Lue keskustelun säännöt.
Olen hoitanut lastani kotona kohta kuusi vuotta, siis yhtä lasta.
16.01.2012 |
Tämä aina jaksaa ihmetyttää ihmisiä joten kysytään nyt av:n mieleipidettäkin, mikä tässä on niin kamalaa ja outoa. Meillä on yksi lapsi, keväällä kuusi vuotta täyttävä tyttö, olen hoitanut häntä aina kotona enkä ole tehnyt töitä siinä ohessa. Meillä on oikein mukavaa, joka päivä käydään puistoissa tai pulkkamäessä, joka viikko kerhossa ja kirjastossa, usein myös kahviloissa ja lounaalla ulkona, joka päivä kokataan yhdessä ruokaa ennen kuin mies tulee töistä. Meillä on ihan hurjan hauskaa ja tytöllä myös monta kivaa kaveria.
Ensi syksynä tyttö menee eskariin ja minä jään edelleen kotiin ainakin pariksi, kolmeksi vuodeksi.
Mikä tässä on niin outoa? Onko jotenkin perustellunpaa olla kolmen kanssa kotona kuin yhden?
Tyttäreni ei ole mikään äidin helmoissa pyörivä arkajalka vaan ihan reipas neiti.
Kommentit (112)
kuukausipalkkalaiset äitiyslomalla hehkuttaa työnteon merkitystä heidän elämälleen. Ja pakko on tuupata se penska hoitoon 9 kuukauden iässä, koska pitää saada se kerrostalokolmio maksettua kun ei varat riitä olemaan kotona.
Aijaijaijai :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voisin jäädä kotiin milloin tahansa, mutta kotirouvan tyttärenä näin liian läheltä, mitä se kotona lojuminen tekee päänupille ennen pitkää.
Minulla on nykyään oma firma, jossa teen töitä noin 4 - 6 tuntia päivässä. Lisäksi toimin lasten koulussa aktiivina.
Ikinä en jaksaisi olla yhden ainoan lapsen kanssa vain kotona.
koska olet sieltä syrjäytynyt sinne kotiin.
Ihanaa kun palstamamma ei voi taas nähdä silmälappujensa yli muunlaisia ratkaisuja kuin hänen.
Voi kun palstamamman sydäntä kaihertaa jos joku toimii toisella tavalla ja elää vielä onnellisena :)
Tyypillinen palstamamma. Asia, mitä oma kokemus ei kata, pitää ennakkoluuloisna hyökätä vastaan.
Heh heh, jatkakaa. Tämä on kyllä helmipalsta :)
Minä voisin jäädä kotiin milloin tahansa, mutta kotirouvan tyttärenä näin liian läheltä, mitä se kotona lojuminen tekee päänupille ennen pitkää.
Minulla on nykyään oma firma, jossa teen töitä noin 4 - 6 tuntia päivässä. Lisäksi toimin lasten koulussa aktiivina.
Ikinä en jaksaisi olla yhden ainoan lapsen kanssa vain kotona.
jos terve ihminen lojuu kotona vuosikausia yhden lapsen varjolla.
Hihku mitä hihkut, kyllä tuo on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 2 tuttua, jotka ovat "lojuneet vuosikausia kotona". Energisiä naisia, jotka ovat paljon avustaneet lasten harrastetoiminnoissa ja vetäneet kerhoja yms.
Toinen satsaa paljon hyväntekeväisyyteen ja aika on kulunut myös siinä kun on joutunut laittamaan välillä kotia Ruotsiin tai Saksaan, minne miehen työkomennukset heidät ovat heittäneet. Hyvin sivistynyt ja hieno nainen. En voisi kuvitellakaan häntä tänne av.lle silmälaput silmillään tuomitsemaan toisia naisia mistään pienestä maailmankuvasta niin kuin täällä moni näkyy tekevän.
Mutta kerropa, mitä olet nähnyt niin mekin tiedämme.
jos terve ihminen lojuu kotona vuosikausia yhden lapsen varjolla.
Hihku mitä hihkut, kyllä tuo on nähty.
siinä vaiheessa kun jäi kotiin. Joten en usko, että hänellä ihan pikkurahasta on ollut puutetta.
Minulla on 2 tuttua, jotka ovat "lojuneet vuosikausia kotona". Energisiä naisia, jotka ovat paljon avustaneet lasten harrastetoiminnoissa ja vetäneet kerhoja yms.
