Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Inhoan tyttölapsia, vaikken haluaisi.
19.01.2012 |
Olen feministi, ehdottomasti tasa-arvon kannalla ja kun omia muksuja odotin ei ollut väliä tuleeko tyttöjä vai poikia. Poikia tuli 2. Nyt molemmat jo yli 10v.
Veljelläni on kaksi tyttöä, vähän omia lapsiani vanhempia. Enkä voi sietää heistä kumpaakaan. Ei heitä hirveästi hemmotella, vika ei ole vanhemmissa. En osaa sanoa missä vika, minussa tietenkin, mutta vuosien aikana olen inhonnut heitä aina vaan enemmän. Tämä on todella kamalaa.
Mikä heissä sitten ärsyttää? Kumpikaan ei katso koskaan silmiin, heihin ei saa oikein mitään kontaktia, he eivät välttämättä edes vastaa vaikka tajuaisivat selvästi että juttelen heille. Ovat tosi piittaamattomia ja itsekkäitä. Isompi on pienelle tosi ilkeä, eivätkä vanhemmat huomaa sitä mitenkään, päin vastoin pieni saa syyt niskoilleen siskonsa tuhotöistä.
Nykyään alkaa hermoja kiristää jo kun näen heidät. Puhuvat sellaisella kitinä-äänellä, normaalia puhetta en heiltä ikinä kuullut. Lopulta ero taitaa olla kasvatustavoissa, veljeni pitää kullannuppujaan niin ihanina ja söpösinä että ei henno vaatia.
Mutta nyt on alkanut ärsyttää KAIKKI tyttölapset, mikä on aika ahdistavaa. Yritän kaikin keinoin olla näyttämättä inhoani. :( Miten pääsisin eroon naurettavista tuntemuksistani? En yhtään tiedä mistä tämä on edes saanut alkunsa!
Kommentit (52)
joka nyt painaa sinua ja heijastuu nyt vihana tyttöjä kohtaan? Ei hajuakaan, mitä se voisi olla, mutta tuollainen "perusteeton viha" johtuu usesin siitä, että joku muu asia ärsyttää, mutta se muu asia on jostain syystä liian vaikeaa käsitellä ja sen vuoksi viha kääntyy, helpommin vihattavaa asiaa kohtaan. Esim. voisi olla niin, että koit itse tyttönä lapsuutesi olevan jotenkin erilaista kuin pojilla ja olet katkera siitä veljellesi, mutta nyt aikuisena järki sanoo, ettei se ollut veljesi syy eikä hänelle voi olla siitä katkera, joten katkeruus kohdistuu veljesi tyttöihin ja sitä kautta kaikkiin tyttöihin. Siis tämä esimerkki ei varmaan pidä paikkaansa, mutta kyse voi olla jostain vastaavasta, ihan toisesta asiasta kuin siitä, että vejesi tytöt on ärsyttäviä ja nyt vihaat kaikki tyttöjä. Terapia voisi auttaa löytämään sen todellisen vihan/katkeruuden kohteen - itselläni ihan muutama kerta juttelua terapeutin kanssa auttoi vähän vastaavassa tilanteessa.
voisit esim. olla kateellinen tytöille siitä, että veljesti rakastaa heitä niin paljon, vaikka he ovat niin ärsyttäviä, jos itse olet lapsena hakenut veljesi rakkautta etkä ole kokenut saavasi sitä, vaikka kuinka olet sitä yrittänyt. Siitä sitten tämä viha tyttöjä kohtaan. Mutta siis tämänkin ihan hypoteettinen esimerkki, en tunne sinua ja otan esimerkit omasta elämästä, itselläni oli isoveli jota lapsena kovasti ihailin ja jonka suosiota tavoittelin (hänellä ei kyllä ole ärsyttäviä tyttöjä vaan kaksi mukavaa poikaa :))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veli on aina ollut sellainen pyhimys, on aina tehnyt täydellisiä ratkaisuja elämässään ja ollut ehdottomasti etusijalla vanhempien silmissä. Oletin käsitelleeni tämän ja siitä on veljen kanssakin puhuttu. Ehkä siinä olisi kuitenkin vielä selvitettävää. Paska juttu tällänen. ap
Meitä on moneksi. Minä puolestani inhoan poikalapsia ja kerran siitä täällä kirjoitinkin. Yritin analysoivaa keskustelua mutta ei onnistunut.Meni henkilökohtaiseksi haukkumiseksi eikä siinä ole mitään ideaa.
