1v. 9kk itkenyt tunnin sängyssään
Jään aina iltaisin hänen huoneeseen kunnes on nukahtanut. Tänään sitten (oltuaan illan itkuinen ja kikkuinen) taisin lähteä kesken nukahtamisen huoneesta, ja siitäkös meteli nousi. En saanut millään enää rauhottumaan ja laittamaan päätään tyynyyn.
Nyt mies ollut viimeset 50 minuuttia huoneessa, ja koko ajan kuuluu meteliä, kovempaa tai hiljempaa, mutta kuuluu. En tiedä miten rauhoittaa lapsi, kun periksi ei anneta, ettäkö huutamalla pääsisi pois sängystä takaisin olohuoneeseen tai meidän sänkyyn.
Viimeiset kolme yötäkin olleet poikkeukselliset. Lapsi aina huudahtaa jossain vaiheessa ennen puoltayötä, ja kun käyn laittamassa tutin takaisin suuhun ja taputan vähän, niin tyyntyy ja jatkaa unia. Vaan eipä enää! Nyt käynyt raivoamaan ja vaatimaan päästä sängystä pois. Eipä muuta kun olen ottanut meidän väliin...
huoh...
Nyt muuten hiljeni!!!!!!!!
Kommentit (34)
siinä nyt vaan pääsi käymään niin...
äh...
aaap
Lapsi todennäköisesti jotenkin kipeä (hampaat?), ja vanhemmat päättävät, että siinäpä itket. Ihan kuin ette osaisi lukea lasta.
Kun aloitti huudon, osoitti olohuoneen suuntaan ja halusi tänne. Ei muuta.
Nyt mies selviytyi ulos lastenhuoneesta!
Sääliksihän se käy, mutta mitä jos oppii siihen, että huudolla saa tahdon läpi? Niinkuin on nyt viime öinä saanut....
Toisaalta mulla ei ole mitään sitä vastaan, että lapsi nukkuu meidän vieressä, mutta siitä tavasta on tosi vaikea sitten isompana oppia pois. Nim.merk. kokemusta esikoisen kanssa on.
ap
on varsin tyypillistä, että myös siihen saakka hyvin nukkunut tai nukahtanut muuttuu tässä suhteessa hankalammaksi. Meidän kolme lasta on kaikki tehneet näin. Se on mennyt aikanaan ohi itsestään, mutta toki tossa kohdassa on iso vaara siihen, että totuttaa lapselle "huonoja" tapoja, jotka on ongelmia sitten myöhemmin.
meillä tosin nuorempi tapaus. Pian 8kk, on ollut hyvä nukahtaja ilman isompia kommervenkkejä. Nyt on selkeästi sellanen ikä menossa ettei vain tekis mieli nukkua. Minä istuin vauvan huoneessa 50 minuuttia, välillä huudettiin, touhuttiin, hierottiin silmiä, huudettiin jne. Vaihdettiin kans miehen kanssa, nyt on hiljaista. Välillä kuuluu kälätystä, mutta huuto on jo loppunut.
Onneksi tällaista ei ole joka ilta ja kaikkina iltoina ei tarvitse kuin viedä lapsi huoneeseen toivottaa hyvät yöt ja hän onkin jo kohta unessa.
Näin oli kahden ensimmäisen lapsen kanssa tuonne 2,5v. ikään asti, jolloin vasta oppivat nukahtamaan ilman vierellä oloa. Siihen asti nukuttamiseen meni aina 45min-1,5h.
Paljon varmaan johtui allergioista, kun ei voinut opettaa lapselle, jonka paha olla, yksinnukahtamista. Toiseksi molempia on joutunut ihan pikkuvauvasta asti nukuttamalla nukuttaa, ovat vilkkaita ja heiluivat kuin mitkäkin marakassit ennen nukahtamista, kädet vain vispasivat ja niistä oli pidettävä kiinni, että rauhoittuivat. Eivät myöskään koskaan pieninä nukahtaneet päikkäreille kylä- tai kauppareissuilla, eivät siis koskaan.
Herralle kiitos tästä kolmannesta (2v), jonka kun vain laittaa sänkyyn, nukahtaa ja nukkuu lähes aina koko yön. Jo on helppoa.
ja apua esimerkiksi hampaille tms.
Minusta on ihana ajatella, että kaikki lapsen huuto on kiukkua. Olet varmasti niitä äitejä, jotka kääntävät selkänsä, kun lapsi satuttaa itsensä ja itkee. Huutamalla ei saa tahtoaan läpi eli apua.
näitä tilanteita varmaan tulee lisää, miten silloin toimin?
ap
ja apua esimerkiksi hampaille tms.
Minusta on ihana ajatella, että kaikki lapsen huuto on kiukkua. Olet varmasti niitä äitejä, jotka kääntävät selkänsä, kun lapsi satuttaa itsensä ja itkee. Huutamalla ei saa tahtoaan läpi eli apua.
Eiköhän sen jokainen äiti erota milloin se huuto on just tollasta ''haluan pois sängystä'' tai ''haluan jotain'' kiukuttelua ja koska oikeesti sattuu..? Mä ainakin erotan..
