Onko poikamme homo?

Mitä se sulle sitäpaitsi edes kuuluu. Poika kertoo, jos on jotain kerrottavaa, sitten kun kertoo.



Toisille se seurustelukumppanin löytyminen ei ole ihan niin helppoa kuin toisille, vaikka kuinka olisikin hetero.

Toisille se seurustelukumppanin löytyminen ei ole ihan niin helppoa kuin toisille, vaikka kuinka olisikin hetero.

Oma mieheni oli ihan samanlainen; hiljainen, nörtti eikä tosiaan liikkunut koskaan kenenkään naisen/tytön kanssa. Poikuutensa menetti vasta joskus intin jälkeen. Ihan umpihetero oli (ja on vieläkin).

Tosiaan, ehkä poikasi on homo, ehkä ei. En lähtisi kyllä kyselemäänkään, ne ovat yksityisiä juttuja.

Tunnen kolmikymppisen miehen, jolla ei ole koskaan ollut tyttöystävää, mutta silti hän on 100% varmasti hetero.



Toisaalta monilla homoilla on naisia ystävinä.



Asia ei oikeastaan kuulu sinulle, ap. Eikä rakkauselämästä kertominen (oli se sitten mitä tahansa) ole varmasti helppoa, jos painostetaan kyselemällä tyttöystävistä. Miten suhtautuisit, jos poika joskus kertoisi olevansa homoseksuaali?

Homohan toi! Ei, siis miksi ihmeessä pitää puuttua lastensa elämään. Eikö ole ihanaa, jos sinulla on sellainen harvinaisuus poikana, jota kiinnostaa muukin kuin naisten perässä juokseminen?

tyttöjä kavereina, poikasi on ehkä vain kovin ujo eikä sopivaa tyttöä ole tullut vastaan. Menee vaikeaksi kun kysytte, koska sitä kiusaa teidän utelut.



Mutta voihan se olla homokin, mistä sitä tietää, mutta tuon perusteella en sellaista ajattelisi.

Kolmekymppisenä esittelin vanhemmille ekan poikaystävän. Oli ollut tapailua, vuoden parin suhteita ja yhden yön juttuja sitä ennen.

Kiitos vastauksista! Homous ei haittaisi, ymmärrän kyllä että jotkut ihmiset nyt vaan on sellaisia ja se on ihan ok. Olen vaan alkanut vähitellen vähän ihmetellä ja miettiä pitäisikö alkaa vihjata että voisi ihan hyvin tunnustaa emmekä tuomitsisi. Mutta ehkä annnan kuitenkin vielä olla, ehkä tuo sitten joskus jonkun esittelee kun on siihen valmis.

mutta omasta nuoruuden kaveripiiristä muistan, että homot olivat eniten tyttöjen kanssa, siis kavereita. Kaveripiirissämme oli pari nykyään umpihomoa ja kyllä he kaveerasivat eniten tyttöjen kanssa, poikakavereita heillä oli tosi vähän. Tosin oli yksi heteropoikakin, joka kaveerasi paljon tyttöjen kanssa.

Esimerkiksi parhaan kaverini kanssa seurustellut poika on nyt lähemmäs kolmekymppisenä ihan avoimesti umpihomo. Että voi sitä teininä seurustella kenen kanssa vain ja vasta aikuisena tajuta mitä oikeasti haluaa.



Vein muuten omalta aviomieheltäni neitsyyden ja hän oli silloin 20v. Eikä ole homo :)

niin usein parhaat kaverit on tyttöjä ja tytöt tykkää homoista. olisiko niin ettei ole rohkaistunut ja huonon itsetunnon7koulukiusaamisen takia ei ole uskaltanut naisia vieläkään lähestyä?

ei ole koskaan seurustellut ja tuntuu myös olevan vähän vaikeuksia tällä saralla. Paljon on menoja ja miespuolisia kavereita, on kortti-iltaa ja lätkämatsia ja kaikenlaista menoa ja meininkiä koko ajan, mutta niistä kuvioista puuttuu kokonaan tytöt. Koko kaveripiiri on tällaisia joilla ei ole tyttöystäviä. Olen miettinyt usein samaa kuin sinä, ap.

niin usein parhaat kaverit on tyttöjä ja tytöt tykkää homoista. olisiko niin ettei ole rohkaistunut ja huonon itsetunnon7koulukiusaamisen takia ei ole uskaltanut naisia vieläkään lähestyä?

