Miksi toiset antaa lapsiensa huutaa ja mekastaa lentokoneessa?

joskus voi käydä niin, että yleensä hyväkäytöksinen lapsi pitkästyy lentokoneessa eikä käyttäydykään hyvin kuten pitäisi. Jos aikuisen ojennukset, kiristykset ja lahjonnat ei auta, mitä voi tehdä? Ei sitä lasta voi pois koneesta heittää kesken lennon. Ymmärrystä kiitos!

Kukaan EI halua kuunnella kakaran huutoa / mekastusta tuntia!!!

viskata ulos koneesta, jollei rauhoitu vai mitä ap?



Provo.

jossa vauva itki ja huusi koko lennon (4 tuntia)!



Oli siis jotakuinkin iältään 6kk. Äiti ja isä yrittivät syöttää, vaihtaa vaippaa, lirkutella, hyssytellä ja nukuttaa, tekivät kaikkensa, että lapsi lopettais huutonsa, mutta ei -huusi vaan.



Olihan se rasittavaa, mutta kypsänä aikuisena pystyy ymmärtämään, että asialle ei voinut mitään. Pienet vauvat kun vaan saattavat huonolla tuurilla huutaa putkeen vaikka koko illan, oli matkalla tai kotona. Ehkäpä vauvan korvia alkoi särkeä koneen noususta ja siksi huusi, tai sitten lapsi oli vain hermostunut/väsynyt jne.

ei sitä ennen voi tietää, miten se lapsi siellä on... Entä jos vanhemmat eivät ole edes mukana? Vähän on vaikeaa komennella...

puoli dementikko joka istuu vieressäsi kun matkustat yksin ja kysyyy noin viiden minuutin välin ollaaanko jo perillä/paljonko kello on.



Lapsista sitten. Kaikkien lapset eivät valitettavasti ole suolapatsaita jotka istuisivat ja ihmettelisivät. Kyse ei ole aina käytöstavoista ja toki riippuu lapsen iästä millaista käytöstä voi suvaita. Mutta jos nyt puhutaan tuollaisesta vuoden-kahden ikäisestä, jolla ei vielä oikein ajantaju ole hallussa, niin ehkä kävisin sinuna kysymässä äidiltä (varsinkin jos matkustaa yksin, siis se äiti lapsen kanssa) voisiko olla jotenkin avuksi kuin että ajattelee ja mollaa omassa mielessään. Lentomatka, lyhytkin on tosi pitkä pienelle olla yhdessä paikassa. Ja tiedoksi, että itsellä on kolme varsin vilkasta lasta, jotka olivat juuri tuollaisia silloin yksi-kaksi vuotiaina, nyt vanhempina ova esimerkillisiä lentomatkustajia. Ja edelleen olen sitä mieltä, että tuo ensimmäinen esimerkki on pahempi, kuin pitää kiljuvat kakarat tyytyväisinä.

mutta kun jotkut nuijat antavat kauhukakaroidensa esim. potkia toistuvasti edellä istuvien selkänojia. Eikä mamma tai isi sanallakaan kiellä, kun eihän tuollaisilla ole mitään otetta niihin kakaroihinsa! Eikä perheellä kokonaisuudessaan mitään tajua muiden ihmisten huomioimisesta! En vaan tajua tuollaisia, en.



Ja kerran eräällä lennolla lievästi sanottuna ketutti yksi lässynlää-äiti, joka ei sanallakaan puuttunut hirveän -jo isomman- kakaransa touhuihin. Se epämiellyttävä pentu muummuassa kommentoi vieraita ihmisiä kovaan ääneen rumasti ja lällätteli ja teki rumilla tempuillaan ihan kaikkensa, että saisi aikuiselta turvallisen kurinpalautuksen ja terveet rajat toiminnalleen, mutta se sen tollo mamma se vaan hymyili lammasmaisesti eikä siis kertaakaan komentanut sitä. Mä katsoin sitä jo pariin kertaan pahasti, että siis mikä ihme on naisella vikana kun hän vaan keskittyy nauttimaan omasta olostaan huolettomasti sillä aikaa kun hänen hirviöpentunsa pilaa monen ihmisen matkatunnelmia. Ei ollut ihan hanskassa tuo kasvatus heilläkään, sitä kun ei selvästi ollut ollenkaan!

Pyydän anteeksi lapseni ja itseni puolesta.

Tärkeintä on, että vanhemmat edes yrittävät tehdä asialle jotain. Mitä vanhempi lapsi, sitä paremmin kasvatuksella ja käytöksellä voi vaikuttaa. Erityislapset yms. tietysti eri juttu.

ärsyttää lentokoneessa kovaääniset aikuiset ihmiset.

