Jos saisit vain poikia, montako lasta haluaisit?
Jos tietäisit 100% varmuudella, että kaikki lapsesi tulisivat olemaan poikia. Vai hankkisitko ensimmäistäkään? Itse en alunperin halunnut yhtään poikaa ja olin vähän pettynyt, kun ensimmäinen oli poika. Niin oli toinenkin. Yritimme vielä tyttöä ja saimme kaksospojat.
Joskus mietin, olisinko halunnut näin monta lasta, jos olisin tiennyt, ettei yksikään heistä ole tyttö. Tottakai nyt rakastan poikiani ihan hulluna enkä heistä luopuisi, mutta enempää lapsia ei tähän taloon tule. Ehkä ihanteellisin olisi ollut kaksi... Yksi olisi yksinäinen, kahdesta ei lähtisi ihan noin paljon ääntä.
Kommentit (97)
mut rakas se on siltikin. Mun kokemuksen mukaan(tuttavien lapsia seuranneena) pojat kyllä kitisevät enemmän ja ovat jotenkin laiskoja ja velttoja. Toivottavasti en nyt pahoita kenenkään sovinistiäidin mieltä :)
ja on kyllä kertonut useinkin miten ne poikalapset käyvät hermoille vaikka ei haluaisi tehdä mitään eroa. Sanoi vaan ettei niitä osata kasvattaa edelleenkään kun elävät kuin pienet kuninkaat ja sen kyllä huomaa valitettavasti. Tytöt ovat vastuuntuntoisempia jo pieninä ja empaattisempia.
mut rakas se on siltikin. Mun kokemuksen mukaan(tuttavien lapsia seuranneena) pojat kyllä kitisevät enemmän ja ovat jotenkin laiskoja ja velttoja. Toivottavasti en nyt pahoita kenenkään sovinistiäidin mieltä :)
ja karjuu joka asiasta, ei haluaisi tehdä mitään, on laiska ja vielä itsekäs. Pojat ovat olleet joka asiassa reippaampia. Rakashan se tyttökin on tietysti.
kuten juuri se älytön riehuminen, vastuuttomuus ja aggressiivisuus. Ja ovat ne jotenkin empatiakyvyttömämpiä usein.
etten ole sen takia uskaltanut enempää lapsia tehdä. Oikeesti ne on ihan karmeita :( kamalaa kiusaamista koko ajan ja riehumista. Yksi heistä huvittelee sillä että mm heittelee pikkulintuja kivillä ja talloo sammakoita. En väitä että kaikki pojat olisivat tällaisia mutta tämä trio kyllä on ihan painajaisesta!
Ne sain ja plussana tytön kaupan päälle.
Paremmin ei vois asiat olla.
2 tyttöä sekä poika. Usein olen huomannut ajattelevani että mun poikani on jotenkin empatiakykyisempi kuin pojat yleensä ja siitä olen hyvin kiitollinen. Luulen melkein että siskot ovat hänet sellaiseksi opettaneet ja siitä olen ylpeä.
En tykkää yhtään lapsista jotka ovat itsekkäitä ja ilkeitä, tunteettomia ja ylivilkkaita. Valitettavasti useammin ne ovat poikia.
Eniten ärsyttää nämä stereotyyppiset kommentit pojista riehujina, laiskoina ja typerinä. Käsittämätöntä! Itselläni on kaksi poikaa ja yksi tyttö, joka tosin on vielä aika pieni. Lapsillani on viisi tyttöserkkua kahdesta eri perheestä, ja olemme tiiviisti tekemisissä.
- Toisen perheen tytöt (3 kpl) ovat mielettömiä riehujia ja villitsevät aina poikanikin. Riehuminen on fyysistä ja leikeissä lentävät tavarat. Ulkoleikit sujuvat tosin taas kuin unelma, ei riitoja, ja kaikki nauttivat, kun pahimmat höyryt kuluvat trampoliinilla tai sählyä pelaillen. Omat poikani eivät ole mitään hiljaisia nyssyköitä, mutta nämä tytöt kyllä ovat melkoisia riehujia - tosin myös aktiivisia, reippaita liikkujia. Kaikki liikunnalliset leikit sujuvat mielettömän hyvin.