Enpä siis osaa auttaa sinua. Tai oikeastaan en jaksa alkaa yrittämään kun tiedän että ei johda mihinkään. Valtaosa naisista haluaa tytön, siinä mielessä sinä olet poikkeus valtavirrasta. Se voisi olla keskustelun pihvi mutta kuten sanottu, aihe on liian hankala tällä palstalla pohdittavaksi.
T: Kahden todella toivotun eloveenatytön äiti:-)
ainakaan pienistä tytöistä. Kitinää, kirkumista, huutoa ja jatkuvaa vinkunaa.. toisten kiusaamista.
itselläni on 6v poika joka leikki plajon tyttöjen kanssa voi elämä että ne on rasittavia em. syistä.
Onneksi mulla on poika!
tytön? Minä myös poikkean valtavirrasta, sillä olen aina halunnut pojan. Jopa nukkeni oli poika kun olin pieni :) On niin helppo olla poikien äiti, sellaista suoraviivaista touhua. Lähipiirissä tytöt jo kauhean pieninä alkavat kitista ja naukua milloin mistäkin asiasta, kolmevuotiaana jo päättävät, mitä vaatteita laittavat päällensä yms. Argh.
Onneksi on tullut vain poikia, olisi hirveää jos olisin kammottava äiti jollekin tyttöparalle, eihän se hänen vikansa olisi että on syntynyt tytöksi.
Meitä on moneksi. Minä puolestani inhoan poikalapsia ja kerran siitä täällä kirjoitinkin. Yritin analysoivaa keskustelua mutta ei onnistunut.Meni henkilökohtaiseksi haukkumiseksi eikä siinä ole mitään ideaa. Enpä siis osaa auttaa sinua. Tai oikeastaan en jaksa alkaa yrittämään kun tiedän että ei johda mihinkään. Valtaosa naisista haluaa tytön, siinä mielessä sinä olet poikkeus valtavirrasta. Se voisi olla keskustelun pihvi mutta kuten sanottu, aihe on liian hankala tällä palstalla pohdittavaksi. T: Kahden todella toivotun eloveenatytön äiti:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä tyttölasten käytös on sellaista että se ärsyttää minua ihan suunnattomasti. Johtuisiko sitten siitä että olin itse aikamoinen poikatyttö lapsuudessani. Pojista kyllä pidän ja tulen hyvin toimeen pienten poikien kanssa.
Olin siis tosi poikatyttö lapsena. En suostunut pistämään mitään prinsessahörhelöitä päälleni. Tukka oli lyhyt ja kuljin aina housuissa, nukeilla en osannut leikkiä ollenkaan!
Sitä en usko että muka "naiset toivovat tyttöjä". Elämme 2000-lukua. Nuo ikiaikaiset käsitykset eivät elä oikeasti missään muualla kuin vauva-palstalla...
Oma tyttöinhoni juontaa juurensa omista traumoistani, se nyt on selvää. Sitä kitinää en kestä kahta sekuntia. Totta kai oma poikakin kitisisi, jos olisi oppinut että sillä saa tahtonsa läpi! Mutta ei todellakaan saa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä tosiaankaan voi yleistää kaikkia tyttöluonteita samaan muottiin. Mun tyttöni on helppo luonne ollut aina. Yhtä mutkaton se on kuin poikakin. Että älkääs yleistäkö aina.
Kysynkin, että oletko itse ollut hankala, juonitteleva, itsepäinen, valittava ja vinkuva tyttö lapsena?
Minulla on poika, sukupuoli oli oikein toivottu. Toivomme, että myös seuraava lapsemme olisi poika. Vaikka ei sillä sukupuolella mikään iso rooli ole.
Kaikki ystäväni toivovat tyttöjä, osa todella epätoivoisesti. Poikani ollessa 1kk ikäinen eräs ystävistäki tuli raskaaksi. Juttelimme asiasta, ja hän sanoi toivovansa hartaasti tyttöä. Kuulemma itkisi silmät päästään mikäli sattuisi olemaan poika.. kyllä tuntui pahalta tuoreen poikalapsen äidistä tuollainen avautuminen.. no ystäväni ssi kuin saikin tyttönsä . Paha vain, että ei tervettä sellaista :( tyttö on kovin sairas, ja monesti olen miettinyt kaduttaako ystävääni suuret tyttötoiveensa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, anna inhosi minulle! Se pelastaisi minut. Minä olen enemmän kuin mitään koko elämäni toivonut omaa ihanaa tyttölasta. Olen saanut sen sijaan neljä poikaa. Oikein olen onnellinen pojistani ja näin myöhemmin ajatellen varmasti sain jotain jopa enemmän kun sain poikia paljon (poikien maailma on ollut niin vieras ennen omia), mutta tämä hirveä kaipuu tyttöön vain jatkuu. Katselen katkerana muita äitejä ja isiä tyttäriensä kanssa. En pysty muuta ajattelemaankaan. Enempää lapsia en ole tekemässä, joten kaivan itselleni tässä koko ajan vain kuoppaa ihastelemalla pieniä tyttöjä.
