Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita työkyvyttömyyseläkeläisiä? Onko parisuhdetta tai toivoa siitä?
03.01.2012 |
Kiinnostaisi kuulla, miten työkyvyttömyys on vaikuttanut ihmissuhteisiinne? Miten uudet tuttavuudet suhtautuvat vai ettekö kerro tilanteestanne? Missä vaiheessa olisi sopivaa kertoa? Mistä syystä olette työkyvyttömiä?
Itseäni huolestuttaa, että mies häipyy kuullessaan, että en ole ollut aikoihin työelämässä ja että tuloni ovat varsin pienet. Toisaalta olen aiemmin tavannut sellaisiakin miehiä, jotka ovat suhtautuneet neutraalisti eikä suhde ainakaan tähän asiaan ole kaatunut. Olen pitkäaikaismasentunut, mutta lääkityksellä ja rauhallisella elämänrytmillä masennus pysyy kurissa. Ulospäin masennukseni ei näy.
Kommentit (30)
Täällä huomaa että palstailijat ovat suurelta osin jotain parikymppisiä mimmejä, joilla ei ole mitään elämänkokemusta tai -näkemystä :-D
Esimerkiksi sairaseläkkeellä ollaan lukemattomista eri syistä ja taustoista lähtöisin. Kahdella sairaseläkkeellä olevalla työikäisellä ihmisellä ei välttämättä ole juurikaan mitään yhteistä. Sairaus/vamma, sosiaalinen luokka, koulutus, persoona ja elämäntapa saattavat olla täysin erilaiset.
Pubi-Pera ja neiti von Herlin voivat molemmat olla terveydeltään liian heikkoja työelämään 35 vuoden ikäisenä. Silti he tuskin olisivat molemminpuolisesti toisilleen sopivia elämänkumppaneita. Tuskin Pubi-Perankaan mielestä siis.
t. yksi jonka ihanista ja pitkäaikaisista ystävistä peräti kaksi on sairauden vuoksi eläkkeellä ennenaikaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minkään masennuksen takia vaan muu neurologinen juttu ;( joku heitti ,että sua kukaan elätä jne!! Se on kuule ihmisestä kiinni.Minä ollut ihan hyvässä suhteessa 10 vuotta ja ihana ekaluokkalainen.Tässä on vaan yksi iso miinus ja se on ystävät .....puhutaan ,että kun se vaan makaa kotona jne.Kyllä se loukkaa ;( mutta paras ystäväni sano ,että älä välitä sinä itse tiedät parhaiten syyn ja et voi mitään ,että sairastuit.No nyt kyllä olen ajtellut ,että voisin tehdä jotain pientä töitä ns tän löhöilyn ohella:)))
tuskin olisit "aktiivinen", kuten itse kehut.
Painu töihin siitä, avautuu uusia ympyröitä ja miehiäkin tapaat enemmän. Tympii tommoset elämäntapasairaat!
Täällä huomaa että palstailijat ovat suurelta osin jotain parikymppisiä mimmejä, joilla ei ole mitään elämänkokemusta tai -näkemystä :-D
Esimerkiksi sairaseläkkeellä ollaan lukemattomista eri syistä ja taustoista lähtöisin. Kahdella sairaseläkkeellä olevalla työikäisellä ihmisellä ei välttämättä ole juurikaan mitään yhteistä. Sairaus/vamma, sosiaalinen luokka, koulutus, persoona ja elämäntapa saattavat olla täysin erilaiset.
Pubi-Pera ja neiti von Herlin voivat molemmat olla terveydeltään liian heikkoja työelämään 35 vuoden ikäisenä. Silti he tuskin olisivat molemminpuolisesti toisilleen sopivia elämänkumppaneita. Tuskin Pubi-Perankaan mielestä siis.
t. yksi jonka ihanista ja pitkäaikaisista ystävistä peräti kaksi on sairauden vuoksi eläkkeellä ennenaikaisesti
todennäköisintä on sen kumppanin löytyminen sieltä eläkeläisten joukosta. Aphan tässä ei usko sieltä löytyvän täyspäistä tasoistaan, vaan haluaa terveen.
terv. vähemmän täyspäinen eläkeläinen
kysymys että olisitko kuitenkin työkykyinen niin kuin monet muutkin eläkeläiset ja lopulta on vaan helpompi viettää vapaa-aikaa kun rahat riittävät jopa matkusteluun.
Mistä ajatus "nurkissa makoilemisesta" tuli? Kuten sanoin, olen aktiivinen, vaikken töissä käykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ongelma on lisääntymään päin:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20…
Nykyään on turhan monia joiden stressinsietokyky on heikko.
