Aiotko hoitaa paljon lapsenlapsiasi mummona vai viettää omaa
Kommentit (38)
Totta kai hoidan! Ei vaan taida tulla meillä ajankohtaiseksi pariinvuosikymmeneen : )
LASTENLASTEN KANSSA. Siinä samalla lapseni saa vapaa-aikaa lapsistaan kun minä HALUAN OLLA LASTENLASTENI KANSSA! ELi molemmat hyötyvät. Tätä niin monen on vaikeeta tajuta.
eli mummoksi joutuminenkaan ei ole varmaankaan monen vuoden päässä.
En ole koskaan välittäny muiden lapsista ja nyt alkaa tuntua sille, etten taida tosiaan olla mikään mummoihminen.
En uhraa omaa vapaa-aikaa lasten hoitoon vaikka kuinka olisivatkin poikieni lapsia. Silloin tällöin saatan hetken olla hoitoapuna.
Tälle nyt ainakin tuntuu.. Tilanteethan voi muuttua.
en ole koskaan saanut hoitaa lapsenlapsiani ja se harmittaa minua kovasti.
Olen ostanut vaatteitakín, mutta mikään ei kelpaa. En minä - eikä ostokseni.
Avioeron ja etäisyyden takia jäin paitsi isosta osasta oman lapseni pikkulapsivaihetta. Varmasti otan kaiken takaisin lastenlasten kanssa, jos vain mahdollisuus tarjoutuu. Vanhempien ehdoilla tarjoutuisin auttamaan.
Nykyisin ajattelen, että mikä ettei, kunhan lapseni odottaa vielä noin 10 vuotta ennen lapsen saantia.
On nyt 19-vuotias ja kotona vielä pikkusisko asuu useita vuosia.
Mutta en tyrmää periaatteeltaan ollenkaan. Voisin hoitaa vaikka enemmänkin, jos lapsi tai lapset ovat sellaisia, joiden kanssa pärjää eli ei mitään vakavia ongelmia.
tuskin tulen olemaan läsnä poikieni lasten elämässä. Aika näyttää, en ole mitään mummotyyppiä, en pidä lapsista vaikka omiakin on.
Meille ei tule vakituisesti meidän makkariin pinnasänkyä ja keittiöön syöttötuolia ja en aio hoitaa lapsenlapsia jatkuvasti. En aio omistautua lasten hoidolle siihen asti, että kuolen.
Aiomme miehen kanssa matkustella ja nauttia kahdestaan olosta ja omasta ajasta. Olemme suunnitelleet myös, että asumme osan ajasta mökillä.
Toki lapsenlapsia tulee varmaan joskus vahdittua jos nuoret parit apua tarvitsevat. Mutta en aio omistautua lapsenlapsien hoidolle vaan aiomme viettää yhdessä aikaa ja nauttia eläkkeestä ja siitä vapaudesta, mikä koittaa kun lopetamme työt joskus. Ja aiomme myös viettää aikaa ystäväpariskuntien kanssa.
Ihan oikeasti käy sääliksi ne varsinkin naislesket, jotka ovat unohtaneet kaverinsa ja keskittyneet vain lapsenlapsien hoitoon. Kun lapsetlapset on saatu isoiksi, ei näy lapsia, ei lapsenlapsia ja mummo saa kykkiä yksin kun jätti kaikki kaverinsakin siinä vaiheessa. Mieskin saattoi häipyä toisen naisen matkaan kun vaimo vain raahasi taas uutta pinnasänkyä makkariin kun mies olisi vihdoin halunnut vaimon itselleen.
Tällainen esimerkki asuu esimerkiksi naapurissa. Eivät käyneet aikuiset lapset lapsenlapsineen edes jouluna, vaikka naapurin mummo hoisi monta vuotta niitä lapsenlapsia. Nyt on mummo heitetty nurkkaan kun sitä ei enää tarvita. Olis senkin ajan käyttänyt hommaamalla kavereita ja nauttimalla kahdenkeskisestä ajasta miehensä kanssa.
Lastenlasten kanssa voi olla, mutta en suostu piikomaan lapsillani. Eli tervetuloa meille koko perhe eikä pelkkä lapsenlapsi. Minusta on muutenkin outoa, että lapsenlapset ovat paljon mummolassa, mutta omat lapset eivät aivan kuin isovanhempi-vanhempi -suhteessa olisi jotain vialla.
Niin ja meillä on meidän säännöt. En sisusta koskaan enää lapsiperheen kotia, turha rutista siitä, että on vaarallisia paikkoja jne. Katsokoot lapsen vanhemmat lapsensa perään.
Jos siis vain koskaan mummoksi pääsen! Minulla 3 lasta, olen käyttänyt heihin paljon aikaa ja vaivaa ja rakkautta ja hoivaa riittäisi vielä niin monelle pienelle!
Oma elämä on parasta juuri tällaisena, rakastan lapsia ja haluan olla heidän kanssaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman läheinen. Ainakaan vielä ei ole lapset pyristelleet vastaan, vaikka kyllähän heidän jossain vaiheessa täytyy pesäero ottaa;)
Kestän vaikka vähän hankalamman miniän tai vävyn, olen valmis hieman pelaamaan toisen säännöillä, jos se tekee kaikki onnelliseksi.