- toisen perheen tytöt ovat niitä unelmakilttejä vanhempiensa mielestä. Jos toinen heistä kaatuu, on ensimmäinen kysymys heti, kaatoiko jompikumpi pojistani tytön, ja nämä tytöthän väittävät ihan pokkana vaikka mitä. Valehtelevat, huijaavat, kantelevat, vinkuvat, valittavat KOKO AJAN. Välillä on niin turhauttavaa, kun lapseni saavat syytöksiä niskaansa ja vanhempansa huokailevat, miten rajuja poikani ovatkaan ja miten ilkeitä. Tosiasiassa poikani eivät kaada, töni, lyö vaan nämä tytöt valehtelevat. Kun olen saanut kiinni valheesta, vanhempansa eivät reagoi mitenkään. Tytöt eivät koskaan saa mitään rangaistusta siitä, että ovat väittäneet jotain, mitä ei ole tapahtunut ja ainoa, joka heille joskus jotain saarnaa siitä, olen minä, mutta senkin tulee aina heidän äitinsä keskeyttämään, kun tytöt ovat liian herkkiä tuollaiseen ja kun on sattunut vain väärinkäsitys...
Kusipäiset kasvattajat kasvattavat kusipäisiä kakaroita!
Mitä tulee lasten lukumäärään, niin yhden lapsen halusimme ja saimme. Sitten teki mieli toista ja senkin saimme. Kolmas oli ihana ylläri. Nyt ehkä tekisi mieli neljättä. Poikia olisivat saaneet olla kaikki, mutta tyttöäkään emme yhtään väheksy. Meillä kun kukaan lapsista ei ole kiltti siksi, että on jotain tiettyä sukupuolta, vaan siksi, että me kasvatamme heitä.
Täällä tosiaan puhutaan rumasti pojista! Omat poikani ovat poikamaisen energisiä ja urheilullisia, mutta että tyhmiä, laiskoja tai empatiakyvyttömiä..? Tuo kuulostaa hyvin vieraalta. Kaksi vanhinta ovat koulussa ja numerot pelkkiä kiitettäviä. Heillä on paljon ystäviä, myös tyttöjä, ja tulevat hyvin ihmisten kanssa toimeen. Eivät todellakaan ole mitään ilkeitä kiusaajia! Opettajat kehuvat ahkeriksi ja tarkkaavaisiksi.
Velttoja meidän perheessä ei voi ollakaan, koska viikkorahan eteen täytyy tehdä kaikenlaista, esim. pitää oma huone siistinä ja auttaa kotitöissä. Ja kasvatamme poikamme kunnioittamaan muita ihmisiä. Isänsä on korkeasti koulutettu ja sivistynyt ja osallistuu poikien harrastuksiin ja arkeen. Ei näistä mitään naisia halventavia heittiöitä kyllä tule.
Ap
jos mielestäsi poikia kasvatetaan "edelleenkin" väärin, niin mistä ihmeestä se sitten johtuu että miehet ne pyörittävät tätä maailmaa? Miksi niiden "oikein" kasvatettujen tyttöjen euro on vain 80 senttiä, ja miksi niistä "ihanista, hyvin kasvatetuista" tytöistä kasvaa tällaisia netissä muita haukkuvia ämmiä? Olisiko sittenkin niin että siitä poikien kasvatuksesta ja käytöksestä pitäisi ottaa mallia?
ja on kyllä kertonut useinkin miten ne poikalapset käyvät hermoille vaikka ei haluaisi tehdä mitään eroa. Sanoi vaan ettei niitä osata kasvattaa edelleenkään kun elävät kuin pienet kuninkaat ja sen kyllä huomaa valitettavasti. Tytöt ovat vastuuntuntoisempia jo pieninä ja empaattisempia.
olisi ihanaa jos saisin 3 poikaa :)
1 poika jo on!
