Yksityisyys ja salaisuus parisuhteessa
Hei,Mitä eroa on mielestänne yksityisyydellä ja salaisuudella parisuhteesa? Voiko olla yksityisasioita ilman, että on salaisuuksia ja salailua?
Kommentit (36)
- taskut
- lompakko
- käsilaukku
- päiväkirja ja muistivihot
- tietokone
- kirjeet ja posti muutenkin
- puhelin
- ystävien asiat (niitä ei kuulu kertoa puolisolle)
Salaisuus ja salailu on sellaista, joka paljastuessaan aiheuttaisi todella suurta mielipahaa, olisi epärehellistä, olisi puolison mielestä pettämistä.
Enkä nyt mielelläni esim. vahailisi vaikka bikinirajaani keskellä olohuonetta miehen katsellessa lätkämatsia vaan mieluummin tuon tekisin yksin kylppärissä. Yksityisasia siis.
pornon katselu tai eroottisten novellien lukeminen on yksityisasia. Puoliso ei voi toiselta sellaista kieltää, mutta asiaa ei tarvitse harrastaa myöskään toisen nähden.
Miten nuo yksityisyys asiat oikeen on suhteissa joissa toinen osapuoli on pettänyt useasti? Vaikea kuvitella että tuolloin voisi olla mitään yksityisyyttä ainakaan ennen kuin luottamus on palautunut!
terveeseen suhteeseen. Jos on petetty, se suhde on sitten tuhoon tuomittu, lopussa. Se ei sillä parane, että puhelinta pitää vakoilla ja taskuja tonkia.
Miten nuo yksityisyys asiat oikeen on suhteissa joissa toinen osapuoli on pettänyt useasti? Vaikea kuvitella että tuolloin voisi olla mitään yksityisyyttä ainakaan ennen kuin luottamus on palautunut!
Kuka tällaisen tyypin kanssa haluaisi enää mitään luottamusta rakentaa??!! OMG, lue viestisi ääneen ja kuuntele itseäsi.
Miten nuo yksityisyys asiat oikeen on suhteissa joissa toinen osapuoli on pettänyt useasti? Vaikea kuvitella että tuolloin voisi olla mitään yksityisyyttä ainakaan ennen kuin luottamus on palautunut!
Miksi minä, vanha akka en osaa oikein kuvitella suhdetta, jossa on petetty USEASTI? Miksi olla enää sellaisen ihmisen kanssa yhdessä, joka pettää ja johon ei voi luottaa - vaikka olisi kuinka rakastanut ja kunsemuutenonniinihana.
Vaikka olisi petettykin, niin kyllä esim. vessassa käynti on aika yksityinen toimitus.
Hyvässä parisuhteessa tuskin keskinäisiä salaisuuksia on paljonkaan, mutta jos esim. hyvä ystävä tai sukulainen kertoo jonkun salaisuuden, niin kyllä se on hyvä pitää salassa myös puolisolta.
Jos useasti on petetty, niin ehkä kannattaisi harkita eroa. Ette te ilman yksityisyyttä saa suhdettamme kuntoon.
kun hlua jatkolle on ja yritystäkin. Parisuhdeterapiaan ei vaan petetty halua lähteä?
lähtisi selvittämään sinun nussimisiasi. Mokattu mikä mokattu. Harvoin se luottamus enää palautuu.
pääsyä, niin jotakin on todella pahasti vialla, ja jotakin salattavaakin on. Sanon tämän vaikka en ole mitään noista koskaan tonkinut.
- taskut
- lompakko
- käsilaukku
- päiväkirja ja muistivihot
- tietokone
- kirjeet ja posti muutenkin
- puhelin
- ystävien asiat (niitä ei kuulu kertoa puolisolle)Salaisuus ja salailu on sellaista, joka paljastuessaan aiheuttaisi todella suurta mielipahaa, olisi epärehellistä, olisi puolison mielestä pettämistä.
mitä ei voisi mies nähdä!
Käsilaukku on vaan taskua suurempi paikka säilyttää tavaraa: ei mitään ihmeellistä sielläkään.
Päiväkirjaan kirjoitan samat mitä puhun miehelle.
Kone on yhteinen, pankkitili yhteinen.
Olen puhunut miehelleni ystävien asioita. Kaikki ei häntä kyllä edes kiinnosta.
