Miten Janne Gallen-Kallela-Sirenillä voi olla tuollainen sukunimi?
Käsittääkseni se on hänen äitinsä sukunimi, mutta eihän äidin naimisiinmenon kautta tullut kaksiosainen nimi voi periytyä lapselle? Mielestäni Jannen nimi voi olla vain Siren, kuten isälläänkin?
Kommentit (67)
Oisko niin että 70-luvulla nimilaki salli tuollaisen yhdistelmänimen lapselle?
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?
Seuraavassa esimerkissä on lueteltu nimivaihtoehdot, jotka naimisiin menevillä Elinalla ja Antilla ja heidän lapsellaan Villellä on. Esimerkkitapauksen Elina on ollut aikaisemmin kerran naimisissa ja tähän asti käyttänyt entisen miehensä nimeä.
Elina Laine os. Kuuvuori
Antti Laukkanen
Ville
Elina Laine
Antti Laukkanen
Ville Laukkanen tai Laine
Elina Kuuvuori
Antti Laukkanen
Ville Kuuvuori tai Laukkanen
Elina Laine-Laukkanen
Antti Laukkanen
Ville Laukkanen
Elina Kuuvuori-Laukkanen
Antti Laukkanen
Ville Laukkanen
Elina Laukkanen
Antti Laukkanen
Ville Laukkanen
Elina Kuuvuori
Antti Kuuvuori
Ville Kuuvuori
Elina Kuuvuori
Antti Laukkanen-Kuuvuori
Ville Kuuvuori
http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/verkkolehti2004/janneg.html
janne siren on oikea mutta nk. taiteilijanimenä g-k-s
"Filosofian tohtori Janne Sirénin virallinen sukunimi Gallen-Kallela-Sirén"
<a href="http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/verkkolehti2004/janneg.html" alt="http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/verkkolehti2004/janneg.html">http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/verkkolehti2004/janneg.html</a&…;
janne siren on oikea mutta nk. taiteilijanimenä g-k-s
nimellä gallen-kallela-sirén
Jannen sisaruksia +äiti?
Mutta siis muiden kuin Aivin nimi on sukunimilain vastainen vai onko laki erilainen vanhoille julkkissuvuille kuin nykyään?
Vaikka ois ollu ulkomailla niin miten saisi nimilain vastaisen nimen suomalaiseen väestörekisteriin?
Oisko niin että 70-luvulla nimilaki salli tuollaisen yhdistelmänimen lapselle?
ja sittemmin muuttanut yhdistelmänimeksi. 70-luvun laista en osaa suoraan sanoa, mutta käsittääkseni silloinkaan ei ole ollut mahdollista (ja toisaalta ei liity tähän pohdintaan, koska Jannen sukunimi syntyessään oli pelkkä Siren, muutti sen vasta paljon myöhemmin).
Ulkolaisilla on monestikin sellaisia sukunimiä, että ne eivät Suomen nimilain mukaan olisi hyväksyttäviä, monesti juurikin näitä kaksoinimiä. Niitä ei ole kuitenkaan katsottu siinä määrin "Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisiksi" ettei niitä olisi hyväksytty henkilön muuttaessa Suomeen. Tästä syystä mietin, että tuo ulkomainen nimimuutos (kun kerran ko. herra on ulkomailla asunut) voisi olla selitys.
Niin ja tuo J g-k-s on ainakin nykyään hänen ihan virallinen nimensä. Se on muuten mielenkiintoista, että mites jos hänen lapsensa naimisiin mentyään haluaa yhdistelmänimen ja siihen tulisi vielä yksi nimi lisää?
16
on saanut poikkeuksen nimilain 13 §:n perusteella ja saanut hyväksytyksi itselleen suomalaisen nimikäytännön vastaisen nimen.
Nämä ovat mun arvaukset.
16
ja muutamme takaisin, niin noinkohan vrk hyväksyy?
Mielenkiintoista. Onkohan kukaan kokeillut?
On naimisissa ja on lapsia, oliko jopa kolme lasta.
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?
vaan pitää oikeastaan lukea nimilakia ajatuksella läpi.
Nimilain 7 § 3 momentin mukaan naimisiin menevä, joka haluaa ottaa puolisonsa nimen, voi ilmoittaa pitävänsä yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaisessa käytössänsä oman sukunimensä. (= ottaa yhdistelmänimen)
Pointti siis on laissa se, että se yhdistelmänimen alkuosa on vain ko. hlön henkilökohtaisessa käytössä ja loppuosa on puolisoiden yhteinen sukunimi.
Lapsen nimen määräytymisestä puolestaan todetaan 2 § 1 momentissa, että mikäli vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa syntyessään sen sukunimekseen. (=lapsi ei voi saada sukunimekseen koko yhdistelmänimeä, vaan vain sen koko perheen yhteisen loppuosan.)
Ymmärsithän?
16
Niin, tuo on kyllä tosiaan totta ja ymmärrän tuon. Mutta jotenkin se ei sovi tämän kohdan kanssa:
"Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä."
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?
vaan pitää oikeastaan lukea nimilakia ajatuksella läpi.Nimilain 7 § 3 momentin mukaan naimisiin menevä, joka haluaa ottaa puolisonsa nimen, voi ilmoittaa pitävänsä yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaisessa käytössänsä oman sukunimensä. (= ottaa yhdistelmänimen)
Pointti siis on laissa se, että se yhdistelmänimen alkuosa on vain ko. hlön henkilökohtaisessa käytössä ja loppuosa on puolisoiden yhteinen sukunimi.
Lapsen nimen määräytymisestä puolestaan todetaan 2 § 1 momentissa, että mikäli vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa syntyessään sen sukunimekseen. (=lapsi ei voi saada sukunimekseen koko yhdistelmänimeä, vaan vain sen koko perheen yhteisen loppuosan.)
