Luin sairaanhoitajien arjesta ja järkytyin. linkki
Luin siis kirjan "Rankka kutsumus", joka kertoo koreilematta sairaahoitajien arjesta. Toki me kaikki tiedämme ja ymmärrämme saraanhoitajien työn olevan rankkaa, mutta kirja todella jo horjuttu uskoani siihen, saako sairaaloissa oikeanlaista hoitoa, koska hoitajaparat työskentelevt niin äärirajoillansa.
Suosittelen. Ja kakki kunnia sairaanhoitajillemme!
(ja opettajille, lastentarhanopetajille, lastenhoitajille, vanhustenhoitajille, vammaistenhoitajille, mielenterveyshoitajille ym ym...! Miksei yhteiskunta arvosta työtänne niin paljon, että se näkyisi palkassnne ja työoloissanne?!)
Kommentit (110)
Ei todellakaan ole kiire. Nykyajan pullamössöt eivät vain ole tottuneet siihen että töissä pitäisi tehdä töitä. Kuvitellan että töissä kuuluu voida surffailla netissä ja vetelehtiä. Tottakai työssä tehdään kokoajan töitä. Kiire ei voi koskaan olla, koska kiireellä ei kannata töitä tehdä! Rauhallisesti mutta tehokkaasti tekemällä saa enemmän aikaa kuin kiirehtimällä. Väite että olisi kiire on siis epätosi ja mahdoton ja älytön
Jos et ole niin turha tulla väittämään ettei ole kiire.......
Sanoin että rauhallisesti mutta tehokkaasti tekemällä saa enemmän aikaa kuin kiirehtimällä. Ei siis voi olla kiire, se ei ole järkevä tapa tehdä työtä. Kiireessä on kysymys siitä, että sairaanhoitaja haluaa päästä istumaan välillä työpäivän aikana.
Ei olla siis totuttu että töissä pitää tehdä kokoajan työtä. Luuletteko että rakennuksilla istutataan kesken työpäivän, tai metsätöissä?
Mä olen joskus katsellut hesburgerin tms toimintaa.Siellä se vasta kiire on. Pitkät jonot asiakkaita ja koko ajan palvelet. Välillä on kerittävä viemään pöytään tilauksia ja välillä loppuu koneista limsat... Sitten pitkän jono lisäksi pölähtää paikalle bussilastillinen matkailijoita.
.
Missä tuossa on kiire? Tuossa on kyse vain siitä että työtä joutuu tekemään kokoajan työtä. Voi kauheaa!
Sinullekin tiedoksi että kiirehtimällä saat vähemmän aikaa kuin tekemällä rauhallisesti mutta tehokkaasti
[Oletkos ollut töissä esim. päivystyksessä hoitajana?
Tuleeko sinne kokoajan asiakkaita? Ei tule, välillä ei tule ollenkaan
Kun tuntuvat olevan palkkakuopassa. Palkkoja ei ole kyllä varaa nostaa. Kunnathan ovat ainaisessa rahapulassa ja veronmaksajiltahan ne rahat revitään.
rauhallisesti toimivia henkilöitä ollut töissä, joilla on aikaa keskustella jonninjoutavia, kun jonot kasvaa. On osattava puhua nopeasti ja lyhyesti ja silti oltava kohtelias. Nyt joulunaikaan ei kahvitauolle päässyt kuin pikaisesti. Meillä kun työnantaja odottaa sitä joustavuutta. Tälläistä tahtia ei joka päivä kestäisi. Muina aikoina me koko ajan tehdään kyllä töitä, mutta ei mitenkään kiireellä.
Ite oon tottunut tekemään töitä ja hesessä voi olla välillä kiire. Mutta en usko, että sairaanhoitajilla on sen kiireempi. Onko nyt Suomessa sellaista ammattiryhmää edes olemassa, jossa on koko ajan kiire, tuskinpa.
Mä olen joskus katsellut hesburgerin tms toimintaa.Siellä se vasta kiire on. Pitkät jonot asiakkaita ja koko ajan palvelet. Välillä on kerittävä viemään pöytään tilauksia ja välillä loppuu koneista limsat... Sitten pitkän jono lisäksi pölähtää paikalle bussilastillinen matkailijoita. .
Missä tuossa on kiire? Tuossa on kyse vain siitä että työtä joutuu tekemään kokoajan työtä. Voi kauheaa! Sinullekin tiedoksi että kiirehtimällä saat vähemmän aikaa kuin tekemällä rauhallisesti mutta tehokkaasti
Mahtaako olla hoitajan kirjoittama opus?
Jos viet väärän lääkkeen potilaalle voi olla kyseessä katastrofi, mutta ei väärän hampurilaisaterian kanssa.
Itsekin olen kyseisen kirjan aikoinani lukenut. Minä pidän työstäni ja olen sitä mieltä että monesti me naiset kyllä osataan myös tehdä sitä kiirettä. Enkä väitä etteikö päivittäin olisi oikeasti tekemistä. Itse en kyllä millään ehtisi työvuoron aikana nettiin surffailemaan kuin työnmerkeissä, esim. voin hakea jotain lääkkeisiin tai sairauksiin liittyviä juttuja jos vain aikaa on.
