Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaadinko mieheltäni liikaa, vai olenko MINÄ sietänyt liikaa?
17.01.2012 |
Olenko liian vaativainen, kun mies on periaatteessa ns. hyvä mies- hyvä isä jne., ja välillä meillä on hyviä hetkiä. Mutta.
Mies ei ole koskaan 5-vuotisen suhteen aikana tehnyt töitä, kun elelee jotenkuten, hyvin niukoilla pääomatuloilla. (ei edes työmarkkinatuen suuruinen) Ei kuulemma halua siihen oravanpyörään mukaan, haluaa olla siitä vapaa. Tämän seurauksena suurin osa kustannuksista jää minun kontolleni.
Tuon lisäksi mies käyttää suurimman osan ajastaan harrastuksissaan, jotka ovat aikaavieviä, ja sellaisia moni tekee työkseenkin. Viikosta on usein 4 iltaa poissa, 20-21 saakka.
Minä käyn töissä, lisäksi vien ainoan lapsemme päiväkotiin, ja haen. Mies ei tee juurikaan kotitöitä, joskus saattaa nopeasti imuroida tai viikata pyykit, ehkä kerran viikossa tekee yhden homman jos ruinaan ja jopa hermostun, ei oma-aloitteisesti. Lapsen ruuat, pukemiset, pesut yms. minä hoidan, ellen nimenomaan pyydä miestä hoitamaan niitä. Sittenkin mies kysyy minulta neuvoa. Lisäksi teen ruuat ja kodin hankinnat, ruokaostokset sekä kaiken muun. Joskus käymme viikonloppuisin yhdessä kaupassa, joskus pyydän miestä hakemaan maitoa tms. jos en itse ehdi, mutta viimeksi tänään mies valitti että miksi hänen täytyy käydä kaupassa. Parasta siis käydä itse.
JOs olen tehnyt jonkun kotityön huonosti, mies saattaa sanoa ikävästikin. Ja jos suutun, olen hermoheikko tms., minussa on vika aina.
Haluaisin suhteen jossa molemmat tienaavat ja osallistuvat perheen kuluihin. Lisäksi olisi kiva jos olisi yhteistä aikaa, ja yhteisiä juttuja. Minä saan ruinaamalla ruinata edes yhden "perhepäivän" viikossa jolloin teemme jotain yhdessä.
Mies oli lapsen kanssa hoitovapaalla kun palasin töihin yli vuosi sitten, mutta ei tehnyt kotona ollessaan kotitöitä, minun oli pakko tehdä ne vaikka tein rankkaa, fyysistä vuorotyötä. Lisäksi mies valitti ettei pääse omiin juttuihinsa tarpeeksi, vaikka kävi aina kun mahdollista, noin 2-4 päivänä viikossa.
Miehellä on toki hyviä puoliakin, mutta nämä häiritsevät.
Ja lisättäköön, etten ole nössö kynnysmatto. Noista asioista on ollut riitaa heti kun ne ovat ilmenneet, eli lapsen syntymän jälkeen. Meillä on noista paljon riitaa, nyt on ollut 3 riitaa 6 päivän sisällä. Lapsikin varmaan kärsii jo riidoistamme. Mutten voi vaan pitää suutani kiinni, koska mies on mielestäni itsekäs omaan napaansa tuijottaja, joka ei halua ottaa vastuuta elämästään kuten perheenisän kuuluisi, vaan haluaa samalla elää kuin poikamies.
Keväällä meinasin tosissani jättää miehen, mutta hän sai minut muuttamaan mieleni itkemällä ja lupailemalla muuttua. Muttei ole muuttunut, muutama kk meni paremmin mutta viime viikkoina olen tajunnut että samassa pisteessä aletaan olla kuin keväällä.
Sitä on vaikea nähdä itseään, ja tilannettaan ulkopuolisen silmin. Kertokaa te ajatuksia, miltä tämä kuulostaa teistä?
Kommentit (59)
Mitä ihmettä mies oikein harrastaa, jos siihen menee kaikki päivät ja illat, eikä mies ehdi kotitöitä tekemään ollenkaan? Vai väittääkö, että ne on naisten hommia? Jos sanoo näin, niin laita sitten ukko töihin, koska se on perinteisesti ollut miesten hommaa, jos koti ja lapset on naisten hommaa.
Mä en kyllä kestäisi tuollaisessa suhteessa! Sinuna tekisin jotain!
Liittyy autoihin, tarkemmin en viitsi kertoa .Monesti on tallilla aamusta iltaan, ei siis ole kotona tekemässä kotitöitä.
Ja tekisin kyllä mukisematta kotityöt jos mies kävisi töissä, ja osallistuisi kustannusten hoitoon enemmän kuin nyt pystyy tekemään.