Mutta kyllä silti tyttökin kelpaa, jos sellainen tulee, mutta jotenkin koen, että poikalapsi on helpompi :D
Meillä on kolme tyttöä, mutta yhtä hyvin voisi olla kolme poikaakin.
...valitettavasti luulette, että geeninne ovat niin ylivoimiaisia, että haluatte täyttää maan niillä...
ja sit muutama tyttö. Kolme poikaa jo on, ja neljäs tulossa.
Meillä pojat välillä riehuu, riitelee, painii, hoitaa nukkeja, rakentaa legoja, leikkii kotia, lukevat, laulavat, piirtävät, askartelevat, siivoavat, kertovat hyviä juttuja, ovat reippaita, ottavat usein muut huomioon yms...
Poikani ovat ihania pikku-miehiä ja isältään saavat hyvän mallin miten naista kohdellaan. :)
Eiköhän se ole pitkälti kasvatuksesta kiinni miten LAPSET käyttäytyvät!
Itse opettajana opetan mieluummin murrosikäisiä poikia kuin tyttöjä.
Pojat sentään osaa uida. Rasittavia tytöt uimahallissa arkoina hidasteina ja jäävät toisten eteen huonolla uimataidoilla.
pärskivät vettä suustaan, kun eivät osaa sukeltaa.
Sellaisia hidasteita ja muiden tiellä jatkuvasti.
Pojat sentään osaa uida. Rasittavia tytöt uimahallissa arkoina hidasteina ja jäävät toisten eteen huonolla uimataidoilla.
pärskivät vettä suustaan, kun eivät osaa sukeltaa.
Sellaisia hidasteita ja muiden tiellä jatkuvasti.
Poika kohta 6v. ei osaa edelleenkään uida, kun aluksi pelkäsi vettä. Siis ei ole sukupuolisidonnaista :)
reippaus on tytöistä tosi kaukana.
Pojat on iloisia, reippaita ja niin mutkattoman mukavia.
Onko tytöillä jotain painavaa kengissä, kun ne ei oikein pääse eteenpäinkään?
Muuten en kommentoisi, mutta opettajana minulla on täysin toinen kokemus. Kuka siivoaa jälkensä askartelun jälkeen? Vie kynät, liimat ja sakset paikoilleen? Aika usein juuri ne aktiiviset pojat, joita saa kyllä olla rauhoittelemassakin.
Tytöt taas jättävät usein ihan tarkoituksellakin, kun eivät viitsi, heittävät liimat kynälaatikkoon ja sakset liimalaatikkoon. Monesti ryhmätöissä huolehtivat vain, että se oma pulpetti on siisti eivätkä millään tunnusta/siivoa lattialla olevia sotkuja. POjat hoitavat vauhdilla myös lattian siistiksi.
Jos jotain unohtuu, pojat pyytävät anteeksi ja siistivät paikan. Tytöt syyttävät muita, pyörittelevät silmiään, kinaavat vastaan, kunnes todistan, että roskat ovat heidän ja sittenkin vielä purnaavat ja siivoavat huonosti.
Tässäkin on varmasti yksilöllisiä eroja, mutta näin on nyt minun luokassani.
emmekä selvitä etukäteen, kumpaa sorttia on tulossa. Toivoisin poikaa.. Nuo viisi ovat reippaita, kilttejä ja kohteliaita. Tyttöjen kasvatuksesta ei ole kokemusta, mutta poikien kanssa toimiminen on ollut aina suoraa ja mutkatonta, he eivät puhu piilomerkityksin tai kettuile.
koko viime kesän hänellä oli tässä pihapiirissä iso joukko kavereita jotka viihtyivät hyvin porukassa. Sit tässä on näitä naapureiden poikia jotka jatkuvasti ajavat jonkun pois porukasta ja sitten yhteistuumin yhtä kiusataan ja haukutaan ja suljetaan ulos peleistä. On kyllä mun ajatukset heittäny ihan häränpyllyä kun tosiaan ennen luulin että pojat osaavat olla isommassa porukassa.