Onko nämä syyt oikeasti syy erota ja viedä lapsilta isä??
Siis mulle. Mieheni on kaikin puolin hyvä mies ja hyvä isä, sellainen perhekeskeinen ja panostaa perheeseensä. Mutta kaksi asiaa hänessä tökkii aivan mielettömästi minua. Nimittäin:
1. hän on aika huumorintajuton, sellainen "virkamies"-tyyppi. Emme koskaan naura yhdessä, 10 vuoden aikana olen nauranut hänen jutuilleen n. 5 kertaa.
2. hän on tajuttoman lyhyt. Minuun vetoo pitkät miehet ja mieheni on 176 cm pitkä.
Nyt kymmenen vuoden jälkeen tökkii nämä asiat. Miksi menin hänen kanssaan naimisiin ja miksi tein lapset hänen kanssaan?
Kivittäkää nyt!!! Toivon oikeasti että taotte järkeä mun kaaliin!!
Kommentit (37)
en mä kyllä ilman lapsia pystyisi elämään. Ilman lapsia en tässä avioliitossa kyllä kauan olisi.
ap
viittaa enemmänkin siihen, että sinä olet se huumorintajuton.
+ itsekäs
Erikoista että kymmenen yhteisen vuoden jälkee ko asiat nyt sitten tökkii.. En osaa kyllä muuta veikata kuin että sulla on menossa jokin kriisi parisuhteessa (huom) oman itsesi kanssa tai hakemalla haet syytä erota,, eli esittämäsi syyt ei ole ne todelliset, vaan tekosyitä, itse en kymmenen yhteisen vuoden ja lasten jälkeen keksisi syyksi jotain puuttuvia senttejä,, ja jos alun huumassakin hyväksyit ukkosi huumorintajun puutteet niin mikä nyt mättää.. omituista, oletko varma että haluat noiden takia erota???
luultavasti mies ei ollut mikään vitsiniekka kymmenen vuotta sittenkään ja tuskin hän on kutistunut pesussa?
itse en osaa kuvitella, että menisin naimisiin miehen kanssa, jonka kanssa ei huumori yhtään mätsää. Mutta en tosiaan tiedä, onko tuo syy viedä isä lapsilta. Sujuuko teillä seksi?
Mahtavia syitä.
Tässä vuosikausia deittailleena, ja toinen toistaan paskamaisempia miehiä kohdanneena, sanoisin että hullu olet.
Ei se onni pituudesta ole kiinni.Koita hankkia onnea arjen pienistä asoista ja mikä painaa vaakakupissa enemmän?Jokaisessa on omat vikamme eli aika pienet on viat.Ei se ainanne huumorikaan hyvä ole ja itsepä olet lastesi isän valinnut turhaan nyt jälkeenpäin valitat jotain perkeleen lyhyyttä.
Olen itsekin vähän samanlaisessa tilanteessa, paitsi mun syyni ovat eri. Nauran kyllä miehen jutuille, mutta hänen sotkuisuutensa saa mut jatkuvasti raivon partaalle. Ja hän ärsyttää mua niin paljon etten pysty mitenkään nauttimaan seksistä hänen kanssaan, kun koko ajan olen ainakin jossain määrin vittuuntunut häneen. Angry sex ei vain toimi mulle.
Mutta siis muuten ns. hyvä mies, ja lapsille hyvin rakas. Mä olen ottanut tämän nyt siltä kannalta että tämä on yksi äitiyteen liittyvä kompromissi. Harkitsen eroa sitten kun lapset ovat isompia, tai jos jotain tapehtuu mikä muuttaisi mun näkemykseni hänestä hyvänä miehenä.
Vietän hänen kanssaan aiempaa vähemmän aikaa, vetäydyn iltaisin toiseen huoneeseen lukemaan tai katsomaan telkkaria jne. Ärsyttää paljon vähemmän.
Kyllähän lapsilla on oikeus isään siinä missä äitiin!
Ja isällä on oikeus lapsiin siinä missä äidillä!
Ehkä sinussa on asioita jotka ei miellytä miestäsi. Oletko ajatellut että häneen vetoaa erilaiset naiset, aivan kuten sinuun jotkut erilaiset puolet miehissä joita miehesi ei edusta?
Etpä tietenkään: sinä, sinä, sinä. Tunnut olevan ihana kumppani.
aiemmin huomannut ettet naura miehen jutuille? Lyhyt mies ei kylläkään ole vaan ihan keskipituinen.
viittaa enemmänkin siihen, että sinä olet se huumorintajuton.