Minä siis elätän miestä joka ei tee sen eteen muuta kuin rassaa autoja, ja valittaa jos olen siivonnut huonosti tms. :-/
Jotkut sietää, minä en. Mulla menisi arvostus moista itsekästä loiseläjää kohtaan.
Ihan uskomatonta, että joku pitää itsensä oikeutettuna tuollaiseen elämään. Että itse saa tehdä ihan mitä vaan, vailla velvollisuuksia.
Mieti ap. tarkkaan tahdotko loista elätellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi ymmärtää kyllä suhdettanne. Miksi mies haaskaa aikaansa moiseen narisevaan, valittavaan läskipää-ämmään, joka puhuu siitä paskaa selän takana (ja varmasti käy vieraita panemassakin). Itse oksentaisin jokaikinen aamu peilin edessä, jos olisin yhtä kuvottava selkäänpuukottaja kuin AP on.
Tai joku vastaava äijäke, joka kuvittelee itsestään kovin suuria.
miehen meno tuskin siitä(kään) miksikään muuttuu. Mutta jos muuttuu, niin sittenhän voi asiaa harkita uudelleen.
miehelle on elämänsä aikana muodostunut tietty tapa elää, ja josta hän ei pysty enää luopumaan! Myös sinullakin on oma tapasi elää. Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa sinulla, kun joko sopeutua tai lähteä. Toista ei voi muuttaa, itseään voi ja omaa suhtautumistaan. Sinun pitää tehdä itsetutkiskelua, kukaan täällä ei voi tietää teidän elämäntarinoitanne, luonteenne yhteensopivuuksia, suhteenne syvyyttä ym.
EI näissä ole pahiksia ja hyviksiä (jos ei puhuta varsinaisesta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta), vaikka tietysti enemmistön mielestä ap:n mies on itsekäs eläessään noin. On vain ihmisiä, joilla on erilaisia tavoitteita ja arvostuksia ja ap:n miehellä se suurin mielenkiinnon ja panostuksen kohde on harrastaminen, ei perhe.
EN jaksa uskoa, että mies muuttuu, miksi muuttuisikaan. Erouhka ehkä parantaa tialnnetta hetkellisesti, kuten kävi. Ja siitäkin lähtee teho, jos uhkavaatimuksen esittää useammin.
Jos ap ei jaksa, ero lienee ainoa vaihtoehto. Jos taas pystyt elämään noin, jatka, mutta hyväksy tilanne. Yksinhuoltajana tulotasosi on varmaan aika sama, eli siinä mielessä eroa on vain se, että sitä miestä ei näy kotona sitäkään vähää. Henkisesti tietysti tämä ärsytyksen aihe poistuu, mutta samalla se lastenhoitaja ja juttukaveri tms, mitä mies sinulle hyvinä hetkinä onkaan.
Tietysti ero antaa mahdollisuuden löytää parempi suhde, mutta sen varaan ei kannata laskea.
Miksi lapsenne viedään päiväkotiin, vaikka mies ei käy töissä? Ei voi ymmärtää. Olisihan siinäkin jo säästöä kustannuksiin, ja järkevää tekemistä miehelle. Saati sitten lapsen kannalta. Eikö häntä saa aktivoitua edes tähän?!
Mikä juntti. Yökyök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä erolla, että hänen harrastuksenaan oli kodinpito, eli piti työtuntinsa minimissä, koska viihtyi paremmin kotona. Siellä sitten teki kaikenlaista, hoiti oman osansa kotitöistä ja oli lasten saatavilla. Se oli hienoa, ainakin lapsen näkökulmasta. Jos ap:n miehestä ei vastaavaan ole, laittaisin kävelemään.
Haluatko, että lapsesi saa tullaisen mallin naisen ja miehen suhteestä?
Ap, kertoisitko meille muille, kuinka sinä olet voinut noin täydellisesti irtautua normaalista suomalaisesta elämäntavasta?
Jos "normaaliksi" määrittelisi sen, josta kukaan ei kysele "onko liikaa tai kohtuutonta" vaan pitää sitä joko perinteiseen tai modernimpaan tapaan tavallisena. Esimerkiksi : mies hankkii elannon ja nainen tekee kotityöt perinteiseen tapaan, tai kumpikin tekee myös kotitöitä ja tilanteesta riippuen osallistuu kustannuksiin. Kun molemmat osallistuvat perheen elatukseen kykyjensä mukaan niin kuin avioliittolaissa muinoin sanottiin, asia on yksinkertainen.
Miksi teidän suhteessanne sinulla ja miehelläsi on aivan erilaiset säännöt?
Miksi sinä olet se, joka vastaat elatuksesta (kuten ennen mies melkein joka perheessä), mutta mies ei silti edes tee kotitöitä, vaikka aikaa olisi?