Ei ole ainakaan ikinä sanonut olleensa kiusattu, oli kyllä nuorempana tosi ujo ja hiljainen eikä kavereitakaan ollut kuin ne pari. Kai sekin on mahdollista.

Ehkä ei ole vain tavannut sitä oikeaa tai sit vaan ei oo naiset ollu kiinnostuneita. Poika ei ujouksissaan oo itse tehnyt aloitetta. Älä nyt vaan mene missään nimessä kyselemään ja lakkaa mieluusti kokonaan utelemasta noista jutuista. Muistan kun naispuolinen ystäväni aina tuskaili kun vanhemmat yms. sukulaiset kyseli "noh, jokos se on poikaystävä löytynyt???" Tää mun kaveri oli ja on edelleen kaikinpuolin viehättävä ja hauska tyyppi. Ei vaan ollut kiinnostunut parisuhteesta tai muustakaan. Jotenkin tarvi enemmän "kypsyttelemistä" hänellä tuo asia. Ahdisti vain nuo sukulaisten ja perheen typerät utelut...

27-vuotias. Olin itse 10 vuotta vanhempi... sen jälkeen se heräsi ja löysi vuodessa tyttöystävän. Oli vaan ujo ja keräsi kovin paineita. Nörtti ja kiltti, joka ehkä kunnioitti naisia jopa liikaa.



Toinen ystäväni on taas aseksuaali, sekin on ihan tavallista:

Aseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen kiinnostuksen tai halun puuttumista. Yksinkertaisimmillaan aseksuaali on henkilö, jota seksi tai siihen liittyvät asiat eivät kiinnosta, tai jossa seksiin liittyvät asiat (esim pornografia) eivät herätä tunteita, kiinnostusta tai toimintaa.



Termin määritelmästä on monia versioita, koska ei ole yksiselitteisesti hahmoteltavissa, onko aseksuaalisuus seksuaalinen häiriö vai seksuaalisen suuntautumisen muoto. Monien aseksuaaleiksi itsensä määrittelevien mielestä kyse on vain seksuaalisesta suuntautumisesta, koska seksuaalisen halun puuttuminen ei aiheuta heille mitään ongelmia.

niin ei tarvittu kuin pari huonoa kokemusta teini-iässä (joku haukkui finnejä kerran tai joku ihastusjuttu, eikä ihastus tietenkään tykännyt yhtään jne, aikuisen näkökulmasta ei niin pahoilta kuulostavat asiat), että ne vaikuttivat omaan itsetuntoon pitkälle parikymppiseksi.



Esimerkiksi oli kamalaa kuulla vihjailua poikaystävistä, kun itsestä tuntui, että olen niin ruma ja oksettava, että kaikki vain piruillessaan kysyvät, vaikka näkevät, ettei tuo ikinä saa mitään poikaystävää.



Itsetunto ja se, miten näkee itsensä ja varsinkin itsensä suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen on niin monimutkainen asia. Ja lisäksi vaikka näissä ei olisi ongelmaa, niin luultavasti poika tiedostaa myös ympäristön pienen paineen ja sen, että suurimmalla osalla on samanikäisinä tyttö- tai poikaystävä, ja senkin takia kysely on kiusallista.



Anna asian olla, älä vihjaile. Tietysti jos muussa keskustelussa on kyse homoista, niin voit sanoa, että asia ei ole sinulle ongelma, mutta vain, jos keskustelu on tosiaan sellainen, että voit sanoa sen suoraan yleisellä tasolla mitään vihjaamatta.