Yksityisyys ja salaisuus parisuhteessa

Jos ei pysty luottamaan toiseen, on kysyttävä itseltä onko tämä toinen ihminen minulle sopiva tai oikea.

eli siis se toinen ei ole lainkaan sopiva, jos häneen ei pysty luottamaan. Joko epäily on osuva, tai sitten elämäntapanne, persoonallisuutenne tai arvonne eivät kohtaa sillä tavalla, että luottamus syntyisi.



Vainoharhaisuus on asia erikseen, mutta intuitio on hyvin usein oikeassa siinä, että jokin asia ei ole kunnossa.

mitä ei voisi mies nähdä!

Käsilaukku on vaan taskua suurempi paikka säilyttää tavaraa: ei mitään ihmeellistä sielläkään.

Päiväkirjaan kirjoitan samat mitä puhun miehelle.

Kone on yhteinen, pankkitili yhteinen.

Olen puhunut miehelleni ystävien asioita. Kaikki ei häntä kyllä edes kiinnosta.

On hienoa... toivottavasti olet kertonut ystävillesi että olet epäluotettava ja juoruat heidän asiansa eteenpäin.

ja salaisuuksia, niitä on exillä ollut ihan liikaa veloista naissuhteisiin.

Jos tämä ei miehelle kelpais, saa ihan vapaasti etsiä toisen. Mun ei tartte sietää mitään salaisuuksia, jos en tahdo.

Salaisuutta salailee se, jolla salaisuus on.



Yksityisyyttä taas ylläpitää se toinen, joka ei mene penkomaan muiden asioita.



Salaisuus on yksipuolisesti luotu, yksityisyys taas molemminpuolinen sopimus.



Näin ainakin länsimaisessa kulttuurissa.

On hienoa... toivottavasti olet kertonut ystävillesi että olet epäluotettava ja juoruat heidän asiansa eteenpäin.

että kaikki asiat menee sitten tarvittaessa eteenpäin. Että ihan vaan tiedoksi heille.

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.

Jos on niin paljon salattavaa, että pitää puolisolta salailla taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

Käsittämätöntä ettei ihmiset tajua mikä ero on sillä että on salaisuuksia, ja sillä että on jonkunlainen yksityisyys ja oma tila...

Jotakin on pielessä ja pahasti jos puolison pitää saada tutkia laukut, taskut ja kännykät. Aika usein se, joka vaatii "avoimuutta" ja kaiken aikaa epäilee ja syyllistää toista pettämisestä, onkin itse se jonka pusseissa ei ole ihan puhtaat jauhot.

alueita, joille EI saa mennä parisuhteessa on kyllä todella outoa.

pääsyä, niin jotakin on todella pahasti vialla, ja jotakin salattavaakin on. Sanon tämän vaikka en ole mitään noista koskaan tonkinut.

- taskut

- lompakko

- käsilaukku

- päiväkirja ja muistivihot

- tietokone

- kirjeet ja posti muutenkin

- puhelin

- ystävien asiat (niitä ei kuulu kertoa puolisolle)

Salaisuus ja salailu on sellaista, joka paljastuessaan aiheuttaisi todella suurta mielipahaa, olisi epärehellistä, olisi puolison mielestä pettämistä.

Yksityisyys ja salaaminen on minusta kaksi eri asiaa. Meillä on ihan luonnollisesti näin että nämä seikat ovat yksityisiä. En varsinaisesti suuttuisi, jos mies nyt katsoisi laukkuuni, mutta en ymmärrä miksi hän niin tekisi.

Toisen kunnioittaminen on mielestäni myös tässä suuressa osassa; Kunnioitan puolisoani ihmisenä, jolla saa myös olla ajatuksia joita hän ei tuo esiin, kuten minullakin.

On hienoa... toivottavasti olet kertonut ystävillesi että olet epäluotettava ja juoruat heidän asiansa eteenpäin.

että kaikki asiat menee sitten tarvittaessa eteenpäin. Että ihan vaan tiedoksi heille.

Omassa suhteessa tämä on juuri ongelma. Puoliso mököttää, kun en kerro sisarusten tai kavereiden parisuhde yms. kuvioita suoraan hänelle. Ei ole kysymys minun yksityisyydestä vaan kavereiden. Ihmisillä on tarve tilittää omia asioita, ilman että ne menee kiertoon. Tosin vaikea on omiakaan asioita kertoa puolisolle, kun hän on sitä mieltä, että kaiken saa kertoa eteen päin.

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.

se aika äkkiä tulee mieleen, jos jostain syystä alkaa epäilyttää miehen toimet. Kuka on niin tyhmä, että jää vuosikausiksi odottelemaan, että petturuus tulee jotain muuta kautta ilmi. Mutta tietty, eihän se prosessi ole pitkä, sitä kaivetaan, toinen jää kiinni, ja sitten erotaan.

