Yh avautuu rumasti ydinperheille!
Olen tehnyt lapseni ilman isää. Olen alusta asti tottunut siihen, että jos haluaa aikuista seuraa, sitä pitää järjestää.
Olen kiertänyt kerhot ja puistot ja yh-olohuoneet ja muskarit aikoinani ja ITSE JÄRJESTÄNYT ITSELLENI TUKIVERKON olemalla avoin ja kutsumalla ihmisiä elämääni.
Sillä aikaa nämä ydinperheet ovat viettäneet juhlansa ja arkensa ja viikonloppunsa ja luoja tietää mitä kaikkea PERHEENÄ, missä ei ole sinänsä mitään pahaa.
Mutta sitten harmitellaan kun ei ole tukiverkkoja, eikä ole ystäviä, eikä saa lapsia hoitoon ja on niin raskasta.
Ihmisiä saa ympärilleen ja tukiverkon rakennettua, jos ei kökötä 24/7 sen YDINPERHEENSÄ KANSSA KOTONA!
Kiva jos jollain on iso, rakas perhe, mutta jos seura ei kelpaa tai sitä ei kaipaa, ei sitä tukiverkkoa tai ystäväperheitä kotoa istuen saa!
Ja kyllä olen ollut usein kade ydinperheille ja ollut yksinäinen lapsen kanssa, mutta nyt minulla on noin kymmenen perheen tukiverkko, enkä ole enää yksin. Poikaystäväkin löytyy ja lapsi on jo aika iso.
Kärsikää keskenänne, kun kerrat haluatte!
Kommentit (60)
hyväksi. Aika nopeaa oltiin tuuppaamassa kakaraa minulle hoitoon, vaikka ei edes tunnettu kunnolla ja lasta en ollut edes ikinä nähnyt. Paras yh oli kun sääliä uikuttaen toi minulle kuukauden ikäisen vauvan tuttelin kanssa, että pääsisi kauppaan kun ei ole tukiverkkoa. Soitti kahden tunnin päästä, että on kaljalla, ei voi tulla hakemaan vauvaa, että minun pitää pitää se aamuun asti. Kassissa on kuulemma tuttelia lisää. Eräs mamma, kenellä oli 2 lasta, kysyi heti lapsenvahdiksi kun meidät oli esitelty yhden yhteisen tutun kautta. Kun kuulemma ei ole tukiverkkoa ja minähän lapsettomana varmana haluan auttaa. Kyllä, uskon todella, että yh.t hoitaa kaljan tuskissaan sen tukiverkon ja tuppaavat kersansa kenelle sattuu, vaikka eivät tuntisikaan hoitajaa kunnolla. Olet ap. oikeassa. Kyllä te yh.t osaatte.
kerroit hoitavasi vain kahta kummilastasi.
Mutta en jaksa enää tukiperheeksi. Ensi viikonloppuna olen pe-la yön poikaystäväni kanssa kylpylässä ja la-su yön otan taas ystäväni pojan meille yöksi. Autan ihmisiä, jotka ovat ystäviäni tai muuten pulassa olevia tuttuja, sekä tietysti kummilasteni perheitä. Eikä se riitä? Varsinkin jos tukiverkkooni kuuluu noin kymmenisen perhettä! Osa ydinperheitä, osa yh-perheitä.
tukiverkko, mutta hän ei jaksa auttaa muita ihmisiä. Hän on siis hyväksikäyttäjä, verenimijä, kuppari... Miksi te häntä niin kehutte? Eikö vastavuoroisuus olisi hyve eikä itsekeskeisyys ja myötätunnon puute?
ap
Mä olen aina ajatellut että se joko on tai sitten ei. Meillä se on, ja siihen kuuluu lapsen isovanhemmat, lähisukulaiset ja kummit.
En mä ole tosiaan koskaan ajatellut että joku hakemalla hakee puistoista yms. tukiverkkoja. En väitä että se huono asia on, mutta..
enkä ole vaatinut mitään itselleni vaan asettanut lapset aina etusijalle. Miehiä en ole tapaillut seksi- tai seurustelumielessä koko yksinhuoltajuuteni (pian 6v) aikana enkä ole harrastanut mitään omia harrastuksia. Viihteellä en ole käynyt kertaakaan. Pärjään ihan hyvin ilman apua, mutta aivan toinen tilanne tuntuu olevan kotiäideillä joiden pitäisi joka viikko saada omaa aikaa ja harrastuksia ja ehtiä säännöllisesti jopa käydä baareissa.
enkä ole vaatinut mitään itselleni vaan asettanut lapset aina etusijalle. Miehiä en ole tapaillut seksi- tai seurustelumielessä koko yksinhuoltajuuteni (pian 6v) aikana enkä ole harrastanut mitään omia harrastuksia. Viihteellä en ole käynyt kertaakaan. Pärjään ihan hyvin ilman apua, mutta aivan toinen tilanne tuntuu olevan kotiäideillä joiden pitäisi joka viikko saada omaa aikaa ja harrastuksia ja ehtiä säännöllisesti jopa käydä baareissa.
