Voiko 4-vuotiaalla olla muistisairaus tms.?

veisin lääkärille. Ehkä lastenlääkäri tai lastenneurologi.

Neurologille on tilattu aika, koska päiväkoti on pulassa tuon äksyilijän kanssa. Pitänee ottaa puheeksi tuo muisti...päiväkodissa ovat pistäneet sen uhman piikkiin, mutta minusta kyse ei ole enää siitä. Uskoisin että lapsella on turvaton olo kun ei muista miten toimitaan missäkin tilanteissa tai jotain ja se sitten heijastuu käytökseen...ehkä. Lääkärihän minä en ole, mutta ei kellään tutullanikaan ole ollut lasta, joka uhmassakaan unohtelisi kaiken.



ap

Lavuaariin pissaaminen on kokeilua.

Vaikka tietää ettei saa niin puhut liian vaikeita kun kysyt "muistatko kun äsken kielsin?" -Ei se lapsi tiedä mitä tuohon vastata. Puhutaan lapsesta jonka puheenmuodostaminen on täysin kesken.



Uhmaa se on kun rissaa kun lähtee tarhaan eikä saa jäädä kotiin.

Meillä on 4- vuotiaana lapset vasta alkaneet oppimaan sanomaan pitkän opettelun jälkeen että SANOO "Mua harmittaa!"

Se alkaa vähitellen helpottamaan lasta tunnistamaan olotilaa ja rissaaminen helpottuu.



Kyllä tuota muistia kannattaa kokeilla vaikka jossain peleissä kuin siinä miten muistaa käskyjä.

Olet selvästi häkeltynyt lapsen käytöksestä ja siihen lapsi tähtää. Paljon nuorempikin lapsi oppii vetämään oikeista naruista että saa mitä tahtoo.



Simppeleitä sääntöjä, ei liikaa ja puhut niin että lapsi ne ymmärtää.



Jos häiritsee muistipelien jälkeen yhä niin kysy tarhasta lisää. Ne seuraa lasta kyllä erikseenkin ja testailee mutta kyllä mä sanoisin että sun lapsi vaan testaa.

Joissa näkyy alkava tapahtuma: ruokailu, vaatteiden pukeminen, päiväunet yms. Ne on ihan tehokkaita mutta minusta silloin enempi puhutaan kai siitä ettei lapsi ymmärrä puhetta.

autistisia piirteitä. Hänelle on ominaista onhelmat lyhytkestoisessa muistissa ja muutenkin. Unohtaa ihmisten nimet ja asioiden ja tavaroiden nimiä. Ne täytyy kuvailla hänelle muuten: "käy hakemassa halkoja liiteristä ja vie saunalle. Siis siihen koloon jonka yläpuolella on aina uimapukuja".



"Tapasin tänään Saaran, se lähetti terveisiä. Muistatko, se sama nainen joka antoi puheterapiaa kun olit siin pikkukoulussa".



"Mennään tänään Prismaan. Siihen kauppaan, jossa on se korkea vihreä mainostorni"



"Tuo kaupasta Vihreätä Jaffaa, sitä jota veljesi aina tykkää juoda"



Eli asiat täytyy liittää ainakin johonkin suurempaan muistikuvaan tai asiayhteyteen tai käyttää apuna jotakin muuta muistisääntöä.

onko todella niin ettei lapsi muista.



Totta toki on että todella heikkolahjaisia lapsia on olemassa. Mielestäni muistisairaudet ovat keski-iän ylittäneiden sairauksia.



Ehkä lapsellasi on aivojen rakenteesa tai älyssä puutteita.

onko todella niin ettei lapsi muista.



Totta toki on että todella heikkolahjaisia lapsia on olemassa. Mielestäni muistisairaudet ovat keski-iän ylittäneiden sairauksia.



Ehkä lapsellasi on aivojen rakenteesa tai älyssä puutteita.

Muistipeleissä ei ole kovin hyvä, ei myöskään muista leikkien sääntöjä. Unohtaa usein mitä kivaa on tehnyt, vaikka tahtoisi kertoa isälleen mukavasta päivästä, ja alkaa tavallaan änkyttämään. Toistaa samaa sanaa kauan jne. ja suuttuu usein lopulta, kun ei muista.



Voi olla, että osa on vaan testaamista ja uhmaa, mutta en edelleenkään usko että kaikki. Olen vanhempana aika jämpti ja ehkäpä siksi tuo jatkuva rajojen hakeminen tuntuu raskaalta; "eikö tuon lapsen päähän mene mikään??"



Päiväkodin kanssa on keskusteltu usein ja tuosta muistiasiasta ovat sitä mieltä, että ei ole ihan normaalia. Se ei ole suurin huolenaihe päivän aikana, mutta kuulemma ehdottomasti juttu joka kannattaa tsekkauttaa.



ap

Jotta tuo lapsi mitään muistaisi, olen joutunut käyttämään samanlaista kieltä kuin sinä jo pidemmän aikaa. Lapselta unohtuu nopeasti rutiinit, vaikka ovatkin joka päivä samanlaiset:



Minä: Tänään on lauantai, tänään ei ole päiväkotia. On vapaapäivä, muistatko?

Lapsi: Joo! Syön ensin tätä välipalaa ja sitten mennään päiväkotiin.

Minä: Ei vaan tänään on vapaata, ollaan kotona.