Ei minkään masennuksen takia vaan muu neurologinen juttu ;( joku heitti ,että sua kukaan elätä jne!! Se on kuule ihmisestä kiinni.Minä ollut ihan hyvässä suhteessa 10 vuotta ja ihana ekaluokkalainen.Tässä on vaan yksi iso miinus ja se on ystävät .....puhutaan ,että kun se vaan makaa kotona jne.Kyllä se loukkaa ;( mutta paras ystäväni sano ,että älä välitä sinä itse tiedät parhaiten syyn ja et voi mitään ,että sairastuit.No nyt kyllä olen ajtellut ,että voisin tehdä jotain pientä töitä ns tän löhöilyn ohella:)))
Minuakin yksi kaikkein läheisimmistä ihmisistä joka välissä haukkuu laiskaksi jne. Jotkut ei vaan ymmärrä :(
En sinänsä ota ap:n työkykyyn kantaa, mutta vähän ihmetyttää tuo jota tuossa aiemminkin ihmeteltiin, että hän kertoi, kuinka pystyvä ja aktiivinen on... Että kun minä olin työkyvyttömyyseläkkeellä, en jaksanut tehdä mitään, en todellakaan olla aktiivinen ja nyt, kun olen töissä, jaksan käydä töissä, mutta en käytännössä juurikaan muuta, esim. tavata ystäviäni.
Tämä menee asian sivusta, mutta ihmettelin jokin aika sitten, kun oli lehdessä juttua MS-potilaasta, joka kuulemma täysin parantunut ituja syömällä että kun hän on työkyvyttömyyseläkkeellä, ei tarvi laittaa lasta hoitoon. Että jos on kerran niin täysin parantunut niin hiivattiako sitten tekee työkyvyttömyyseläkkeellä enää... En usko, että MS-taudista noin vaan iduilla parannutaan mutta jos tosiaan niin että on varaa sitä lehdissä hehkuttaa, luulis menevän töihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysymys että olisitko kuitenkin työkykyinen niin kuin monet muutkin eläkeläiset ja lopulta on vaan helpompi viettää vapaa-aikaa kun rahat riittävät jopa matkusteluun.
Tuli melkein sellainen olo, että jotkut ovat kateellisia matkusteluistani. Tehän ette esimerkiksi tiedä, kuka rahoittaa matkani ja miksi. Ette myöskään tiedä, minkä alan ihminen olen ja millaista työkykyä sillä vaaditaan. Ette tiedä, teenkö ehkä jotain vapaaehtoistyötä. Ette myöskään ole lukeneet lääkärinlausuntojani. Jne. Jne.
Sen verran voin kuitenkin kertoa, että olen tässä jo kerran yrittänyt työhönpaluuta, mutta se ei onnistunut. Olin työjakson jälkeen erittäin huonossa kunnossa. Toivon, ettei kukaan teistä koe ikinä samaa, mitä minä olen kokenut. Vakava masennus on helvettiä ja on ihme, että olen ylipäätään elossa.
Minkä ikäinen olet? Ilmeisesti alle 40v kuitenkin? Itse sairastan vakavaa masennusta ja ollut myös psykoottinen. Minulla on perhe mutta en tiedä miten kauan "pyrkyri" mieheni jaksaa minua/meitä. Teen kyllä töitä koko ajan mutta en täyttä päivää. Työ on kivaa vaikka välillä raskasta. Minulla on amk-tutkinto. Luulen että sinä kyllä löydät jonkun kivan miehen kun vain aika on sopiva kummallekin. Ja turha välittää noista ilkeistä kommenteista. He eivät tiedä mitä tämä sairaus on. Ja itse jos ajattelen niin voisin ottaa pitkäaikais sairaan miehen jos muuten kemia ym. kohtaisivat. Esim. joku sydänsairaus minkä takia ei pysty työhön. Luulen että moni mies ajattelee samoin tästä sairaudesta. Tosiaan minulla ei myöskään näy mikään ulospäin. Käytän trendivaatteita, shoppailen, meikkaan ja huolehdin itsestäni. Koulutan itseäni ja luen ja etsin tietoa. Eli olen myös fiksu. Minua eivät ainakaan tyhmät miehet saisi. Niin ja kauniiksikin on sanottu monesti. ;)
En tiedä, tarkoititko tämän minulle, mutta tosiasia on, että mielenterveys ei ole mikään on/off-juttu. Itse esimerkiksi en ole koskaan ollut psykoottinen. Silti olen ollut siinäkin jamassa, että en kyennyt yhtään mihinkään, vaikka järki toimikin.
Työelämään palaaminen taas on pitkä prosessi, jota en nyt tässä ketjussa välitä käsitellä. Halusin kuulla muiden ihmissuhdekokemuksista, mutta joillakin näyttää olevan tarve sanoa, mitä minun pitäisi tehdä työelämän suhteen.