Toinen satsaa paljon hyväntekeväisyyteen ja aika on kulunut myös siinä kun on joutunut laittamaan välillä kotia Ruotsiin tai Saksaan, minne miehen työkomennukset heidät ovat heittäneet. Hyvin sivistynyt ja hieno nainen. En voisi kuvitellakaan häntä tänne av.lle silmälaput silmillään tuomitsemaan toisia naisia mistään pienestä maailmankuvasta niin kuin täällä moni näkyy tekevän.Mutta kerropa, mitä olet nähnyt niin mekin tiedämme.
jos terve ihminen lojuu kotona vuosikausia yhden lapsen varjolla.
Hihku mitä hihkut, kyllä tuo on nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millainen hän oikeasti on. Ja mikä on roolia.
Luepa tutkimus expatien vaimojen osasta. Masennusta ja juurettomuutta ja katkeruutta.
Voisi avata silmiä sinultakin!
VÄhän tuntuu myös työtävieroksuvalta tuollainen meininki, mutta mitäs se oikeastaan muille kuuluukaan.
Hyvä jos olet valintaasi tyytyväinen. Lapsesi on varmasti onnellinen ja tyytyväinen, kunhan et ole häneen ripustautuva ja lapsesi kautta elävä ihminen.
VÄhän tuntuu myös työtävieroksuvalta tuollainen meininki, mutta mitäs se oikeastaan muille kuuluukaan.
Kyllä se työn vieroksuminen vaan kuuluu minulle ja muillekin, jos vieroksuja nostaa yhteisistä verovaroista kustannettuja tukia, aikoo nostaa niitä tulevaisuudessa työttömänä ja eläkkeellä sekä käyttää koko ajan julkisia palveluja, kuten kirjastot, julkinen terveydenhoito ja tieverkko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihan oikeasti et nosta tukia etkä tule koskaan nostamaan eläkettä sekä käytät vielä yksityisiä terveydenhoitopalveluja niin sitten ei tosiaan kuulu minulle. Pidät kyllä yllä melkoisen sovinistista maailmankuvaa, mutta eipä siinä mitään. Itse olisin sovinisti, ellen olisi syntynyt naiseksi.
jos terve ihminen lojuu kotona vuosikausia yhden lapsen varjolla.
Voi kuule, minä olin työelämän ulkopuolella muutaman vuoden jo ennen kuin lapseni syntyi. Harrastin liikuntaa, matkustelin, opiskelin huvikseni lisää, kokkailin, sisustin. Kahvittelin ja lounastin kavereiden kanssa. Kävin hierojalla, kampaajalla, kosmetologilla. Kirjastossa, elokuvissa, teatterissa jne. Vapaaehtoistyötäkin tein, ja teen yhä edelleen.
Ei ole mikään pakko LOJUA hetkeäkään, ellei nimenomaan halua. Elämä voi olla ihanaa, se täytyy vain itse oivaltaa. Vierasta sinulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista mitä muut tekee lomalla, ei koko elämää.
Mitähän tuossa listassa on sellaista, että sitä ei voi tehdä työnteon ohella? Vai estääkö aivojen puute töiden teon?
löytää samoin ajattelevia, vaikka toisaalta itse ymmärrän ihan hyvin, että joidenkin on pakko käydä töissä (vaikkei mitään ökytaloa haluaisikaan) ja joillekin työ on todella mielekästä.
Oma valintani on olla kotona nyt alakouluikäisen ja 4-vuotiaan kanssa. Kaikki "urasuunnitelmat" mitä minulla on, ovat sellaisia pienimuotoisia juttuja, joita voin toteuttaa kotoa käsin. Tai ehkä menen joskus osa-aikatöihin, mene tiedä.
