G: Maksatko lapsesi osuuden, kun lapsesi pyydetään kaverin mukaan jonnekin seuraksi?
Kyse tässä alle 10v lapsista. Jos lapsen kaverin vanhemmat soittavat ja pyytävät lastasi seuraksi mukaan johonkin maksulliseen, oletatko heidän maksavan lapsesi vai oletatko, että maksat itse lapsesi?
Siis kutsuttuna.
Itse tässä opettelen Suomen tavoille. Maassa, josta nyt muutettiin Suomeen, ei olisi tullut kuuloonkaan ottaa maksua, kun kutsutaan lapsi mukaan johonkin. Ja nyt täällä muutaman tapauksen jälkeen näyttää siltä, että Suomessa pitää maksaa.
On tullut kutsu mm. teatteriin, uimaan, HopLoppiin, luistelemaan (maksullinen halli) ja jonnekin automessuille. Aina on eri vanhemmat olleet kyseessä ja aina on tullut summa ja tilinumero jälkeenpäin, tai oikeastaan jo ovella lasta hakiessa.
Kommentit (28)
on tooosi tarkka siitä, että jokainen maksaa omat menonsa.
Liiankin tarkka sen suhteen, ett?2 unohtaa v?2lillä sen, että oma lapsi ei aina ole maksanut kun on meidän mukana, mutta huomauttaa, jos meid?2n lapsi ei oelkkaan osallistunut yhtä paljolla summalla esim elokuvissa johonkin karkkiostokseen, mikä sitten on porukalla jaettu. Oman lippunsa on maksanut toki, mutta jos tytöllä on ollut omat karkit mukana ja ajatteli, ettei osta kaverin kanssa yhteistä kallista karkkipussia elokuvissa, vaan syö omiaan, siitä tulee noottia.
On sitten huomauttanut, että seuraavalla kerralla on sitten mun tyttären vuoro ostaa karkit kaikille :)
En tosiaan oleta että jos lastani pyydetään kaveriksi Lintsille tai Puuhamaahan niin hänen kulunsa maksettaisiin. Riippuu toki viejästä, jos vaikka lapsen kummit ottavat lapsen mukaan, niin silloin kyllä veikkaan että myös maksavat hänet, mutta silti laitan lapselle rahat mukaan ja pyydän häntä tarjoutumaan maksamaan omat kertoen että äiti antoi pääsylippu ja ruokarahat mukaan. Usein rahat tulevat takaisin.
Myös jos lapsi pyydetään vaikka HopLoppiin SYNTTÄREILLE tai muuhun tilaisuuteen josta tulee virallinen kirjallinen kutsu, niin silloinkin oletan että hänet maksetaan mutta siltikin laitan varoiksi rahaa mukaan lapselle jos asiasta ei ole mainittu.
Mutta siis jos lapsen kaveri pyytää häntä mukaan ihan mihin vain mikä maksaa niin kyllä lapselle laitetaan omat rahat mukaan.
Samahan se on aikuisten kanssa. Jos ystäväsi pyytää sinua seuraksi leffaan, niin et kai oleta että hän myös maksaa sinutkin leffaan. Se että pyytää seuraksi on eri asia kuin että KUTSUU jonnekin.
No kyllä maksan, tottakai. Jokainen maksaa itsensä.
Synttärikutsut on asia erikseen. Oletan tuolloin että kutsuja maksaa jos haluaa lapsellensa järjestää kutsut hoplopissa tai tehdä jotain maksullista. tosin meitä ihmisiä on niin joka lähtöön ja joka junaan, joten tuossakin tilanteessa laitan lapselle varalta kukkaron mukaan.
Se on eriasia että :
PYYDETÄÄNKÖ SEURAKSI VAI KUTSUTAANKO?
Jos on jotkut juhlat tai teemabileet tms. mihin lapsi on saanut kutsun käteensä niin silloin voi olettaa että maksetaan, mutta varman päälle laittaisin minäkin rahaa varoiksi mukaan. Jos taas lapsi pyydetään mukaan seuraksi niin omat kulurahat mukaan.
Tosi ikävää muuten jos pitäisi miettiä että uskaltaako lapsen kaveria pyytää mukaan seuraksi ilman ettei sen vanhemmat tajua tarjoutua maksamaan. Siinäkin on pohtimista miten voi kasvojaan menettämättä pyytää rahaa, tilinumero ja summa ovella tuntuu kyllä tökeröltä. Ei kaikilla ole varaa maksaa muiden lapsia vaikka olisikin varaa tarjota kyyti ja valvonta joka on sekin jo paljon, jos miettii että jos itse veisi lapsen niin joutuisi maksamaan myös oman sisäänpääsyn yms.
siis onhan näitä palstalta luettu, miten häät pitää itse maksaa, ravintolahäät maksavat vieraat koska lahjaksi pitää antaa paljon rahaa. tai pöydässä kaivaa lompakko esiin maksaakseen laskun.
Jos esim. vaikka leffaan lapsi haluaisi pyytää kaverin niin kyllä minusta kuuluu lapsen vanhemman maksaa.
kustantaa rientoja vaikka isommallekin porukalle. En silti kehtaa pistää omaa lastani toiselle kaveriksi ja olettaa, että toinen perhe pistää siihen aikaa ja energiaa ja vielä maksaisi kulutkin? Ilmaisen kuinka kiitollinen olen siitä, että ottavat lapsen mukaan ja pistän pieneen kukkaroon rahat mukaan. Jos niitä ei ole käytetty, niin ei siitä sen enempää. Lapsen olen yrittänyt opettaa kiittämään.
Mutta jokainen maksakoon omansa. Jos yllättäen pyydetään mukaan niin silloin tietenkin tarjotaan, kun ei olla varauduttu.
Meillä oli lapsella kaveri, joka olisi syönyt iltapäivisin jääkaapin tyhjäksi, tunkenut itsensä mukaan kaikkiin meidän vapaa-ajan ohjelmiin ja yleensä aloitti nälkä-vonkumisen paikan päällä. Kaveria ei viety mihinkään, joten vastakutsuakaan ei koskaan tullut, kulukorvauksista puhumattakaan.
Yleensä meidän perheen mukaan pyydetään naapurustosta opiskelijoiden lapsi, koska hän on hyvä kaveri ja tosi mukava, ja koska ajattelemme ettei hänen omilla vanhemmillaan ole välttämättä taloudellisia mahdollisuuksia samaan. Ei siis missään tapauksessa oleteta heiltä rahaa, eikä otettais vastaan jos tarjoisivat. Ollaan vaan tyytyväisiä jos saadaan heidän lapsi meidän lapsille kaveriksi!
Jos meidän lapset menevät jonnekin, mä tarjoan aina rahan. Vanhemmat sitten päättäköön, ottaako rahan vastaan vai ei.