Olin ennen toisen lapsen syntymaa 100% varma etta jaa viimeiseksi. Nyt vauva ½-vuotta ja eikohan se kolmas tule viela yritykseen jossain vaiheessa. Ikaakin sen verran kauaa ei voi

Ikä tökkii kovasti vastaan ja työelämäänkin pitäisi päästä, kun tulee jo näistäkin yli neljän vuoden paussi (taapero 2v 4 kk ja vauva 4 kk). On kiva työ ja sitä oli mukava olla tekemässä välillä eikä haluaisi ihan tippua junasta. Ja kaksi lasta tuntuu aika ihanteelliselle. Ja hösää ja touhua on niistäkin aivan riittämiin. Oma rakas harrastuskin odottaa että vauva kasvaisi irti rinnasta.



Mutta mutta... Mies hinkuisi kovin kolmatta ja itsestä on alkanut tuntua vähän haikealle vaavia hoidellessa, että viimeistä kertaako tässä pientä pyllyä pestään ja nöpönenää suukotellaan. Huoh. Ja pikkuvaatteet pitäisi pistää lopullisesti pois lahjaksi tai kirpparille. Tuntuu vähän vaikeallekin se ajatus.



Joten ehkä... pitäisikö sitä sittenkin... kai se kolmas siinä?



Järki sanoo vastaan, mutta sydän taas puolesta.



APUA :O)

nyt 3kk:tta. Menkat eivät vielä ole alkaneet synnytyksen jälkeen. Ei käytetä mitään ehkäisyjä ja olinkin tuntevinani raskausoireita (kas kummaa). Jotenkin sitten petyin kun testasin viikolla (ennen pikkujoulua) ja negaahan se tietysti oli. Olisi ollut niin ihanaa saada heti perään toinen, vaikka rankkaa olisi ollutkin kun ikäeroa olis ollu vaan 11kk:tta.



No, toivon kovasti että menkat alkaa ja saadaan ruveta tositoimiin ;))

ja pari-kolme ensimmäistä vauvakuukautta olivat sen verran rankkoja, että sanoin miehelleni, että " EI IKINÄ TOISTA LASTA" (hän haluaisi toisen, " jotta ensimmäinen ei olisi niin yksinäinen" ).



Nyt kun on rytmi ja rutiinit löytynyt ja elämä paaaaaaaljon helpompaa, sitä tulee heikkona hetkenä jo ajateltua, että " entäs jos sittenkin...???" Tosin ensimmäistä laitettiin alulle lähes kaksi vuotta, joten tiedä häntä tuleeko sitä toista ollenkaan enää tällä iällä vaikka yrittäisikin?

Odotusaika ja synnytys olivat sellaisia kokemuksia, että miehelle ilmoitin heti, että toista lasta meille ei tule MONEEN vuoteen. Heti myin kaikki pienet vauvan vaatteet ja tavarat. Nyt tyttö täyttää vuoden ja pari kuukautta on jo toinen vauva mielessä pyörinyt =)



Meillä tää vaan on kääntynyt toisin päin, mies ennen halusi lapset hetiperään, niin nyt on miettinyt ettei haluakaan. Voisi muutama vuosi olla ikäeroa. Ja mun mietteet menneet just päin vastoin. Saas nyt sitten nähdä...

olen hurahtanut:) Kun vannoin silloin kesällä ettei enää koskaan, ja tämä pikkukakkonen jää sitten viimeseksi..nyt täyttää poitsuli 2kk ens viikolla ja vauvakuumeen tapaista olen havainnut itsessäni jo monta viikkoa..just kuten joku edellä kirjotti (sori en muista nikkiä):

Viimestä kertaako näin pientä haistelen ja syötän tissistä..ja ne vaatteet, ei millään raatsis antaa pois/myydä kirppiksellä..sillä jospa vielä yksi..mutta ikää on juuri tullut 32v mulle joten...työpaikka asia sentään kunnossa:) että siltä osin..mutta talous on tiukilla jo nyt ja kolmas jos ois niin sit ei taas mahduttas näin hyvin ja ja ja..ratsastuksenkin just alotin taas..

Mies ei kyl haluais enää:( Ehkä tää on mulla joku myöhänen 30 kriisi:)

Mut kiva, et muitakin on, hörähtäneitä:)

Mulla neidit 2v2kk ja 8,5kk ja oma ikäkin todella alkaa olla jo rasite..

Mutta hirmunen vauvakuume on päällä ja yritys itse asiassa aloitettu! Kohta päästään jo piinailemaan!

Viime kierrosta yritys aloitettiin ja toisaalta olin ihan hirmu masentunu, kun ei heti tärpänny, toisaalta hiukan helpottunu.

Sen jälkeen onkin ollu taas sahausta puoleen ja vastaan. Ja nyt sitten katotaan mitä tapahtuu! =)



Hirvittää kyllä etukäteen mitä tulevaisuus tuo kolmen pienen kanssa tullessaan, jos niin käy. Mutta eiköhän se pääosin oo kaiken vaivan arvosta ja enemmänkin!

Eli esikoinen on reilu 2v ja vauva vain 3kk. Ehkäisyä ei olla nyt käytetty ja mies kysyi, että miksi pitäisi käyttääkään. Eli mahdollista on, että kolmas tulee pian perään, mutta eihän täysimetyksellä oikein osaa sanoa milloin se ensimmäinen ovulaatio nyt osuukaan kohdalle ja menkat alkaa. Eli varsinaisesti emme yritä, mutta toivotuna kolmas syntyisi, jos tulisi. Työasiat ovat kyllä kunnossa, joten sen puolesta asialle ei ole rajotteita. Vauvan hoito on aivan ihanaa enkä itseäni koe erityisesti näiden kahden kanssa edes väsyneeksi.