Meidän takana istui edellisellä kerralla mies, josta sain tietää paljon enemmän kuin olisin halunnut. Kertoi KOVALLA äänellä elämästään vierustovereilleen ja useimmat jutut tuli moneen kertaan kuuden tunnin lennon aikana. Sääliksi kävi tämän miehen vieressä istunutta ja yksinpuhelua kuuntemaan joutunutta pariskuntaa.

Itse olen ollut lentokoneessa niin, että takanani istunut isä törttöili, kunnes lapsensa käskivät häntä käyttäytymään. Isä kääntyili tuolissaan koko ajan niin, että töni samalla istuintani ja piti lisäksi käsiään tuolini selkänojan päällä ja koski siten välillä päähäni ja pari kertaa jäi hiukset penkin ja sen käden väliin kun liikutin päätäni.

Ymmärrän, että vauva itkee ja uhmaikäinen saattaa väsyä, eli en vaadi ehdotonta hiljaisuutta. Mutta olen minäkin törmännyt tapauksiin, jossa lasta ei ole OLLENKAAN kielletty häröilemästä (potkimasta edessä istuvan selkänojaa, roikkumasta tahmaisin käsin edessä istuvan tukassa, juoksemasta käytävällä, kiukuttelemasta kovaan ääneen).



Minulla on itselläni kaksi lasta, joiden kanssa olemme matkustaneet ulkomaille lentäen keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa siitä lähtien, kun ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Eli kokemusta on, ja siksi kehtaankin väittää, että useinmiten se lennon sujuvuus on ennakkovalmistautumisesta ja aikuisen viitseliäisyydestä kiinni. Juu, ei se ole rentouttavaa viihdyttää väsyneitä lapsia koneessa, mutta miksi ihmeessä sen pitäisi ollakaan, siis lasten omalle vanhemmalle? Minä lähden siitä, että sen lennon pitäisi olla viihdyttävä ja rentouttava MUILLE, jotka eivät ole lapsistani vastuussa. Perillä ehtii sitten rentoutua ihan riittävästi.



Ja lomakohteen valinnassakin kannattaa hiukan ajatella sitä, miten pitkällä lennolla ja mihin aikaan päivästä lapsi jaksaa olla kiltisti.

mutta kun jotkut nuijat antavat kauhukakaroidensa esim. potkia toistuvasti edellä istuvien selkänojia. Eikä mamma tai isi sanallakaan kiellä, kun eihän tuollaisilla ole mitään otetta niihin kakaroihinsa! Eikä perheellä kokonaisuudessaan mitään tajua muiden ihmisten huomioimisesta! En vaan tajua tuollaisia, en. Ja kerran eräällä lennolla lievästi sanottuna ketutti yksi lässynlää-äiti, joka ei sanallakaan puuttunut hirveän -jo isomman- kakaransa touhuihin. Se epämiellyttävä pentu muummuassa kommentoi vieraita ihmisiä kovaan ääneen rumasti ja lällätteli ja teki rumilla tempuillaan ihan kaikkensa, että saisi aikuiselta turvallisen kurinpalautuksen ja terveet rajat toiminnalleen, mutta se sen tollo mamma se vaan hymyili lammasmaisesti eikä siis kertaakaan komentanut sitä. Mä katsoin sitä jo pariin kertaan pahasti, että siis mikä ihme on naisella vikana kun hän vaan keskittyy nauttimaan omasta olostaan huolettomasti sillä aikaa kun hänen hirviöpentunsa pilaa monen ihmisen matkatunnelmia. Ei ollut ihan hanskassa tuo kasvatus heilläkään, sitä kun ei selvästi ollut ollenkaan!

Vanhemmat, jotka ei sano, tee, kiellä mitään ottaa pattiin.

Eri asia jos lapsi huutaa tms ja vanhemamt yrittävät hyssyttää jne.

Se ettei reagoida millään tavalla tai hymyillään vaan ja lässyn lässyn, kun se Nico-Petteri potkii ja riuhtoo penkkiä. Tuo asia saa vihastumaan.

Ymmärrys erityislapsille. Itselläkin sellainen,, mutta lennoilla ei ole ikinä ollut ongelmaa. Toistaiseksi. Toki en jättäisi asiaa siihen vaan puuttuisin jos jotain olisi.

Ja tosiaan yksi painajainen on kinaava/riitelevä pariskunta. Kokemusta on ihan tuoreeltaan.

Termillä annetaan vain lupa käyttäytyä huonosti.

jos edessä istuva ei tajua nostaa selkänojaansa edes ruokailun ajaksi.

Minä taas en ymmärrä miten erityislapset ovat eri juttu.Termillä annetaan vain lupa käyttäytyä huonosti.