Ja seuraavalla kerralla ei edes oteta miestä, jonka puhelimeen ei saa koskea.. Jos on yhtään järkeä.

kaikkia vanhoja viestejään, kun ei ole sitä ennen tehnyt, in homma menossa vituiksi.

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.

se aika äkkiä tulee mieleen, jos jostain syystä alkaa epäilyttää miehen toimet. Kuka on niin tyhmä, että jää vuosikausiksi odottelemaan, että petturuus tulee jotain muuta kautta ilmi. Mutta tietty, eihän se prosessi ole pitkä, sitä kaivetaan, toinen jää kiinni, ja sitten erotaan. Ja seuraavalla kerralla ei edes oteta miestä, jonka puhelimeen ei saa koskea.. Jos on yhtään järkeä.

Jos luottamus on mennyt erotaan, ei kai siihen enää todisteita tarvita?

En ole pettänyt, mutta minulle puhelin/ sähköposti ovat ykistyisiä. Viestin lähettäjän on tiedettävä, ettei sitä lue kukaan muu kuin se, jolle se on tarkoitettu. Minuun siis pitää pysytyä luottamaan muutkin kuin vain vaimoni.

Sinulle en ehkä kelpaisi, muttet sinäkään minulle.

Mies

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.

se aika äkkiä tulee mieleen, jos jostain syystä alkaa epäilyttää miehen toimet. Kuka on niin tyhmä, että jää vuosikausiksi odottelemaan, että petturuus tulee jotain muuta kautta ilmi. Mutta tietty, eihän se prosessi ole pitkä, sitä kaivetaan, toinen jää kiinni, ja sitten erotaan.

Ja seuraavalla kerralla ei edes oteta miestä, jonka puhelimeen ei saa koskea.. Jos on yhtään järkeä.

joten ei minulla ole mitään syytä koskea hänen puhelimeensa. Ei kai sitä nyt varmuuden vuoksi pidä ratsata :-D

Mitä silloin tehdään? Odotellaan epätietoisuudessa vuosia toidisteita vai mitä?

Mitä silloin tehdään? Odotellaan epätietoisuudessa vuosia toidisteita vai mitä?

tuossa tilanteessa ollut.

taskut, laskut, kännykät, tietokoneet, kassit niin silloin on jotakin pielessä ja pahasti.

mutta vastaavasti ei ole myös mitään tarvetta kaivella miehen taskuja tai muita. Ei tulisi mieleenkään esim tonkia toisen puhelinta.

se aika äkkiä tulee mieleen, jos jostain syystä alkaa epäilyttää miehen toimet. Kuka on niin tyhmä, että jää vuosikausiksi odottelemaan, että petturuus tulee jotain muuta kautta ilmi. Mutta tietty, eihän se prosessi ole pitkä, sitä kaivetaan, toinen jää kiinni, ja sitten erotaan. Ja seuraavalla kerralla ei edes oteta miestä, jonka puhelimeen ei saa koskea.. Jos on yhtään järkeä.

Jos luottamus on mennyt erotaan, ei kai siihen enää todisteita tarvita?

En ole pettänyt, mutta minulle puhelin/ sähköposti ovat ykistyisiä. Viestin lähettäjän on tiedettävä, ettei sitä lue kukaan muu kuin se, jolle se on tarkoitettu. Minuun siis pitää pysytyä luottamaan muutkin kuin vain vaimoni.

Sinulle en ehkä kelpaisi, muttet sinäkään minulle.

Mies

Mä taidan muutenkin olla liian vanha sulle, kun mä olen varttunut sinä aikana kun perheessä oli vain yksi puhelin, johon kaikki vastasivat.

Ja jopa kännykät ovat olleet yhteisiä meillä, lähettäjästä jo näki kelle viesti on, joten sen saattoi jättää lukematta, tai lukea toisen pyytäessä ääneen..

En ihan rikkoisi perhettä ihan luottamuksen puutteen takia, kyllä todisteet olis tarpeen. Tosin nykytilanteessa saattaisinpa lähteä justiin kävelemään, jos mies kieltäytyisi antamasta puhelintaan, ehkäpä se riittäisi todisteeksi.

Joo oman akkani intuitio oli, että olen salaillut jotain. No kyllähän hän urkki feisbuukkini läpi. Ei löytnyt mitään. Sitten kehtasi vielä intuitioida, että mulla on jotain peliä kaverin häiden morsiusneidon kanssa (olin bestman.) Tällaisen intuition jälkeen mun arvostus akkaani kohtaan on laskenut todella paljon. Jos minä en ole häntä pettänyt ja jatkuvasti intuitioidaan päin metsiä, niin en koe että minuun luotettaisiin. Suhde alkaa rakoilla aika pahasti pikkuhiljaa.