Minua aina hämmästyttää, kun ns. uraäidit toitottavat, että kotona vain tylsistyy ja henkinen elämä taantuu. No ensinnäkin monet työt ovat sellaisia, ettei niissäkään se henkinen elämä ihan riemujuhlaansa vietä. Ja kun nykyisin suomalaiseen kulttuuriin tuntuu kuuluvan ideaali hankkia lapset mahdollisimman pienillä ikäeroilla ja ponkaista pois kotoa, kun pienin on jotain 1-v., niin eiväthän nämä äidit useinkaan käsitä sitä, ettei arki isompien lasten ja ehkä pidemmin väliajoin syntyneiden lasten kanssa ole sellaista kuin heillä on. Olen lasten myötä tutustunut mm. astronomian saloihin, kun he ovat sellaisesta kiinnostuneet, koska eihän jonkun eskari-ikäisen kanssa suurin osa ajasta mene vaipanvaihtoon, perässä kulkemiseen ja viiden sivun lastenkirjojen lukemiseen. Toki olen nauttinut myös tuosta jälkimmäisestä puolesta aikanaan, mutta kyllä lapset viihtyvät vanhempiensa kanssa taaperoiän jälkeenkin. Monille tuntuu olevan tärkeää saada lapsi harrastamaan jotain, jotta lapsi "kehittyy", mutta ei ajatella, että tätäkin voi tehdä yhdessä omien vanhempien kanssa, ei joka juttuun tarvita ulkopuolista koulutettua ohjaajaa. En mitenkään vastusta näitä kodin ulkopuolisia harrastuksia, mutta itse pidän tärkeänä, että perhe tekee myös YHDESSÄ asioita. Ja koska toisaalta meillä lapset ovat oppineet touhuamaan myös yksinkin, koko ajan ei tarvitse virikettä keksiä, jää minulle aikaa myös johonkin ns. omaan. Eli voin vaikka opiskella kieliä, kirjoittaa kirjeitä jne. mikä tekee päänupille hyvää sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtavaa, että on tällaisia puheenvuoroja!
Osoittaa kyllä pientä mielen köyhyyttä, jos nainen ei saa elämäänsä mitään mielekkyttä muuten kuin palaamalla huonosti palkattuun lähihoitajan duuniin, koska sitä kautta saa myös työpaikan virkistys- ja harrastustoimintaa. On niin paljon työyhteisöjä, jotka ovat täynnä kyräilyä ja kiukuttelua. Vai kuinka monella vanhusten kroonikko-osastolla on lempeä ja ihana ilmapiiri, joka välittyy vierailijoille asti?
Suomalaisen äidin kuuluu olla vittuuntunut, kireä, ylityöllistetty, alipalkattu mutta helvetin itsenäinen. Miestä tarvittiin siittäjäksi ja elareiden maksajaksi.
Minä olen tyytyväinen siitä, että saan kasvattaa lapseni itse, olla todellakin LÄSNÄ heidän iltapäivissään, tehdä heidän kanssaan asioita ja kuunnella.
Myös mieheni arvostaa tätä ja sanoo, että se näkyy lapsistamme että heitä on hoidettu hyvin ja lähellä.
Mutta ei, pitäisi olla omat rahat, omat tilit, omat, oma elintaso, mahdollisimman itsenäinen....
t. toinen kohta 10 vuotta kotiäitinä ollut
eli ottaa vastaan iskut ja potkut ja nälvinnät.
Ja toivoa, ettei sairastu vakavasti.
Kun koko pilvilinnahan on täysin sen miehen varassa.
Hienoa, että olet jaksanut. Kaikki eivät jaksa, sillä töissä pääsee - lapsesta riippuen - helpommalla kuin vaativassa asiantuntijatehtävässä.
Kuulostaa ihanalta!
Kyllä se työn vieroksuminen vaan kuuluu minulle ja muillekin, jos vieroksuja nostaa yhteisistä verovaroista kustannettuja tukia, aikoo nostaa niitä tulevaisuudessa työttömänä ja eläkkeellä sekä käyttää koko ajan julkisia palveluja, kuten kirjastot, julkinen terveydenhoito ja tieverkko.
On ehkä vähän eri asia nostaa työttömyyskorvausta, toimeentulotukea ja muita, kuin jättäytyä työelämästä pois.
Jos siirryttäisiin esim. perheverotukseen, loppuisi tämä nillittäminen "muiden verovaroilla elämisestä". Mun mies maksaa huomattavasti enemmän veroja kuin keskiverto palkansaaja. veroprosentti on 48. Kyllä sen verorahat varmaan kattaa mun osuuden tieverkosta ja kirjastopalveluista.
Sosiaalidemokraattisen yhteiskuntaan kuuluu se, että verovaroin kustannetaan palvelut kaikille. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien
On paljon työtä, joka ei kerrytä verovaroja ja kaikki omien lasten ja vanhempien hoitaminen on nimenomaan sitä.
Jossain omituisessa ajattelussa kaikkien pitäisi laittaa lapset heti kunnalliseen hoitoon ja mennä töihin tehdäkseen rahaa, jolla voidaan ylläpitää sitä kunnallista palvelua....haloo, oisko se sitten sosialismia...
jos käytät lomasi noin arkisiin asioihin. Kannattaisiko sinun yrittää hieman laajentaa elinpiiriäsi, ja hankkia totutusta erilaisia kokemuksia? C'mon, yritä edes!
Sinä et maksa yhtikäs mitään mistään, kulutat vain.
koska olet sieltä syrjäytynyt sinne kotiin.