Ymmärsithän?
16
Juu, tuossakin pitää tuo yhteinen sana huomioida siten että se tarkoittaa vain osaa. Mä ajattelin ekaksi että jos toinen on siren ja toinen g-k-siren niin heillä ei olis yht nimeä.
Niin, tuo on kyllä tosiaan totta ja ymmärrän tuon. Mutta jotenkin se ei sovi tämän kohdan kanssa:
"Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä."
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?
vaan pitää oikeastaan lukea nimilakia ajatuksella läpi.Nimilain 7 § 3 momentin mukaan naimisiin menevä, joka haluaa ottaa puolisonsa nimen, voi ilmoittaa pitävänsä yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaisessa käytössänsä oman sukunimensä. (= ottaa yhdistelmänimen)
Pointti siis on laissa se, että se yhdistelmänimen alkuosa on vain ko. hlön henkilökohtaisessa käytössä ja loppuosa on puolisoiden yhteinen sukunimi.
Lapsen nimen määräytymisestä puolestaan todetaan 2 § 1 momentissa, että mikäli vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa syntyessään sen sukunimekseen. (=lapsi ei voi saada sukunimekseen koko yhdistelmänimeä, vaan vain sen koko perheen yhteisen loppuosan.)
Ymmärsithän?
16
jos nainen menee naimisiin ja ottaa itselleen yhdysnimeksi vaikkapa Nieminen-Virtanen. Myöhemmin pariskunta eroaa, mutta nainen pitää nimensä.
Naiselle syntyy lapsi, jonka isä ei siis ole tuo Virtanen, eikä isyyttä pystytä selvittämään.
Minkä sukunimen lapsi tuolloin saa?
Niin, tuo on kyllä tosiaan totta ja ymmärrän tuon. Mutta jotenkin se ei sovi tämän kohdan kanssa: "Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä."
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?
vaan pitää oikeastaan lukea nimilakia ajatuksella läpi. Nimilain 7 § 3 momentin mukaan naimisiin menevä, joka haluaa ottaa puolisonsa nimen, voi ilmoittaa pitävänsä yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaisessa käytössänsä oman sukunimensä. (= ottaa yhdistelmänimen) Pointti siis on laissa se, että se yhdistelmänimen alkuosa on vain ko. hlön henkilökohtaisessa käytössä ja loppuosa on puolisoiden yhteinen sukunimi. Lapsen nimen määräytymisestä puolestaan todetaan 2 § 1 momentissa, että mikäli vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa syntyessään sen sukunimekseen. (=lapsi ei voi saada sukunimekseen koko yhdistelmänimeä, vaan vain sen koko perheen yhteisen loppuosan.) Ymmärsithän? 16
liittyy siihen tilanteeseen, joissa vanhemmilla on eri sukunimet (naimisiin mentäessä kumpikin on pitänyt oman nimensä). Silloin vanhemmat valitsevat kumman haluavat lapsensa sukunimeksi.
Yhdistelmänimen kohdalla vanhemmilla on yhteinen sukunimi (+toisella vielä lisäksi se oma henk.koht. etuosa), josta tulee automaattisesti lapsenkin sukunimi. Tuota lainkohtaa ei siis silloin edes sovelleta.
16
Jaana Lähi-Latvala menee naimisiin Pekka Virtasen kanssa ja ottaa nimekseen Jaana Lähi-Latvala-Virtanen. Jaana alkaa odottaa lasta, mutta pari eroaa ennen kuin lapsi syntyy. Jaana ei muuta erossa nimeään. Vanhemmat päättävät, että lapselle tulee äidin sukunimi. Tiina Lähi-Latvala-Virtanen kastetaan Helsingin Tuomiokirkossa.
Jaana Lähi-Latvala menee naimisiin Pekka Virtasen kanssa ja ottaa nimekseen Jaana Lähi-Latvala-Virtanen. Jaana alkaa odottaa lasta, mutta pari eroaa ennen kuin lapsi syntyy. Jaana ei muuta erossa nimeään. Vanhemmat päättävät, että lapselle tulee äidin sukunimi. Tiina Lähi-Latvala-Virtanen kastetaan Helsingin Tuomiokirkossa.
Se on muuten mielenkiintoista, että mites jos hänen lapsensa naimisiin mentyään haluaa yhdistelmänimen ja siihen tulisi vielä yksi nimi lisää?
16
on saatu läpi ihan viralliseksi sukunimeksi (ei yhdistelmänimeksi), kuten tässä tapauksessa ilmeisesti on, niin se käyttäytyy tästä eteenpäin kuten ihan mikä tahansa nimi, kuten vaikka Yli-Järvelä.
Eli jos Jannen lapsi löytää puolisokseen Yrjö-Koskisen (sekin on olemassa oleva yksi sukunimi), hän voi helposti ottaa henkilökohtaiseen käyttöönsä sukunimen Gallen-Kallela-Siren-Yrjö-Koskinen.
Onneksi Suomen nimilaki estää tuon nimen periytymisen, vaan vain toinen osa periytyy. Paitsi, jos onnistuisi tekemään samanlaisen tempun kuin Janne.
Muistelen, että Janne on ollut ulkomailla. Veikkaan, että on vaihtanut nimensä siellä ja sitä kautta onnistunut saamaan sen viralliseksi nimeksi täälläkin.
Minua kiinnostaa tämä asia kovin mahdollisia omia lapsia ajatellen. Luin nimilakia enkä nähnyt siellä ensilukemalla ainakaan kohtaa, joka tuon äidin yhdistelmänimen ottamisen olisi kieltänyt. Mitä siinä kohdassa siis oikein sanotaan?