Antaa huutaa. Kyllä se sitten väsyy.
ja apua esimerkiksi hampaille tms. Minusta on ihana ajatella, että kaikki lapsen huuto on kiukkua. Olet varmasti niitä äitejä, jotka kääntävät selkänsä, kun lapsi satuttaa itsensä ja itkee. Huutamalla ei saa tahtoaan läpi eli apua.
Eiköhän sen jokainen äiti erota milloin se huuto on just tollasta ''haluan pois sängystä'' tai ''haluan jotain'' kiukuttelua ja koska oikeesti sattuu..? Mä ainakin erotan..
Ei halunnut kosketusta, laulua, hyräilyä, taputusta, silitystä, kuiskuttelua, oli vain raivoissaan! Yli tunnin!!!
ap
nukahtanut yksin vaan hupsis, aina on vaikeaa se nukahtaminen ja vauva oli huippu herkkä uninen, puheeseen heräsi ja vaikka mihin. vaikka ystävälliset kanssaihmiset aina kertoi että vauvat nukkuu missä vaan ja ei herää ääniin että älä totuta hiljaisuuteen. just.. aivan kaikki lapsethan on samanlaisia?
minä en ole halunnut huudattaa lastani vauvana sänkyynsä nukkumaan. oli vauvan sänky parisängyn vieressä kun oli pieni koliikkivauva. huutoa ja unettomia öitä piisasi. sitten vihdoin 2 vuotiaana nukkui ensimmäiset kokonaiset yönsä. huh. kolmevuotiaana siirrettiin omaan sänkyynsä jossa iltasatu+silitys ja ei jätetty huutamaan. päiväunillakin nukahtaa omaan sänkyynsä vanhemman läsnäollessa. hoidossa nukkuu itse. en ole kärsiny vaikka nukutus kestää hieman kauemmin. nykyään sanoo 4v et haluan nukahtaa itse. =)
ei ole huudatettu unikoululla yksin uneen. tasapainoinen lapsi on.
lapsi syliin vaan. Polonen on kuitenkin vasta pari vuotias, ei sitäkään. Kyllä se maailma kerkeää sitä vielä kolhia. Älkää te kolhiko. Voi pikkuista :(
Anna lapsen huutaa, kyllä se rauhoittuu. Ovi kiinni ja anna jäädä sinne. Toista sama joka kerta kun lapsi "raivoaa". Usko tai älä, kolmessa kuukaudessa ole onnistunut lannistamaan lapsen.
Masentunut, hiljainen, välinpitämätön 2v on oikeastaan aika ihana. Siitä ei ole haittaa. Siihenkö nyt pyrit? Että se seuraava lapsi olisi parempi painos ja tämän saisi johonkin osastolle?
Kyllä lapset kestävät hätää ja yksinäisyyttä ja hylkäämistä, sillä aikuisten mielestä se on vain raivoa, ei siis oikeastaan mitään.
oma tahto siellä heräilee. jos jaksatte pitää pintanne niin viimeistään 2 viikossa ohi vaikka olis kuinka päättäväinen tapaus. jos annatte periksi on isompi urakka seuraavaksi edessä
opetelkaa lukeen.. ei se ap.N lapsi siellä yksin huutanu.
opetelkaa lukeen.. ei se ap.N lapsi siellä yksin huutanu.
Välinpitämätön vittuuntunut aikuinen siinä vieressä jotenkin parempi?
Ihme tyyppejä olette. Just noin te noita perhe murhaajia mt ongelmaisia kasvattatte.
Mikä helvetti siinä on niin vaikeaa tajuta, että 2 v. lapsi on vasta 2 v.? Se tarvii tukea, rakkautta, pyyteetöntä ihailua, paijailua, hemmottelua, sylittelyä. Ei se lapsi siitä hemmottelusta mene rikki. Eikä siitä kasva mikään prinsessa. Päin vastoin. Empaattinen ja ihana pieni ihminen!
opetelkaa lukeen.. ei se ap.N lapsi siellä yksin huutanu.
Välinpitämätön vittuuntunut aikuinen siinä vieressä jotenkin parempi?Ihme tyyppejä olette. Just noin te noita perhe murhaajia mt ongelmaisia kasvattatte.
Mikä helvetti siinä on niin vaikeaa tajuta, että 2 v. lapsi on vasta 2 v.? Se tarvii tukea, rakkautta, pyyteetöntä ihailua, paijailua, hemmottelua, sylittelyä. Ei se lapsi siitä hemmottelusta mene rikki. Eikä siitä kasva mikään prinsessa. Päin vastoin. Empaattinen ja ihana pieni ihminen!
eri asia jos 6v karjuu naama punaisena kaupassa perjantairuuhkassa 150€ lelua, sille ei anneta periksi.
En minäkään halua nukkua yksin, siksi meillä 7v koululainen saa tulla viereen jos haluaa...
että olette vierellä kunnes hän nukahtaa? Herätessään hän luonnollisesti odottaa että tulette hänen lähelleen kunnes hän nukahtaa uudestaan.