onko lapseton ihminen jäänyt jostain paitsi?

Lähes jokainen elämän isompi valinta ohjaa elämää omanlaiselleen tielle, joka avaa toisia mahdollisuuksia ja sulkee toisia. Lapsettomuus sulkee pois paljon kokemuksia, mutta toisaalta niin tekee myös päätös hankkia lapsia. Jokainen itse päättää mihin suuntaan elämäänsä ohjaa, minkälaisia kokemuksia hankkii tämän lyhyen ja tiettävästi ainoan elämänsä aikana. Kaikki eivät halua lapsia ja se on ihan ok niin.

Lapsen saanut ihminen jää paitsi omasta ajasta, levosta, harrastuksista siinä määrin kuin itse haluaisi.



Jää paitsi myös suurista summista vuosittain, lapset ovat kalliita.



Jää todennäköisesti paitsi myös hyvästä parisuhteesta, lähes kaikki lapsiperheet kärsivät parisuhteen häiriöistä, pettämisestä, seksin puutteesta, yhteisen ajan puutteesta jne.



T: Ex lapseton joka hankkiutui tähän hankalampaan elämään vuosien hoitojen kautta

niistä omista lapsista. On ihan ihmisestä kiinni, onko se miten iso puute, ja miten lapsettomuuden hyvät puolet arvottaa tuota vasten. Ei lapset ole mikään itseisarvo ja on niistä vaivaa ja huolta pitkän aikaa.



MInusta lapsi antaa enemmän kuin ottaa, ja olen todella onnellinen, että minulla on kaksi kivaa ipanaa. Mutta en kuvittele, etä jokaisen muun arvomaailma/arvostukset on sama kuin omani.

... painostaa muita lasten saannin suhteen? Ymmärrätkö, miten loukkaavaa se on? Kaikki eivät halua puhua lapsettomuutensa todellisista syistä. Jotkut haluavat olla lapsettomia omasta halustaan ja osa haluaisi kovasti lapsia, mutta ei ole kumppania tai ei vaan saa. Pitääkö vääntää veistä toisen haavassa?



Varmasti puutteessa oleva jää paitsi monesta asiasta ja tämä pätee ihan minkä puutteeseen tahansa!

Sinua ärsyttää se, että siskosi on ainakin päälle päin tyytyväinen lapsettomaan elämäänsä. Olisiko sinusta mukavampaa, jos siskosi mieluummin valittaisi koko ajan vauvakuumetta, johon ei ole saanut ainakaan vielä hoitoa eikä tiedä saako?



Nro 5

ihan ekana nyt tulee mieleen nuo.

(terv. erityislapsen äiti)

Olen saanut jopa elää lapsiperheessä ja kokea vanhemmuuden. Synnyttämisen kokemus ja imettämisen tietysti jäävät pois, mutta eivät niitä miehetkään koe.

Väsymyksestä, olemattomasta omasta ajasta, ahdistavasta lapsen riippuvuudesta, parisuhdeongelmista.



Valitettavasti.

Mutta ei ketään voi pakottaa lapsia hankkimaan. Kun pitelee oma lasta, tajuaa vasta elämän merkityksen ja kauneuden. En silti katso pahalla lapsettomia, jotka eivät halua lapsia.



Kahden äiti

minusta naiselle lapsen saaminen on saman luokan juttu kuin suhde ja rakkaus vastakkaiseen sukupuoleen, intohimoinen rakkaus miestä kohtaan. Erilaista tietysti, mutta yhtä vahvaa ja elämän niitä perusvahvoja tunteita, juuri niitä joiden takia ihminen elää.



Ihan yhtä lailla voisi elää koko elämänsä vaikka nunnaluostarissa ja ilman rakastumista ja intohimoa kehenkään mieheen. Voisi sekin olla hyvää elämää, mutta varmaan siskosi ajattelee että jotain jäisi patsi.



Sitä rakkauden tunnetta lapseen on ihan sama yrittää selittää lapsettomalle kuin yrittäisi kertoa vaikka että millaista on rakastua sellaiselle ihmisellle joka ei ole koskaan kokenut mitään sen tapaisia tunteita.

Ei kukaan voi saada kaikkea. Ja jos siskosi ei lapsia halua, niin ei varmaankaan koe jäävänsä mistään sellaisesta paitsi, jota kovasti harmittelisi.

Minä voin myöntää, aivan rehellisesti, että vaikka en lapsiani pois vaihtaisi, niin lasten saaminen on sulkenut minulta monia ovia. Lapsettomana elämisessä on omat hyvät puolensa, mitä sitä kieltämään. :)

Jokainen tekee omat valintansa. Sun lapset voivat olla siskollesi rakkaita, oman lapsen korvikkeita.

Mä olen katsellut kaukaa pariskuntaa, joilla ei ole lapsia. Ovat todella hyväntuulisia aina ja vitsikkäitä. Ottavat muut huomioon, mutta osaavat myös olla hyvällä tavalla itsekkäitä. Asuvat Helsingissä hienossa kerrostalossa, on hienot autot, juuri rakensivat todella erikoisen ja upean mökin. Enhän mä omista lapsistani ikinä luopuisi tai vaihtaisi heitä lapsettomuuteen, mutta nytkin kun olen yrittänyt varata lomamatkaa perheelleni, niin on useammankin kerran tullut mieleen kuinka paljon halvempaa ja kuinka paljon suuremmat vaihtoehdot olis, jos ei olis lapsia. Tai niitä olis vaan yksi.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa, niitä on turha kritisoida tai yrittää vaikuttaa niihin jankuttamalla.

sitten tajuaa millainen rikkaus lapsi/lapset on.