+ itsekäs
Itsekäs olen, sen myönnän, mutta huumorintajuton en ole. Mutta onko huumori arjessa niin tärkeää?
ap
Erikoista että kymmenen yhteisen vuoden jälkee ko asiat nyt sitten tökkii.. En osaa kyllä muuta veikata kuin että sulla on menossa jokin kriisi parisuhteessa (huom) oman itsesi kanssa tai hakemalla haet syytä erota,, eli esittämäsi syyt ei ole ne todelliset, vaan tekosyitä, itse en kymmenen yhteisen vuoden ja lasten jälkeen keksisi syyksi jotain puuttuvia senttejä,, ja jos alun huumassakin hyväksyit ukkosi huumorintajun puutteet niin mikä nyt mättää.. omituista, oletko varma että haluat noiden takia erota???
siis mitään kriisejä. Tai siis sellainen muutos, että olen ollut monta vuotta kotiäitinä ja nyt menin takaisin työelämään. Töissä meillä on n. 10 hengen miesporukka ja voi vitsit, mulla menee koko päivä nauramiseen. Nauran näille miesten jutuille niin että maha on kipeä. Loistavaa tilannekomiikkaa :)
ap
aika erikoiset syyt kyllä.. tuskinpa se vaihtamalla paranee.. mitäs jos yrittäisit itse piristää suhdettanne? ala sinä vitsailla ja olemaan hauska, niin ehkä mies lähtee juttuun mukaan? houkuttele mies mukaan kivoihin juttuihin, tehkää jotain repäisevää yhdessä.
Kuulostaa siltä että haluaisit vain vaihtelua elämään, tapailla muita miehiä ja pitää hauskaa niin kuin joskus nuorena,. mutta se juna on jo mennyt.
Ite olet hänet aikoinaan valinnut. Tajuat varmaan itsekin, että noi syyt on aika hemmetin lapsellisia ja pinnallisia. Ota ero jos siltä tuntuu, mutta varaudut sit siihen että paskaa on tulossa niskaan ja rankasti ja jonkun paremman löytäminen voi helposti jäädä pelkäksi haaveeksi.
- vetää sinua turpiin
- vetää liikaa viinaa ja vetää sinua turpiin
- harrastaa henkistä väkivaltaa, johon sinä et pysty antamaan samalla mitalla takaisiin (olet siis hänen yliotteessaan ja hän saa tehdä mitä mieli tekee)
Niin, juu. Eroa.
Muussa tapauksessa JA ETENKIN SINUN TAPAUKSESSASI voisin sanoa, että vmp. Jos mies on lyhyt ja huumorintajuton, niin ehdottomasti kannattaa rikkoa perhe ja viedä lapsilta isä. Not.
luultavasti mies ei ollut mikään vitsiniekka kymmenen vuotta sittenkään ja tuskin hän on kutistunut pesussa?
Miehessäni on kyllä monia loistavia ominaisuuksia mm. hän kohtelee minua kuin "prinsessaa", on perhekeskeinen (nytkin telmii ulkona lumessa lasten kanssa, kun mä täällä sisällä nurisen netissä), on suurituloinen ja se on mahdollistanut mun 8 vuoden kotonaolon ja sen että olen saanut vapaasti esim. shoppailla, on hyvä kuuntelemaan ja keskustelemaan, tykkää tehdä ja harrastaa minun kanssa kaikenlaista, todella hyvä sängyssä yms yms.
ap
todennäköisyydellä hauska ja pidetty tyyppi, joka osaa myös lohkaista vitsejä. Etenkin jos joku nainen koko ajan kihertää porukan jutuille. Se olet sinä, joka et kotioloissa saa häntä vitsikkääksi, sori vaan.
Huumoriakin on montaa lajia. Sä kaipaisit jonkun naurattajan, mutta katsos kun huumorinTAJU on se oleellisempi asia. Olisin iloinen jo siitä, että miehesi ymmärtää vitsejä ja nauraa niille. Huuliveikkoja löydät esmes lähiöpubeista.
En kyllä kauheasti arvosta sinun ajattelumaailmaasi, oli tosi tyhjäpäinen aloitus.
itse en osaa kuvitella, että menisin naimisiin miehen kanssa, jonka kanssa ei huumori yhtään mätsää. Mutta en tosiaan tiedä, onko tuo syy viedä isä lapsilta. Sujuuko teillä seksi?
Mieheni on todella hyvä sängyssä, aina ensin miettii minua sitten vasta itseään.
ap
Mahtavia syitä.
Tässä vuosikausia deittailleena, ja toinen toistaan paskamaisempia miehiä kohdanneena, sanoisin että hullu olet.
Tämän vuoksi aikoinaan hänen kanssaan aloinkin seurustelemaan! Kaikkien kusipäiden jälkeen tuli tuollainen helmi vastaan. Miinus tietty nuo puutteet. Itsehän tietysti olen täydellinen ;)
ap
Lähde vaan sinä läiskimään ja jätä lapset isänsä huomaan, jos ei kelpaa.