Onko siihen olemassa joku hyvä syy, että sinä pidät miestä vapaaherrana? Vai gigolona? Jaa ettei edes seksiä, no mikä siinä miehessä sitten niin ihanaa on?
Luulisi maailmasta löytyvän toisenkin, joka ei petä, juo eikä ole väkivaltainen. Tai en minä tiedä, en minäkään ole vielä semmoista löytänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ei se siitä mihkään muutu. ja eihän se mies tietystikään millään hinnalla haluais erota kun joutuisi heti pulaan ja syrjäytyneeksi kun et olisi huolehtimassa.
minä eroaisin.
Miksi lapsenne viedään päiväkotiin, vaikka mies ei käy töissä? Ei voi ymmärtää. Olisihan siinäkin jo säästöä kustannuksiin, ja järkevää tekemistä miehelle. Saati sitten lapsen kannalta. Eikö häntä saa aktivoitua edes tähän?! Mikä juntti. Yökyök.
Mies oli lapsen kanssa puoli vuotta kotona, mutta kärsi siitä, kun hänen "omat hommansa" kärsivät. Ei siis suostunut siihen enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kertoisitko meille muille, kuinka sinä olet voinut noin täydellisesti irtautua normaalista suomalaisesta elämäntavasta? Jos "normaaliksi" määrittelisi sen, josta kukaan ei kysele "onko liikaa tai kohtuutonta" vaan pitää sitä joko perinteiseen tai modernimpaan tapaan tavallisena. Esimerkiksi : mies hankkii elannon ja nainen tekee kotityöt perinteiseen tapaan, tai kumpikin tekee myös kotitöitä ja tilanteesta riippuen osallistuu kustannuksiin. Kun molemmat osallistuvat perheen elatukseen kykyjensä mukaan niin kuin avioliittolaissa muinoin sanottiin, asia on yksinkertainen. Miksi teidän suhteessanne sinulla ja miehelläsi on aivan erilaiset säännöt? Miksi sinä olet se, joka vastaat elatuksesta (kuten ennen mies melkein joka perheessä), mutta mies ei silti edes tee kotitöitä, vaikka aikaa olisi? Onko siihen olemassa joku hyvä syy, että sinä pidät miestä vapaaherrana? Vai gigolona? Jaa ettei edes seksiä, no mikä siinä miehessä sitten niin ihanaa on? Luulisi maailmasta löytyvän toisenkin, joka ei petä, juo eikä ole väkivaltainen. Tai en minä tiedä, en minäkään ole vielä semmoista löytänyt.
Ei minulla ole missään vaiheessa realiteetit hämärtynyt, siksihän olen ollut tyytmätön lapsen syntymästä saakka, silloin miehen meno muuttui. Eli siis kohta 3 vuotta sitten. Riitaa tulee noista jutuista usein, ja tosiaan keväällä olin jo jättämässä häntä, ja koska asiat ovat palanneet pikkuhiljaa ennalleen, olen edelleen harkitsemassa sitä. Olen ymmärtäväinen, mutten liian, olen halunnut yrittää ja nauvotella, en ole halunnut luovuttaa liian helposti, sen luonteinen olen yleensäkin. Mutta nyt alan todella olla luovutuspisteessä.
Ilman lasta olisin luovuttanut jo aiemmin jos tilanne olisi sama, mutta pääosin lapsen takia olen yrittänyt viimeiseen asti neuvotella, mutta turhaan. Pidä n kuitenkin ydinperhettä lapsen kannalta parhaana ratkaisuna, ja olisin ollut valmis pariterapiaankin, mutta mies ei ole suostunut eikä suostu.
Mielestäni en ole vain hiljaa hyväksynyt tilannetta, siksihän meillä on näistä jutuista paljon eripuraa.
Ja tosiaan, mittani alkaa olla täynnä.
Tiedän ettei yksinhuoltajana (tai yhteishuoltajanakaan ) olisi helppoa, mutta henkisesti varmana helpompaa, ja taloudellisesti samanlaista kuin nyt.
En voi ymmärtää kyllä suhdettanne. Miksi mies haaskaa aikaansa moiseen narisevaan, valittavaan läskipää-ämmään, joka puhuu siitä paskaa selän takana (ja varmasti käy vieraita panemassakin). Itse oksentaisin jokaikinen aamu peilin edessä, jos olisin yhtä kuvottava selkäänpuukottaja kuin AP on.
Sitä mies itsekin ihmettelee usein miksi hän haaskaa aikaansa minuun.:-D Eilen viimeksi suosittelin hänelle joko muslimiksi kääntymistä, tai thaimaalaisen vaimon hankkimista, ja mieluiten muuttamista maahan jossa tämä elämäntapa on miehille täysin normaali ja hyväksyttävä.