Olen saanut lapsia ja hyvän elämän, nyt haluan antaa kaikille paljon enemmän, kuin saada vain itse kaiken! Tervetuloa lastenlapset meille, mummo hoitaa:)
Olen itse halunnut kasvattaa omat lapseni, enkä ole halunnut elämääni anoppia, enkä äitiäni. Sehän menee niin, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.
Lapsilla on mummoihinsa hyvät välit, mutta onneksi mummot ovat eläneet omaa elämäänsä, eivätkä odottaneet, koska me tehtäisiin lapsia, että he pääsisi niitä hoitamaan. He ovat antaneet meidän tehdä lapset itsellemme, eikä heidän tyydyttämättömien hoivatarpeiden tyydyttäjiksi.
Jos siis vain koskaan mummoksi pääsen! Minulla 3 lasta, olen käyttänyt heihin paljon aikaa ja vaivaa ja rakkautta ja hoivaa riittäisi vielä niin monelle pienelle!
Oma elämä on parasta juuri tällaisena, rakastan lapsia ja haluan olla heidän kanssaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman läheinen. Ainakaan vielä ei ole lapset pyristelleet vastaan, vaikka kyllähän heidän jossain vaiheessa täytyy pesäero ottaa;)
Kestän vaikka vähän hankalamman miniän tai vävyn, olen valmis hieman pelaamaan toisen säännöillä, jos se tekee kaikki onnelliseksi.
Olen saanut lapsia ja hyvän elämän, nyt haluan antaa kaikille paljon enemmän, kuin saada vain itse kaiken! Tervetuloa lastenlapset meille, mummo hoitaa:)
Isovanhemmat tulevat meille kylään tai me heille. Lapsia ei hoidateta vaan vietämme yhdessä aikaa. Me vanhemmat huolehdimme lastemme hoidosta, isovanhemmat saavat viettää muuten vaan aikaa. Joskus saattaa joku isovanhemmista hoitaa hetken yksinäänkin, kun käymme esimerkiksi kaupassa. Emme käytä hyväksi isovanhempia, vaan nautimme itsekin heidän seurastaan. Olemme myös matkustaneet yhdessä ulkomaille molempien isovanhempien kanssa.
jos pystyn ja jaksan, mutta en ota mitään isompaa vastuuta. En jaksaisi enää jatkuvaa vauvan hoitoa.
ja yks vielä mahassa. Ei oikein riitä mielikuvitus sinne asti tällä hetkellä
Meillä tollanen ei taas ole ihanne.
Meillä mummo ottaa itse puheeksi että lapset voisivat tulla heille yöksi ja lapset mielellään menee sinne.
En tahtoisi matkustella äitini tai anoppini kanssa, me tehdään matkoja oman perheen kanssa ja välillä mummu saattaa viedä muksuja jonnekin.
Ei mekään hyväksi käytetä: kyllä se lähtee mummoista itsestään. Toinen on lapsille läheisempi kuin toinen ja eron kyllä näkee.
Me käydään myös kyläilemässä mummoilla: toisen kotona ei mihinkään saa koskea ja toinen taas leikkii lapsien kanssa lattialla.
Itse toivon että virtaa riittää lapsenlapsiin JA omiin harrastuksiin!
Mutta pitää muistaa ettei mikään suhde pysy hyvänä ellei itse välillä kysele äidin perään -ja oleta että tämä soittelee että voisiko olla lapsenvahtina.
Isovanhemmat tulevat meille kylään tai me heille. Lapsia ei hoidateta vaan vietämme yhdessä aikaa. Me vanhemmat huolehdimme lastemme hoidosta, isovanhemmat saavat viettää muuten vaan aikaa. Joskus saattaa joku isovanhemmista hoitaa hetken yksinäänkin, kun käymme esimerkiksi kaupassa. Emme käytä hyväksi isovanhempia, vaan nautimme itsekin heidän seurastaan. Olemme myös matkustaneet yhdessä ulkomaille molempien isovanhempien kanssa.
Muuten voi herkästi tulla sellainen olo, että käytetään hyväksi... En minäkään halua pestä enää kakkapeppuja, vaan nauttia lapsenlapsista ilman hoitovastuuta.
olisi mukava kiertää korkeasaaret ja piipahtaa kesähelteellä rannalla,ottaa mukaan mökille tai kanniskella koliikkivauvaa,että vanhemmat saavat levätä,viedä vaikka vaippapaketti mennessä.Tätä olisin toivonut omilta vanhemmiltani tai ylipäänsä isovanhemmilta,koskaan ei apua tullut,mikä on musta todella kummallista,tosin en koskaan pyytänytkään,eikä sitä koskaan tarjottu
aikomus on kyllä!
Tosin se riippuu niin monesta asiasta...Itselläni on poikia, tiedä sitten mitä miniät ovat asiasta mieltä. Olen ammattikasvattaja - sekä lastentarhanope että luokanope...En tiedä, ovatko kasvatusvinkkini kultaa:)))Ja tiedä tuota, tuleeko lastenlapsia ja asuvatko sitten kaukanakin...
Joka tapauksessa opettajien lomien vuoksi minulla olisi hyvä tilaisuus hoitaa lastenlapsia loma-aikoina jo ennen eläkkeellepääsyä:)
Totta kai hoidan! Ei vaan taida tulla meillä ajankohtaiseksi pariinvuosikymmeneen : )