Siis miksi jotkut menee aina lääkäriin?

Ihme pätemisen tarvetta ja vallankäyttöä. "Hah, kärsi ja kuole, MINÄ en sinua lääkäriin päästä, kurja!"

Me käytetään joka hemmetin pikkuisesta flunssastakin ja joka ikisestä vatsataudistakin vain ja ainoastaan sen takia, että työnantaja sitä haluaa. Ihan hävettää viedä lapsi lääkäriin, kun syynä on kuume, jota on 37,3 ja lisäksi on nuha... Mut minkäs teet? Käytännössä kyllä käytetään yksityisellä, koska en viitsi työnantajani halujen takia viedä joltain vähävaraisemmalta paikkaa terveyskeskuskäynniltä.



Voi niitä aikoja, kun vielä joskus neuvolat kirjoitti sairaslomatodistuksia, jotka saattoi hakea sieltä ilmoitustaululta... Nykyään pitää oksennustautisenkin kanssa matkustaa sitten ties minne.

miksi viedä lapsi sen takia lääkäriin, jollei edes valita korvaansa. Korva voi myös puhjeta, eikä sekään maailmaa kaada.

Ja palkka on sellainen, ettei siitä makseta yksityistä lääkäriä itsestään paranevan flunssan takia.

Mä mietin olenko mä tälläinen turhaan lääkärissä juokseva äiti, mutta ei sitä itse voi tietää onko jotain enemmän vialla vai ei, sen takia on lääkärit.

Mulla on kehitysvammainen 8v tyttö joka sairastaa lähes koko ajan. Viimeisen puolen vuoden aikana on ollut 2xposkiontelotulehdus, jossa ekalla kerralla se oli levinnyt otsaan asti (röntgenkuvissa näkyi), pissatulehdus joka kesti 4 viikkoa ja siihen syötiin 2 antibioottikuuria, monta flunssaa, ripulointia mikä kesti lähes 3kk, silmätulehduksia 5x, ja kaksi kertaa ollaan käyty lääkärissä sen takia että se on työntänyt nenäänsä tavaraa enkä minä ole saanut niitä pinseteillä pois. Tuntuu että joudutaan käymään lääkärissä kerran viikossa tai kahdessa. Tänään käytiin siis ronkkimassa nenästä lelunkappale pois korvalääkärillä. Mainitsin siellä että lapsi on nyt muutamana päivänä valitellut vatsaansa, ja lääkäri sanoi että pitäisi mennä lastenlääkärille, että otettais pissanäyte mahd. tulehduksen vuoksi. Että näin. Katson ensi viikkoon, jos vielä valittaa niin vien sitten.

Nuorempi onkin sitten terveempi. Viimeksi käytiin tällä viikolla ja sitä edellisen kerran huhtikuussa.

Juostaanko me nyt turhaan lääkärissä vai mitä tämä on?

kovin tutulta! paras selitys jonka olen kuullut työurani aikana on tällainen: potilas soittaa ja pyytää saada aikaa lääkärille, nuhaa ollut, kokonaiset kaksi päivää. Syy haluta lääkärille: ei jaksa enää niistää!!! arvatkaa saiko ajan....

kun tunsin oloni karmeaksi. Korva oli kipeä, kurkku samoin, räkä valui ja olo oli kuin olisi jyrän allae jäänyt. Sitten kun sanoin sairaanhoitajalle, että olen ollut vuosia terve, en ole lääkäriä tarvinnut. Niin oletti ilman muuta, että en tarvitse nytkään mitään. Jos olisin monta kertaa vuodessa päivystyksessä, niin ihan varmasti saisin paremmin rohtoja.

Hommasin kyydin ja mentiin työterveyteen 60km. Sain sieltä kunnon rohdot, kun oli sisäkorvatulehdus ja ties mitä.

Kun sitten vuosi sitten yskin viidettä viikkoa ja henkeä ahdisti niin sain aikaiseksi yrittää lääkärille. En jaksanut enää vetkuttaa menoa kun ahdisti ja yöllä ei saanut yskän takia nukuttua. Sairaanhoitaja katteli mua päytänsä takaa ja tutkimatta totes että mulla on vain lievää yskää ja että henkeäni ei suinkaan ahdista. Ihan terve tapaus siis. Sain kyllä luvan tulla lääkäriin parin-kolmen viikon kuluttua jos yskä ei hellitä. En mennyt, yskin kyllä varmaan vielä kuukauden, mutta olin niin nöyryytetty niistä sairaanhoitajan jutuista etten halunnut enää mennä nolattavaksi. Se äänensävy ja halveksiva ilme, aivan kuin olisin joku kiusankappale joka koko ajan käy siellä kiusaamassa muita.

joku äiti toi lapsen, joka oli nielaissut luumun kiven. Siis ihan nielaissut, ei jäänyt nieluun kiinni tai mitään.



Vielä enemmän ihmettelen niitä lääkäreitä, jotka pomppivat näiden hysteeristen vanhempien pillin tahdissa. Tältäkin lapselta minä labrahoitajana kävin ottamassa peruspaketin verikokeita. Ihan kuin joku luumunkivi näkyisi vaikkapa verisolujen määrässä.

ja joskus tuuraa myös lastenklinikan puolella. Heillä kielto ettei edes nuhassa saa mennä duuniin ja siitä on haettava lappu, joten terkkariin on mentävä vaikka olo ois siedettävä ja jossain vaatekaupan myyjänä siinä kunnossa pärjäis ihan jees.

siitä etten vienyt esikoista lääkäriin useammin. Soitin aina sairaanhoitajalle, joka sanoi että lapsilla nyt on kuumetta ja itkuisuutta, se on normaalia, eikä aikoja anneta ennen kuin lapsella on viikon verran korkea kuume. Myöhemmin sit paljastui, että lapsireppana oli ollut monta kertaa korvatulehduksessa, ja nyt kun lapsi ei ole alkanut puhumaan, lähdetään ensimmäisenä selvittämään, onko lapsen kuulossa jotain vikaa. :(

Molemmat vanhempani ovat lääkäreitä, joten kotoa on varmaan tullut vähemmän hysteerinen malli sairasteluihin. Kaikki flunssat ja vatsataudit hoidettiin lepäämällä, ikinä en lapsena syönyt yhtäkään antibioottikuuria. Päivystyksessä kävin ensimmäisen kerran joskus aikuisena, muutettuani omaan asuntoon.



Sama meno jatkuu nyt oman taaperon kanssa. Ainoan kerran päivystyksessä on käyty, kun lapsi kaatui ja otsaan tullut haava piti liimata umpeen. Onkin kyllä ollut terve tapaus, ehkä asia olisi eri, jos olisi pienestä pitäen sairastellut paljon.