Lue keskustelun säännöt.
Te joilla ensimmainen lapsi on hyva koulussa, mutta toisella vaikeuksia, miten olette tottuneet
13.01.2012 |
Meilla siis esikoinen on nyt 11-vuotias, oppi lukemaan 4,5-vuotiaana ja kirjoitti jo "romaaneja" 6-vuotiaana. Nyttenkin on kirja teon alla ;) Sanakokeista yms sellaisista aina kaikki oikein. Matikassa on keskiverto, kaikissa muissa aineissa on tosi hyva, luokkansa priimuksia. Tytto on myos kaikissa mahdollisissa koulun urheiluharrastuksissa, ja niissakin loistaa.
Nuorempi lapsi on 8v ja han osaa lukea suht'koht nyt, mutta kirjoitus takkuaa ihan alyttomasti, jopa helpot sanat menevat vaarin. Sanakokeista saa yleensa vain noin 1/3 oikein, jos sitakaan.
Myos tyton kasiala on erittain sotkuista, eika pysy riveilla jne.
Matematiikassa on alimmassa ryhmassa, ja se on hanelle erittain vaikeaa.
Ainoa mista tykkaa on liikunta, on niilla tunneilla kuulemma elementissaan. Vaikkei kuitenkaan ryhmalajeissa oikein parjaa.
Tytto on kaynyt tutkimuksissa, ja muttei kunnon luki-ja kirjoitushairiota olekaan tutkittu, opettajien mielesta sellaiseen ei kuulemma ole viitetta??!
Itselleni ei ollut koskaan lukeminen tai kirjoittaminen vaikeaa, ja rakastin lukea kirjoja. Kun esikoinen oppi lukemaan ja tykkasi kirjoitella ja se oli hanelle helppoa, jotenkin tuudittauduin siihen, etta toinenkin lapsi seuraa samaa kaavaa. Tiedan, YKSILOITA ovat, todellakin, mutta tuntuu etta kestaa niin kauan tajuta tama lasten suuri eroavaisuus tassa asiassa. Jotenkin sita luuli, etta se on suurelle osalle niin helppoa. Esikoinen on kyllakin kertonut, etta hanenkin luokallaan on yha lapsia jotka eivat osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa...
Kommentit (11)
vaikkapa sana "ja" kertoa kun ei sita yht'akkia osaakaan enaa.
Siihen ettei mikaan ikatasonsa koulujuttu onnistukaan niin kuin oletetaan.
Siihen etta toinen lapsi saa kehuja ja toisen lapsen opettaja kertoo, etta tytto on mennyt taaksepain matematiikassa ja kasialakin on huonontunut entisestaan.
Miten ihmeessa me voisimme kotona kannustaa tyttoa (kannustusta saa ja paljon!!) enemman? Emmeka koskaan vertaa lapsia toisiinsa, ensimmaista kertaa kirjoitin tasta asiasta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me haettiin kuopukselle koulunlykkäystä, koska tuntui että on ikävuottaan myöhässä - tai no, on syksyn lapsi, joten suurin osa eskarikavereitaan on oikeasti vain pari kuukautta nuorempia.
Hän kuuluu selkeästi tähän porukkaan, eikä omaan vuosiluokkaansa.
2
Itselläni on kaksoset. Poika on hyvä kaikissa aineissa, etenkin matematiikassa loistaa. Ollut päässälaskukilpailuissa jne.
Tyttö taas ei pärjää. Hänellä on hahmottamisen vaikeutta ja isoja ongelmia matematiikan kanssa. Hänellä on helpotettu kirja, mutta siitä huolimatta se on VAIKEAA.
Eipä tässä muuta voi kuin ottaa päivän kerrallaan. Tyttö on todella sisukas tapaus, meidän perheen sankari, joka ei lannistu vaikeuksista huolimatta. Olen suunnattoman ylpeä hänestä. Jopa ylpeämpi kuin tästä kympin pojasta.
Olen suunnattoman ylpeä hänestä. Jopa ylpeämpi kuin tästä kympin pojasta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onko lapsen kokonaistilanne kartoitettu, oletteko tavanneet erityisopettajan?
Meillä toinen lapsista on huomattavan kaunis, siis todella kaunis. Ei ole yksi, eikä kaksi kertaa, että tuntemattomatkin ovat tulleet ihastelemaan suureen ääneen.