Mutta kyllä meille myös tämä tietokoneaika aiheuttaa paljon "harmia". Kaikki se aika mitä me vietetään koneella kirjottamassa ties mitä on poissa potilailta. Mielummin minä olisin potilaan luona henkilökohtaisesti enemmän.
Siellä se vasta kiire on. Pitkät jonot asiakkaita ja koko ajan palvelet. Välillä on kerittävä viemään pöytään tilauksia ja välillä loppuu koneista limsat... Sitten pitkän jono lisäksi pölähtää paikalle bussilastillinen matkailijoita.
On monenlaista kiirettä ja ihmiset tuntevat kiireen erilailla. Joku on taas äärettömän hidas tekemään jotain tehtävää, kun toinen tekee sen taas pikavauhdilla. Ehkä kannattaisi valita sellainen ala, jossa tuntuu pärjäävänsä.
[Oletkos ollut töissä esim. päivystyksessä hoitajana?
Tuleeko sinne kokoajan asiakkaita? Ei tule, välillä ei tule ollenkaan
Että siellä voi olla jo aiemmin tulleita potilaita , joita pitää hoitaa?
Ja toi Hese-vertaus on huono. Mitä tapahtuu Hesessä, jos työntekijän ote herpaantuu? Asiakas voi pahimmassa tapauksessa jäädä ilman hampurilaista. Mitä tapahtuu, jos hoitajan ote herpaantuu? Potilas voi jäädä ilman lääkettä ja kuolla. Mielestäni näissä on aika iso ero...
jossa on ollut pakko käydä syömässä yksi leipä ja juomassa kuppi kahvia klo 12 jälkeen (aamupala on syöty klo 7), vaikka olisi ollut kuinka paha jono. Ja kyllä silloin olen viipottanut potilaiden ohi kysymättä mitä kuuluu. Samallatavalla voin viipottaa toimenpidehuoneeseen avustamaan lääkäriä toisen potilaan kanssa, tai viemään lääkärille jotain kiireistä lappua yms. pientä kivaa.
Ja klo 16.15 töistä lähtiessä olen tajunnut käyneeni vessassa viimeksi aamulla kotona. Tuollaiset päivät ei oikeastikaan ole kivoja ja on koko ajan mielessä että teinkö kaiken mitä piti.
Ei se kiire ole sen kummempaa kuin muillakaan.
ja sitten joku allergikko saa anafylaktisen shokin
ja sairaanhoitajana
Se tehdas työ ei ollut kiirettä nähnytkään, vaikka olisi ollut "kiire aika". Kone suoltaa tasan tietyllä minuuttivälillä tuotteita hihnalle. Voit keskittyä vain niiden pakkaamiseen tai joskus kasata välissä pahvilaatikon. Tasaista puurtamista ja yksitoikkoista, jonka jotkut sotkevat kiireeseen.
Sairaanhoitajana olen joutunut tekemään monia asioita saman aikaisesti. Stressi- ja vastuutaso on ihan toista luokkaa. Esim. minulla on käsiin kuolemassa oleva potilas. Omainen jurputtaa ja vaatii keskustelua HETI. Perustelen, että nyt on akuuttitilanne päällä, tulen sen jälkeen. Ei kuulemma vaikuta häneen, ei varmaan mutta MINUUN vaikuttaa. Ei varmaan yllätä ettei se(kään) omainen tajunnut...
paikoissa on erilaista. Olen ollut ortopedisellä osastolla, jossa 80% työajasta istuttiin koneella ja loput 20% oli siistiä ja rauhallista, lähinnä potilaan ohjaamista ja sanallista neuvomista. Sitten olen ollut helvetillisillä vuodeosastoilla, jossa aika ei kertakaikkiaan riitä, hoitajaa kohti 20 täysin liikuntakyvytöntä potilasta, josta jokainen tietty odottaa vuodepesuja heti klo 7:30... Joten ei voi verrata.
paikoissa on erilaista. Olen ollut ortopedisellä osastolla, jossa 80% työajasta istuttiin koneella ja loput 20% oli siistiä ja rauhallista, lähinnä potilaan ohjaamista ja sanallista neuvomista. Sitten olen ollut helvetillisillä vuodeosastoilla, jossa aika ei kertakaikkiaan riitä, hoitajaa kohti 20 täysin liikuntakyvytöntä potilasta, josta jokainen tietty odottaa vuodepesuja heti klo 7:30... Joten ei voi verrata.
v.-62 ja olen aika loppuunpalanut hoitotyössä. Selkä paskana ja muitakin tuki-ja liikuntaelinvammoja. Lisäksi vuorotyö on sekoittanut unirytmini lopullisesti.
Omille lapsille olen sanonut, että ei kannata lähteä hoitoalalle ainakaan näillä palkoilla. Ei ole sen arvoista.