Hanki elämä. Ihan sun itses takia suosittelens sitä. Tuut olemaan aika tyhjän päällä sitten kun lapset on isoja, ei tarvitse sua enää jne. Sitten sä itket sitä kun sulla ei ole mitään.
Asutaan rivitaloalueella ja mua on auttanut lasten pyörien laittamisessa, lasten harrastuksiin kuljettamisissa, pienissä kodin "remppajutuissa" mistä en ole tajunnut, jopa lapset otettu yökylään kun mulla ollut firman juhlia jne.
Mutta kun laihdutin 45 kg, niin naapuruston naiset muuttui :(. Miehet ei saa enää auttaa, jotkut auttaa salaa. Miksi minä tästä olen muuttunut, sama minä olen, mutta paremmassa kunnossa ja jaksan enemmän.
Mutta jos on kolme lasta joista yksi tavallista vaativampi kiin tilanne onkin toinen. Meillä tämä tilanne.
Yhdet isovanhemmat kyllä hoitavat joten saamme miehen kanssa vapaa-aikaa joskus, mutta en kehtisi muita vaivata.
En mitenkään valita tilannettamme sillä olemme täysin tyytyväisiä, mutta ap: lta toivoisin hieman avarampaa näkemystä.
ja mä olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
Jos isovanhemmat kehtaa elää omaa elämäänsä eikä suostu lastehoito-automaateiksi, niin heti alkaa ininä.
Ja miten se kuormittaa parisuhdetta, kun ei ole muita aikuisia ympärillä - puolison pitää olla ystävä, kaveri, rakastaja ... yhden ihmisparan pitää kattaa toisen kaikki ihmissuhteet ...
En ole yh, mutta olen ihan samaa mieltä, että itse (riippumatta siitä onko pariasuhteessa vai ei)pystyy pitkälti vaikuttamaan verkostoihinsa. Kun liikkuu avoimin mielin ja alkaa helposti juttelemaan ihmisten kanssa, esim. perhekerhoissa tutustuminen on yleensä helppoa.Ja yleensäkin avoimin sydämin ja mielin ihmisiin tutustuminen kannattaa jos haluaa laajentaa piiriään.Ja kannattaa jo hauskuuden vuoksi, vaikkei olisi rakentamassa itselleen tukiverkkoa.
tukiverkko, mutta hän ei jaksa auttaa muita ihmisiä. Hän on siis hyväksikäyttäjä, verenimijä, kuppari... Miksi te häntä niin kehutte? Eikö vastavuoroisuus olisi hyve eikä itsekeskeisyys ja myötätunnon puute?
tukiverkko, mutta hän ei jaksa auttaa muita ihmisiä. Hän on siis hyväksikäyttäjä, verenimijä, kuppari... Miksi te häntä niin kehutte? Eikö vastavuoroisuus olisi hyve eikä itsekeskeisyys ja myötätunnon puute?
Musta toi on ihan käsittämätöntä jeesustelua, että ensin hehkutetaan kuinka mahtavat tukiverkot on itse "rakentanut" ja seuraavassa kommentissa todetaan, ettei itse enää jaksa pikkulapsia kotonaan joten ei halua ryhtyä "tukiperheeksi" muiden muksuille.
Eli ap:lle tuo "verkostoituminen" sopii vain ja ainoastaan silloin, kun se palvelee/on palvellut hänen etujaan.
Onko nyt kirkas kruunu kiehkuroilla?
Hei!
Minusta oli kummallista, että perheellinen "ystäväni" oli minun vapaina viikonloppuinani tunkemassa huonosti käyttäytyvää ipanaansa luokseni hoitoon :D. Olisi edes kysynyt suoraan, että olisin voinut vastata suoraan, että olen niin uupunut perusarjesta, että en jaksa, kun lapset ovat poissa. Laittoi aina tekstarin ja kun vastasin,ettei minulle sovi, niin saattoi jättää kokonaan vastaamatta viestiini (eli suuttui) Ilmeisesti hän ajatteli, että kun en dokannut ja hän olisi halunnut, niin minulla ei ollut muuta tekemistä :)
Että kyllä meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
mutta mihin tunget useamman lapsen yhtä aikaa? Et minnekään.
Joten emme edes yritä. Sen sijaan esikoisen yksi kaveri on yhärin lapsi ja kelpo esimerkki ap:n kaltaisesta tapauksesta... äitinsä kertoo lapselleen, milloin aikoo mennä baariin tai muuten rentoutumaan kaveriensa kanssa ja lapsi sitten pyytää päästä yökylään jonkin ystävänsä luo. Tiedän tämän, koska lapsi ihan suoraan sanoo, että äiti menee kylpylään eikä ole kotona, pääsenkö yöksi.