Minulls on suuri huoli siitä, että miten itsetunto kehittyy, jos toinen on jotenkin ylivertaisesti parempi - koska kyllähän lapsi sen tajuaa, vaikka vanhemmat kuinka selittäisivät, että "hän on sankari".
Meillä tämä tasoero on pilannut täysin minun ja isosiskoni välit. Hän ei edes keski-ikäisenä ole päässyt yli asiasta.
Myös meidän 10-vuotias pärjää koulussa hyvin. Varsinkin matikka sujuu loistavasti, mutta myös äidinkieli, englanti, ylli... Lapsi on myös erittäin tarkka ja kiltti oppilas, jonkinlainen opettajan unelma kai.
8-vuotiaalla taas on isoja vaikeuksia matematiikassa. Äidinkieli sujuu paremmin. Hänellä on myös tarkkaavaisuusongelmaa, eli ei jaksa keskittyä, puuhailee omiaan, koulu on mälsää eikä jaksa eikä viitsi eikä osaa...
Lähinnä nuoremman tilanne aiheuttaa huolta, mietin miten lapsi pärjää tulevaisuudessa. Nyt hänelle suunnitellan osa-aikaista erityisopetusta (matikka), mikä on varmasti paikallaan. Suurimpana huolena on koulumotivaatio, koska sen puute lisää ongelmia takuuvarmasti. Toisaalta lapsi on esim. taiteellisesti ja liikunnallisesti lahjakas ja olemme tukeneet häntä menestymään niillä alueilla harrastusten kautta. Hän ei vain oikein "istu" suomalaiseen koulujärjestelmään, mikä harmittaa.
Nuoremman kouluasiat vaativat meiltä vanhemmiltakin paljon panostusta, ja joskus mietin annammeko isommalle tarpeeksi huomiota. Hänellä vain kaikki sujuu niin itsestään, ettei aina muista kysyä, mitä kuuluu ja millaista on koulussa ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen etta toinen lapsi saa kehuja ja toisen lapsen opettaja kertoo, etta tytto on mennyt taaksepain matematiikassa ja kasialakin on huonontunut entisestaan.
Itselleni tulee mieleen joku neurologinen ongelma, jos taantumista on tapahtunut?
Miten hienomotoriikka (ruokailu, askartelu, jne) sujuu muuten?
esikoinen ala-asteella keskitasoa oleva oppilas, sen jälkeen yläasteella ja lukiossa se kympin oppilas.
Keskimmäisen kohdalla tiedettiin jo eskarissa että ongelmia on tulossa. Lukemaan oppiminen kesti todella kauan, lukiongelmat on diagnoisoitu tähän mennessä (ikää kohta 17v) neljään eri kertaan. Ala-aste oli melkoista taistelua tukitoimien saamiseksi, ja oikeastaan vasta yläasteella saatiin oikeanlaiset tukitoimet. Jos siskon todistus oli täynnä 9 ja 10, pojan numerot oli muuten 6 ja 7 paitsi liikunta 10.
Sopeuduttu on, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Poikaa on autettu kaikin mahdollisin tavoin heti ekaluokasta lähtien. Koskaan ei ole verrattu siskoihin (nuorin näyttäisi olevan isosiskon kaltainen) ja aina on palkittu hänelle hyvistä koenumeroista (eli 7 kun sisko sai ja saa vasta 9:stä jotain palkintoa).
Liikunta on ollut se "oma" aine, jolla on voinut siskoilleen ylpeillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytto on kaynyt mri-ultrassakin, muttei ole loytynyt mitaan. Ruokailu, askartelu, vaatetus yms sujuvat hienosti, ilman mitaan ongelmia. Nayttaisi ne ongelmat liittyvan lahinna tuohon koulutyohon. Ja motivaation puutetta on tytolla myoskin, ei vain kiinnosta...
ap
Tietenkin lapsissa on eroa.
Itse olin hyvä koulussa. Isoveli ja -siskoni olivat koulussa surkeita, ja jokaikinen opettaja pällisteli aina, että miten heillä voi olla noin fiksu sisar. Välillä taisin saada pelkällä sukunimellä huonompia arvosanoja kuin olisi pitänyt...