Pettäminen on kaikki se mitä toinen ei tahdo että suhteessa tapahtuu. Mitä eroa sillä on että kirjoittaa päiväkirjaan kuinka seksikäs pomo onkaan (eikä tätä kumppani saa lukea) ja salaa asian muuten, kenties väittää muuta päin naamaa?
Minulle parisuhde on läpinäkyvyyttä. Jos mies tarttee vitosen ruokarahaksi niin on hyvä ja ottaa sen lompakostani.
Enkä antanut miehelleni (nykyään exmies) mitäänaihetta epäilyyn.
Mies oli vaan päättänyt että mulla on jotain hsutinoita hänen selkänsä takana ja petän heti mahdollisuuden tullen.
Luki salaa viestejäni ja tonki tietokonetta löytäkseen jotain todisteita.
Jos ei toiseen voi luottaa sen vertaa ettävoisi kunnioittaa toisen yksityisyyttä, niin ei sellaisessa suhteessa kannata olla...
Miten nuo yksityisyys asiat oikeen on suhteissa joissa toinen osapuoli on pettänyt useasti? Vaikea kuvitella että tuolloin voisi olla mitään yksityisyyttä ainakaan ennen kuin luottamus on palautunut!
Vierailija kirjoitti:
- taskut
- lompakko
- käsilaukku
- päiväkirja ja muistivihot
- tietokone
- kirjeet ja posti muutenkin
- puhelin
- ystävien asiat (niitä ei kuulu kertoa puolisolle)Salaisuus ja salailu on sellaista, joka paljastuessaan aiheuttaisi todella suurta mielipahaa, olisi epärehellistä, olisi puolison mielestä pettämistä.
Hyvin sanottu!
Joka paljastuessa aiheuttaisi mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.
mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.
se aika äkkiä tulee mieleen, jos jostain syystä alkaa epäilyttää miehen toimet. Kuka on niin tyhmä, että jää vuosikausiksi odottelemaan, että petturuus tulee jotain muuta kautta ilmi. Mutta tietty, eihän se prosessi ole pitkä, sitä kaivetaan, toinen jää kiinni, ja sitten erotaan. Ja seuraavalla kerralla ei edes oteta miestä, jonka puhelimeen ei saa koskea.. Jos on yhtään järkeä.
Jos luottamus on mennyt erotaan, ei kai siihen enää todisteita tarvita?
En ole pettänyt, mutta minulle puhelin/ sähköposti ovat ykistyisiä. Viestin lähettäjän on tiedettävä, ettei sitä lue kukaan muu kuin se, jolle se on tarkoitettu. Minuun siis pitää pysytyä luottamaan muutkin kuin vain vaimoni.
Sinulle en ehkä kelpaisi, muttet sinäkään minulle.
Mies
Mä taidan muutenkin olla liian vanha sulle, kun mä olen varttunut sinä aikana kun perheessä oli vain yksi puhelin, johon kaikki vastasivat.
Ja jopa kännykät ovat olleet yhteisiä meillä, lähettäjästä jo näki kelle viesti on, joten sen saattoi jättää lukematta, tai lukea toisen pyytäessä ääneen..
En ihan rikkoisi perhettä ihan luottamuksen puutteen takia, kyllä todisteet olis tarpeen. Tosin nykytilanteessa saattaisinpa lähteä justiin kävelemään, jos mies kieltäytyisi antamasta puhelintaan, ehkäpä se riittäisi todisteeksi.
Tämä. Meillä on salasanat toistemme läppäreille ja puhelimiin, mutta ei se tarkoita sitä että luettaisiin toistemme kavereiden henkilökohtaisia juttuja. Tietenkään. Osa ihmisistä ei näemmä tajua tätä eroa. Se, että joku on mahdollista ei tarkoita sitä, että niin olisi pakko tehdä. Sen kumppanin omaankin harkintaan pitäisi voida luottaa. Muutenhan pitää jatkuvasti ajatella, että salakuunteleeko se oven raossa kun puhut puhelimessa kaverille jne.
Minusta esim. kirjesalaisuus joka minusta kuuluu sinne yksityisyyden puolelle on ihan hyvän tavan ja kohteliaisuuden mukaista, eli ei mennä availemaan aviopuolison postia vaan annetaan hänen itse availla postinsa ja laskunsa. Vaikka siis yleensä kyllä molemmat tietää, mitä etenkin laskun näköisissä on sisällä, eikä meillä mitään salaisuuksia ole (koputa puuta!).