Sinänsä minulla ei ole tuota vastaan mitään, koska olisimme kotona joka tapauksessa, mutta hiukan riipii se, jos meitä sen vuoksi - että annamme auliisti apua - hyväksikäytetään ja vieläpä haukutaan selän takana ap:n tyylilajissa.
On oman poikamme kaveri ja kesällä varsinkin on monesti viikonkin meillä kun äidillään on omia menoja.
Asia ok, hyvä kun pojalla on paikka minne tulla. Nyt kun on 13v. taatusti äitinsä jättäisi viikoksi yksin. Poika joutuu ilman meitäkin olemaan tosi paljon yksin kotonaan.
Heille ei vain voi koskaan mennä, koska äitiä aina niin väsyttää.
lapselle tulee enemmän yksinoloaikaa. Vai onko niin, ettei yh saisi edes töissä käydä?
Onpa kiva, että olet ottanut lapsesi kaverin teille jopa viikoksi. Se ei ole kiva, että paheksut lapsen äitiä. Älä auta, jos on noin vaikeaa.
Itse olin tosiaan 6 vuotta yh ja en ikinä olisi jättänyt lapsiani yksin. Ei kannata yleistään jonkun huonon yksilön vuoksi.
onko kyseessä yh, ydinperhe, uusperhe vai ihan mikä tahansa. Minä ajattelen, että kyseessä on ihan vain lasten lukumäärä. Ap:lla näyttää olevan yksi lapsi, ja aika usein yhden lapsen saa laitettua jonnekin hoitoon. Kun lapsi kasvaa, omaa aikaa saa siinäkin muodossa, että voi vastavuoroisesti laittaa lapsensa yökylään jollekin kaverille. Perheissä vain usein tuppaa olemaan enemmän lapsia kuin yksi. Ja kahta tai useampaa lasta harvoin ottaa isovanhempia lukuunottamatta yökylään kukaan, ainakaan pieniä. ja kun lapset kasvavat, ei yökyläilyt nyt aina samoihin aikoihin kavereillekaan onnistu.
paljon ravintoloissa ja tykkää juhlia.
Poika on soitellut meille jo 8 vuotiaana, että pääseekö ensi viikonlopuksi meille kun äiti sopi, että lähtee juhlimaan ja haluaa varmaan nukkua koko sunnuntain.
Eli me olemme sen pojan ja äidin tukiverkko. Toimii vain yksipuolisesti. Poikamme ei voi mennä sinne koskaan, koska äiti on aina niin väsynyt ja illalla haluaa maata sohvalla ja katsella rauhassa salkkarit ja ei kestä kuulemma meteliä. Siksi tämän pojan luona ei saa käydä koskaan kavereita.
59
lapselle tulee enemmän yksinoloaikaa. Vai onko niin, ettei yh saisi edes töissä käydä?
Onpa kiva, että olet ottanut lapsesi kaverin teille jopa viikoksi. Se ei ole kiva, että paheksut lapsen äitiä. Älä auta, jos on noin vaikeaa.
Itse olin tosiaan 6 vuotta yh ja en ikinä olisi jättänyt lapsiani yksin. Ei kannata yleistään jonkun huonon yksilön vuoksi.
Mutta en jaksa enää tukiperheeksi. Ensi viikonloppuna olen pe-la yön poikaystäväni kanssa kylpylässä ja la-su yön otan taas ystäväni pojan meille yöksi. Autan ihmisiä, jotka ovat ystäviäni tai muuten pulassa olevia tuttuja, sekä tietysti kummilasteni perheitä. Eikä se riitä? Varsinkin jos tukiverkkooni kuuluu noin kymmenisen perhettä! Osa ydinperheitä, osa yh-perheitä.
tukiverkko, mutta hän ei jaksa auttaa muita ihmisiä. Hän on siis hyväksikäyttäjä, verenimijä, kuppari... Miksi te häntä niin kehutte? Eikö vastavuoroisuus olisi hyve eikä itsekeskeisyys ja myötätunnon puute?
ap
Osittain oikeassa ap. Meilläkin on tapana kökkiä kotona perheen kesken, aivan liikaa... Yhteisöllisyyttä kaipaan minäkin, mutta ei se niin helppoa ole löytää sellaisia ystäviä, jotka haluis kaksi lasta hoitoon omiensa jatkoksi... Mut kyllä tuolla kerhoissa on mukavia äitejä, joihin voisin luottaa lastenhoidon suhteen, ja voisin ottaa meillekin lapsen omani seuraksi. Tjaah..perheellisillä vaan tuppaa olemaan sitä ohjelmaa niin, ettei aikaa uusille ystäville liikene.