Maksaisin ihan mitä vain, että saisin tuon sinun inhosi. Se pelastaisi elämäni. Voisin nauttia omista pojistani ja lakata kadehtimasta muita. Voisin antaa sinulle vaihdossa tämän oman tunteeni...mutta tuskin haluat tätäkään.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2012 klo 15:44"]
Meitä on moneksi. Minä puolestani inhoan poikalapsia ja kerran siitä täällä kirjoitinkin. Yritin analysoivaa keskustelua mutta ei onnistunut.Meni henkilökohtaiseksi haukkumiseksi eikä siinä ole mitään ideaa.
Enpä siis osaa auttaa sinua. Tai oikeastaan en jaksa alkaa yrittämään kun tiedän että ei johda mihinkään. Valtaosa naisista haluaa tytön, siinä mielessä sinä olet poikkeus valtavirrasta. Se voisi olla keskustelun pihvi mutta kuten sanottu, aihe on liian hankala tällä palstalla pohdittavaksi.
T: Kahden todella toivotun eloveenatytön äiti:-)
[/quote]
Millä tutkimustuloksilla väität, että suurin osa naisista haluaa tyttären? Omassa tuttavapiirissäni tämä on selvästi 50/50. Ehkä sinä vaan luulet niin, koska itse olet toivonut tyttöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 10:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 09:39"]
Minä taas vihaan ja halveksin poikalapsia. Sanat viha ja halveksunta ovat tässä kohti hyvin lieviä ilmauksia. En pysty sanoin kuvailemaan sitä, kuinka paljon poikia inhoan.
[/quote]
Kammottavaa tekstiä, hae pikaisesti apua ennen kuin teet jotain kamalaa. tuo ei ole missään nimessä normaalia. t. tytön äiti
[/quote]
Mene itse ammattiauttajalla, jos et tajua sitä, että ihmisillä on oikeus vihata mitä haluavat. MINÄ VIHAAN, HALVEKSIN JA INHOAN POIKIA. Sille sinä et voi mitään. Vaikka kuinka itkisit ja raivoaisit. Niin MINÄ VIHAAN, INHOAN JA HALVEKSIN POIKIA.
[/quote]
Oletko lesbo? pakkohan sun on olla. et kai voi seksiä harrastaa kammottavan miehen kanssa. Ei kai sulla kavereinakaan ole yhtään miestä kun ne on niin kammottavan oksettavia? :D olet aika hassu.
Voi luoja mitä naisia! Kyllä on korvienvälissä vikaa, jos lapsia vihaa sukupuolen perusteella. Jokainen on oma persoonansa, oli sitten tyttö taikka poika. Onkohan teillä jollain traumoja tai hyljeksintää omasta lapsuudesta ehkä? Vai onko kyseessä pelkkä katkeruus? Älkää ainakaan siirtäkö tuota tyttö/ poikavihaa omiin lapsiinne, kasvavat vielä kieroon raukat.
T: Kahden pojan äiti (joka pitää muuten myös tyttölapsista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kaksi poikaa ja en itsekkään siedä tyttöjä ja syynä on kyllä heidän tapa käyttäytyä ja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Kantelua, supattelua, juonimista ja ym. Nyt kun mun pojat on jo isoja ja ei leiki tyttöjen kanssa niin kaikki menee hyvin. Meidän yhteispihalla paljon tyttöjä ja ne on tosi ärsyttäviä. Tytöt on niin ärsyttäviä kaverisuhteissaan. Tytöt pelkää myös kaikkea erilaista ja ihme tuijottelijoita. Puhun nyt meidän talon tytöistä.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 15:47"]
Tottakai tytöt inisee ja olen nähnyt usein puhuvat paskaa toisista, suoraa valetta, että saataisiin oma tahto läpi.
Niistähän kasvaa niitä juoruämmiä, naisvaltaisten työpaikkojen juoruakkoja, seläntakanasupattelijoita, toisille tirskuvia tekotekoteko"prinsessoja"..