Kyse on vaan siitä, että jonkun vaikeavammaisen lapsen pitäminen ääneti pitkällä lennolla tai adhd-lapsen pitäminen paikoillaan ON yksinkertaisesti aika haastava juttu, eikä välttämättä täysin onnistu. Ihan samoin kuin et voi vaatia vauvaakaan olemaan ääneti.

Erityisyys siis on LIEVENTÄVÄ asianhaara, muttei tietenkään mikään lupa niille vanhemmille heittää hanskat tiskiin. Vanhempien on siis yritettävä, eikä anneta lapsen törheltää.

-21 vai mikä se nyt olikaan, itsekin asperger-lapsen äiti-

Minä taas en ymmärrä miten erityislapset ovat eri juttu.Termillä annetaan vain lupa käyttäytyä huonosti.

Kyse on vaan siitä, että jonkun vaikeavammaisen lapsen pitäminen ääneti pitkällä lennolla tai adhd-lapsen pitäminen paikoillaan ON yksinkertaisesti aika haastava juttu, eikä välttämättä täysin onnistu. Ihan samoin kuin et voi vaatia vauvaakaan olemaan ääneti.

Erityisyys siis on LIEVENTÄVÄ asianhaara, muttei tietenkään mikään lupa niille vanhemmille heittää hanskat tiskiin. Vanhempien on siis yritettävä, eikä anneta lapsen törheltää.

-21 vai mikä se nyt olikaan, itsekin asperger-lapsen äiti-

Paljon on matkusteltu.

Ja aina vaan jaksaa kummastuttaa vanhemmat, jotka antavat lastensa potkia ja hakata edessäistuvan selkänojaa. Löllöttävät siinä vieressä tyytyväisinä, kun lapsi viihtyy niin hyvin!



Kokemuksesta tiedän, että lapsen saa pidettyä aisoissa pitkilläkin lennoilla, kun viitsii vähän suunnitella etukäteen ja nähdä vaivaa. Satunnainen itku on ihan ok, se ei ainakaan minua häiritse.

Termillä annetaan vain lupa käyttäytyä huonosti.

Meidän erityislapsi ei todellakaan saa käyttäytyä huonosti. Sellaisen kanssa vaatii pidempää pinnaa ja on osata ymmärtää ettei asiat mene niinkuin normilapsilla. Erkkalapselle saa sanoa 5 kertaa sen mitä normille kerran. Ja joskus se 5 kertaa ei edes riitä.

Meiltä on esimerkiksi erkkalapelta yks reissu jätetty tekemätää sen takia, että alkoi käymään niin kierroksilla kuukausi ennen reissua ja paheni vaan.

Kaikkien meidän perheen, erkkalapsen ja muiden kanssamatkustajien parhaaksi niin lennoille, kuin lomakohteessa niin tuo lapsi ei päässyt matkalle mukaan.

Ymmärrän, että vauva itkee ja uhmaikäinen saattaa väsyä, eli en vaadi ehdotonta hiljaisuutta. Mutta olen minäkin törmännyt tapauksiin, jossa lasta ei ole OLLENKAAN kielletty häröilemästä (potkimasta edessä istuvan selkänojaa, roikkumasta tahmaisin käsin edessä istuvan tukassa, juoksemasta käytävällä, kiukuttelemasta kovaan ääneen). Minulla on itselläni kaksi lasta, joiden kanssa olemme matkustaneet ulkomaille lentäen keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa siitä lähtien, kun ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Eli kokemusta on, ja siksi kehtaankin väittää, että useinmiten se lennon sujuvuus on ennakkovalmistautumisesta ja aikuisen viitseliäisyydestä kiinni. Juu, ei se ole rentouttavaa viihdyttää väsyneitä lapsia koneessa, mutta miksi ihmeessä sen pitäisi ollakaan, siis lasten omalle vanhemmalle? Minä lähden siitä, että sen lennon pitäisi olla viihdyttävä ja rentouttava MUILLE, jotka eivät ole lapsistani vastuussa. Perillä ehtii sitten rentoutua ihan riittävästi. Ja lomakohteen valinnassakin kannattaa hiukan ajatella sitä, miten pitkällä lennolla ja mihin aikaan päivästä lapsi jaksaa olla kiltisti.

olemaan koneessa kunnolla, pitäisi asialle varmaan tehdä jotain. Vauvt ja uhmikset ovat asia erikseen, vaikka niidenkin kanssa voi tehdä paljon oikein tai väärin.



Minua ärsyttää ainakin ihan joka paikassa, jos vanhemmat eivät käske lapsiensa olla kunnolla ja käyttäytyvät itsekin ihan tyhmästi ja kovaäänisesti.



Meillä on itsellä neljä lasta, joiden kanssa matkustamme aika paljon. Emme varmastikaan ole mikään painajainen, vaikka istuisimme koneessa takanasi.