Taidat olla miehenki kanssa samanlainen, voisitte muuttaa yhdessä vaikka Timbuktuun ja perustaa sinne haaremin naisita jotka huolehtivat teistä. ;-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mielestäni en ole sietänyt liikkaa, koska en ole sietänyt todellakaan hyväksyen, valittamatta vaan vaatinut muutosta ja natanut mahdollisuudne. Luulenpa että se mahdollisuus meni jo.
Jos roolit vaihdettaisiin toisin päin niin luuletko, että miehesi suostuisi tuohon, mitä sinä nyt teet? Siis että kävisi töissä, maksaisi suurimman osan kuluistanne ja vielä tekisi kotityöt ja hoitaisi lapsenkin? Ei todellakaan! Jos miehesi ei halua töihin, se on hänen oma valintansa, mutta hänen pitää myös osallistua perheen ruokakuluihin sekä muihin kuluihin, mieluiten siten, että summa on molemmilla osapuolilla suunnilleen saman kokoinen. Lisäksi olisi kohtuullista, että jos miehesi kerran on kotona, hän vaikkapa hakisi lapsenne hoidosta joka päivä ja tekisi teille päivällisen, sekä huolehtisi kodin siivouksesta ja pyykinpesusta. Nuo hommthan kuuluvat ilman muuta kotiäideillekin, miksei siis kotona (vieläpä ilman lasta!) olevalle miehelle? Et voi olla liian kiltti, sinun pitää ajatella myös omaa jaksamistasi kun käyt töissäkin! Rakastaako miehesi sinua vai käyttääkö vain kotiorjanaan ja maksattaa elämisensä sinulle? Totta kai miehesi on tyytyväinen tilanteeseen, sillä hän elää kuten tahtoo ja panee sinut mukautumaan tilanteeseen. Mieti, mitä sinä saat suhteeltanne ja oletko tyytyväinen, ja ennen kaikkea, sietäisikö miehesi sinulta samanlaista kohtelua kuin miten hän kohtelee sinua? Itseään ei pidä uhrata loputtomiin, sinulla on vain yksi elämä. Lapsennekin saa vääristyneen kuvan perhe-elämästä tuolla asetelmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen suorastaan vihainen hänen miehelleen tuosta tilanteesta. Mikä ihmeen teini-ikäinen sinulla asuu siellä kotona, sinullahan on oikeastaan kaksi lasta eikä miestä ja lasta. Pihalle tuollainen ukko ja heti!
Sinuna mä kysyisin itseltäni, onko tämä sellainen parisuhde, jonka ansaitsen (vastaus on että ansaitset parempaa, kuka tahansa ansaitsisi). Mä lyön vetoa, että kun (siis KUN) otat eron tuosta laiskasta löysäilijästä, huomaat muutaman kuukauden kuluttua, miten paljon helpompaa sun elämä on. Miten paljon mukavampaa olla kotona, kun verenpaine ei kohoa miehen törppöilyjen takia, kun kukaan ei huomauttele kotitöistä, jotka huomauttelija olisi itse voinut vallan mainiosti tehdä kotona sluibaillessaan. Kun saat itse päättää, mitä teet ja missä aikataulussa.
Minä siis elätän miestä joka ei tee sen eteen muuta kuin rassaa autoja, ja valittaa jos olen siivonnut huonosti tms. :-/
Kun se ukko/akka löytyy, niin pitääkö mennä seuraavalla viikolla naimisiin ja sitä seuraavalla sinappikone alulle?? Sitten ihmetellään kun kun puoliso laiska/vetää viinaa/huumeita/työtön/pienimunainen jne. jne. Kannattais katella vuosi tai pari ja sitten tehdä päätöksiä..mutta ei osata ei osata. Ja sitten kärsitään lapsien vuoksi, hohhoijjaa......
MInä en olisi katsellut sekuntiakaan moista "miestä#, enkä ainakaan ruvennut vielä jatkamaan tuollaisia geenejä tekemällä lapselle moiselle!
Miehesi on niin sanottu helppoheikki. Toinen mahdollinen termi olisi loinen. Kuulostaa patalaiskalta tyypiltä, jolla on kuitenkin hyvät puheenlahjat, juuri sellainen joka helposti saa naiset puhuttua vaikka mihin. Wink wink.
Hankkiudu eroon, kyllä oikeasti hyviäkin miehiä on olemassa.
Alue: Aihe vapaa
En voi ymmärtää kyllä suhdettanne. Miksi mies haaskaa aikaansa moiseen narisevaan, valittavaan läskipää-ämmään, joka puhuu siitä paskaa selän takana (ja varmasti käy vieraita panemassakin). Itse oksentaisin jokaikinen aamu peilin edessä, jos olisin yhtä kuvottava selkäänpuukottaja kuin AP on.