Lapsi: Mutta..miksi? Eikun tänään mennään päiväkotiin. Söin jo väli...väli...välipalan.



Kysehän oli aamupalasta :). Tuo aamun keskustelu oli varmaan uhmaa, mutta se jäi lapsen mieleen pidemmäksi aikaa. Tuntuu raskaalta, kun hän voi suutahtaa pienistäkin jutuista loppupäiväksi.



ap

Ei niin että "Mariasta" tulee "Karita", vaan ihan kunnolla sekoittaa vaikkapa sukulaistytön nimen opettajaansa. Kutsuu ihmisiä väärällä nimellä kunnes häntä korjaa, vaikuttaa sitten hämmentyneeltä hetken.



ap

dysleksian tai muun oireita. Siinä "piuhat" eivät vaan yhdisty tiettyjen asioiden välillä, ikään kuin liitännät olisivat viallisia. Vaikuttaa just muistiin, kielenkehitykseen, puheen ymmärtämisen vaikeuteen, myöhemmin luki- ja kirjoitushäiriöihin.



Sinä tunnet lapsesi, jos vaikuttaa siltä niin lääkäriin vaan. Voi olla ihan normaaliakin, ja ehkä lapsesi on "hajamielinen professori" -tyyppiä.



Siihen asti, selkeitä ohjeita ja kehoituksia, yksi asia kerrallaan. "Mennään vessaan", "tee pissat", "pese kädet", jne. kaikki kehoitukset erikseen. Turha selittää "Nyt mennään vessaan pissalle ja muistahan sitten pestä kädet" on ihan liikaa innformaatiota samaan lauseeseen.

tarkkaamattomuutta, lyhytkestoisen muistin häiriötä, hidasta kehitystä tai melkein ihan mitä vain.



Meidän F83-diagnosoitu poika (monimuotoinen neurologinen häiriö) on semmoinen, että tietyt annetut ohjeet menee perille hyyyyyvin hitaasti ja monella toistolla, ja siltikin voi käydä niin, että kun oppii jonkun toisen uuden asian, vanha opittu asia pääsee unohtumaan.



Jos teillä on rahaa niin käyttäkääpä lasta yksityisellä lastenneurologilla. Visiitti maksaa siinä sadan euron kieppeillä (hinta ilman kelakorvauksia).



Tai sitten vaan neuvolantädin pakeille siinä toivossa, että ottaa teidät todesta eikä ala moralisoida kasvatuksesta tai muuta vastaavaa. Sori, mulla ei ole neuvolasta kovin hyviä kokemuksia.

eli ongelmia puheen tuottamisesssa oikein vaikka "pää sanookin oikein" tai ongelmia puheen ymmärtämisessä. Ymmärtämisen vaikeus voi olla kahteen suuntaan. Lisäksi kuulostaa siltä, että muistissa on jotakin erityispiirrettä. Hän ei hahmota aikakäsityskiä tai suurempia kokonaisuuksia.



Äl ole ankara ja pilkallinen, se ei auta nyt yhtään. Hän tarvitsee suunnatonta pitkämielisyyttä, mahdollisesti kuvasymboleita puheensa ja päivien strukturoinnin avuksi ja ihan ehdottomasti uheterapeutin ja neurologin arviota. Vaadi tutkimusten käynnistämistä neuvolalääkärin kautta. 7

että kuvakortteja käytetään myös muilla kuin lapsilla, jotka eivät puhu/ymmärrä puhetta. Ja usein niistä hyötyy myös koko päiväkotiryhmä, lapsen on helppo tsekata taululta, missä kohtaa päivää mennään.

Helpottanut nyt kun on vitosella.



Semmoinen kaoottisuus ei aina ole varsinaisesti muistin ongelma, se voi olla ongelma jäsentää asioista mielekkäitä kokonaisuuksia, toiminnanohjauksen vaikeus, lievää puheenkehityksen ongelmaa jne.



Esim. mun miehen poika kysyi aina meiltä tuskaisena vielä 7-8-vuotiaana, onko ilta vai aamu, saako välipalaa ruoan jälkeen (tarkoitti jälkiruokaa - tätä hän käytti vielä kolmosella), monet termit sotkeentuivat. Hän ei tunnistanut tavallisia hedelmiä tai vihanneksia - ja appelsiinia sanoi omenaksi eikä käsittänyt mikä ero on kananmunalla ja kanalla, ts. siis kutsui kananmunia kanoiksi.



Monet asiat ovat vieläkin juttuja ja joskus on vaikea ymmärtää viikonlopun kulkua, perjantain jälkeen tulee lauantai ja sunnuntai ja taas uusi viikko alkaa. Nykyään arkijutut menee, mutta yleensä jos hänelle antaa tehtävän yläkerrassa, kun hän on raput kiivennyt, se juttu on unohtunut, eikä hän muista mitään. Nykyään se menettelee, että jos hänelle sanoo aamulla, mennään uimaan klo 11, hän ei ole ihan paniikissa kympin jälkeen kun näyttää siltä, että jonnekin ollaan lähdössä.



Olen vain tullut siihen tulokseen, että joillakin lapsilla olisi hyvä olla kortit käytössä ja hyvin tarkat rutiinit. Palkinto odottaa vasta sitten yläkoulussa tai aikusuudessa.