- muistakaahan supatella lisää ämmät ja nauraa toisille... siitä ne pikkutyttöskin oppivat jaloja tapoja. Nähty joka viikko...
[/quote]
Kaikki kirjoittamasi pätee poikiin, ei tyttöihin.
[/quote]
Itselläni on sekä tyttö että poika ja oman havaintoni mukaan tytöt ovat juuri tuollaisia. Pojat ovat sentään "reilusti" ilmoittaneet, että mene pois jne. Tytöt kieroilevat selän takana minkä ehtivät, jotta pääsevät eroon epätoivotusta ikätoverista.
Tuossa nyt siis yksi esimerkki, jota olen todistanut.
Meillä kyllä tyttö inisee ja kitisee enemmän mutta luultavasti siksi, että se tehoaa isään paremmin. Minä kiellän, sitten mennään vähän kitisemään isille niin johan homma toimii taas. Oppinut tavan, jolla saa tahtonsa periksi.
Poika taasen menee mököttämään omaan huoneeseensa ja mutisee siellä oman aikansa.
Muutoin luulen, että homma on ihan luonnekysymys. Pojan kanssa tulen kyllä paljon paremmin toimeen jostakin syystä. Jotenkin hän on vain suorempi mutta kuten sanoin, veikkaan ihan luonnetta. Tuskin on sukupuolesta kiinni.
Minä toivoin raskaana kovasti poikaa. Sain tyttären ja voi autuutta. Poika olisi ollut tervetullut myös, mutta nyt nautin suunnattomasti vaate- ja prinsessaleikeistä, hiusten laitoista ja tyttöjen jutuista. Aivan ihanaa olla pienen tytön äiti. Lapsi on aina lahja sukupuolesta riippumatta, toivottavasti jokainen osaisi arvostaa saamaansa lahjaa.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 09:45"]
No mä taas inhoan ihan kaikkia vinkuvia, marisevia, kitiseviä ja märiseviä lapsia - sukupuolesta riippumatta! Lähes kaikki tuollaiset tuttavapiirissäni olevat ovat valitettavasti kasvatuksen tulosta. Eli tuolla helvetinmoisella marinalla ja vonkunalla on totuttu saamaan kaikki periksi.
En siis allekirjoita, että edellämainittu käytös olisi vain tyttöjen hallussa, kyllä niitä pojissakin löytyy. Samoin kuin tyttö voi olla hyvinkin reipas, suoraselkäinen ja silmiinkatsova kommunikoinnissaan, ilman mitään märinöitä.
[/quote]
Komppi tälle! "Kitiseviä ja juonittelevia" (kuten joku yllä muotoili) tyttölapsia tavatessa nousee kyllä avuton raivon tunne siitä, että taas yksi, jota ehdoin tahdoin kasavtetaan tyhjäpäiseksi...
Ap, sanoit että olet feministi. Ehkä olet alitajoisesti poikalapsiesi myötä tajunnut että miesviha on perusteetonta ja nyt itseäsi rangaistakseis olet ruvennut vihaaman tyttöjä. Jos voit myöntää tämän niin luultavasti parannut vihastasi, pääasia että nykyään kannatat tasa-arvoa. Tyttöjä ei ole mitään syytä vihata.
Alue: Aihe vapaa
joka nyt painaa sinua ja heijastuu nyt vihana tyttöjä kohtaan? Ei hajuakaan, mitä se voisi olla, mutta tuollainen "perusteeton viha" johtuu usesin siitä, että joku muu asia ärsyttää, mutta se muu asia on jostain syystä liian vaikeaa käsitellä ja sen vuoksi viha kääntyy, helpommin vihattavaa asiaa kohtaan. Esim. voisi olla niin, että koit itse tyttönä lapsuutesi olevan jotenkin erilaista kuin pojilla ja olet katkera siitä veljellesi, mutta nyt aikuisena järki sanoo, ettei se ollut veljesi syy eikä hänelle voi olla siitä katkera, joten katkeruus kohdistuu veljesi tyttöihin ja sitä kautta kaikkiin tyttöihin. Siis tämä esimerkki ei varmaan pidä paikkaansa, mutta kyse voi olla jostain vastaavasta, ihan toisesta asiasta kuin siitä, että vejesi tytöt on ärsyttäviä ja nyt vihaat kaikki tyttöjä. Terapia voisi auttaa löytämään sen todellisen vihan/katkeruuden kohteen - itselläni ihan muutama kerta juttelua terapeutin kanssa auttoi vähän vastaavassa tilanteessa.