Ei todellakaan ole kiire. Nykyajan pullamössöt eivät vain ole tottuneet siihen että töissä pitäisi tehdä töitä. Kuvitellan että töissä kuuluu voida surffailla netissä ja vetelehtiä. Tottakai työssä tehdään kokoajan töitä. Kiire ei voi koskaan olla, koska kiireellä ei kannata töitä tehdä! Rauhallisesti mutta tehokkaasti tekemällä saa enemmän aikaa kuin kiirehtimällä. Väite että olisi kiire on siis epätosi ja mahdoton ja älytön
sairaalassa, puhuu aina osastosta en sen tarkemmin tiedä. Monta kertaa päivässä kuitenkin ehtii päivittämään facebookiin miten rankkaa on taas töissä ja montako tuntia kun pääsee pois. Tekee sen vielä sairaalan koneella.
Perustelin hyvin:
Huono palkka, keskeytymätön 3-vuorotyö (juhlapyhät mukaanlukien), väkivaltaa asiakkaiden taholta (missä muussa ammatissa on??), säästöt (säästöleikkuri iskee aina ekana hoitoalalle koska on niin iso kuluerä) samasta syystä palkat ei tule ikinä nousemaan, ammattiei ehkä kuitenkaan sovi henkilölle joka oikeesti haluisi auttaa koska siihen ei anneta välttämättä mahdollisuutta resurssipulan takia.
Ei todellakaan ole kiire. Nykyajan pullamössöt eivät vain ole tottuneet siihen että töissä pitäisi tehdä töitä. Kuvitellan että töissä kuuluu voida surffailla netissä ja vetelehtiä. Tottakai työssä tehdään kokoajan töitä. Kiire ei voi koskaan olla, koska kiireellä ei kannata töitä tehdä! Rauhallisesti mutta tehokkaasti tekemällä saa enemmän aikaa kuin kiirehtimällä. Väite että olisi kiire on siis epätosi ja mahdoton ja älytön
Jos et ole niin turha tulla väittämään ettei ole kiire.......
Sanoin että rauhallisesti mutta tehokkaasti tekemällä saa enemmän aikaa kuin kiirehtimällä. Ei siis voi olla kiire, se ei ole järkevä tapa tehdä työtä. Kiireessä on kysymys siitä, että sairaanhoitaja haluaa päästä istumaan välillä työpäivän aikana.
Ei olla siis totuttu että töissä pitää tehdä kokoajan työtä. Luuletteko että rakennuksilla istutataan kesken työpäivän, tai metsätöissä?
heh, nämä on niin huvittavia nämä kommentit :D:D ei voi kun nauraa.. Minulla ei ainakaan sh ole aikaa istuksia, vaan lähinnä työn ongelma on se, että vaikkapa aamuvuorossa ei kerkeä kaikille tehdä aamupesuja ennenkuin lounas tulee. Koitappa sinä hoitaa se 24 autettavan ihmisen (pesut, syöttäminen/avustaminen ruokailussa, lääkkeet jne), joista iso osa voi olla kahden autettavia niin teeppäs se kahden muun hoitajan kanssa siinä parissa tunnissa. Laskeppa mikä aika siinä jää per potilas.
jos vaikkapa vain se 10 potilasta tarvitsee kaksi hoitajaa niin se tekee ajalle jaettuna 34 potilasta ...eli sen 11 potilaan aamutoimet suihkuineen reilussa kahdessa tunnissa.
mun matematiikalla sitä ei hoideta ilman kiirettä.
h
jouduin kuuntelemaan päivystävän kirurgin ja sairaanhoitajalauman mietintää, mistä tilaisi illaksi ruokaa, pizzaa vai kiinalaista, kun on niin tylsät ruokalistat molemmilla. Tätä jatkui vaikka kuinka kauana.
Minulla oli oikea hätä eikä minkäänlaista keinoa saada apua, koska ääneni ei toiminut ja mitään hälytyslaitetta ei ollut, verhot puoliksi edessä. Olin siis "tarkkailtavana". Kun vihdoin viereiseen petiin tuli vanha mummo, häntä katsomaan tullut sh kuuli tuskani. Aika äkkiä tuli lääkäri paikalle ja minua vietiin leikkaussaliin.
Ihan höpö höpöä, että joka paikassa olisi kaikilla kiire. Em. tapahtui Helsingissä.
Siellä se vasta kiire on. Pitkät jonot asiakkaita ja koko ajan palvelet. Välillä on kerittävä viemään pöytään tilauksia ja välillä loppuu koneista limsat... Sitten pitkän jono lisäksi pölähtää paikalle bussilastillinen matkailijoita.
On monenlaista kiirettä ja ihmiset tuntevat kiireen erilailla. Joku on taas äärettömän hidas tekemään jotain tehtävää, kun toinen tekee sen taas pikavauhdilla. Ehkä kannattaisi valita sellainen ala, jossa tuntuu pärjäävänsä.