Lue keskustelun säännöt.
Q: Pahimmat anopiltasi kuulemasi kommentit?
Kommentit (61)
mikset ole kuin tyttäreni on...
tyhmäähän tällaisesta on loukkaantua, mutta silloin vasta tajusin, mikä meidän suhteen ongelman nimi on ja jotenkin turruin siitä, että keskustelu on näin alhaisella tasolla: siis ihmisiä tai minua ei hyväksytä yksilönä, vaan minun pitäisi olla samanlainen kuin anoppi perheineen... tähän he myös pyrkivät muilla kommenteillaan. EN ole hirveästi yrittänyt anopin kanssa enää tämän jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olimme jotain ostoksia tekemässä kun anoppi puuskahti että " voi voi, mitenköhän se *piip* (poikansa) kestää sen synnytyksen..." Nyt naurattaa :`D
Omaa äitiä ja sen typeriä letkautuksia jotenkin sietää, hänelle on helppo sanoa takaisin. Minulla on sellainen äiti, joka on kyllä monin tavoin verraton ja tulemme hyvin toimeen, mutta hän kyllä kohtelee miestäni välillä siihen tyyliin, että jos olisi minun anoppini, niin en varmaan paljon viitsisi olla tekemisissä. On esim. hyvin epäluottavainen siihen, että mieheni pärjää lastemme kanssa, jos olen poissa muutaman tunninkin. Ja aina on joka ongelmaan ehdottamassa miestäni syntipukiksi. Olen tästä monasti hänelle sanonutkin, mutta ei hän itse tajua sitä. Hän ei ymmärrä ollenkaan erilaisuutta. Onneksi hän on äitini eikä anoppini!
ekasta anoopi ilmoitti, että pitää ottaa pois, hän ei ole valmis isoäidiksi ja tuhoan hänen prheensä elämän
tokasta kuullessaan tuumas, että omapa on ongelmanne
mutta vaikka akka on tyhmä kun nauris, niin...
ainakin olen oppinut mitä en tulevilel miniöilleni sano :)
aina silloin tällöin, mutta parhaiten muistissa on raskausajan pari juttua.
-Et sinä kyllä ole mitään synnyttäjätyyppiä
Tämän anoppi sanoi varmaan mielestään ihan empaattisesti, mutta minä loukkaannuin verisesti. Hän oli tullut tuohon johtopäätökseen, koska raskausaikana mulla oli ongelmia (rasitusastma puhkesi, jalkahermot kilahtivat, sappikivet pamahtivat) ja olin sairastellut koko kevään ja kesän. Koko kevään ja kesän oli anoppi myös esittänyt omia arvioitaan siitä, mistä mikin sappikohtaus aina johtui. Minusta anopin kommentti loukkasi naiseuttani ja äitiyttäni (raskaana ollessa kun on niin herkkä.. ja haluaisi olla tottakai hyvä ja turvallinen äiti masuvauvalle) ja ärsytti se, kun synnytys ei ollut vielä edes tapahtunut. Onneksi synnytys sujui hyvin!
-Tuskinpa se imetys sulla onnistuu, kun tuntuu, että nykyään tosi monilla epäonnistuu.
Tämänkin sanoi raskausaikana. Ja arvatkaa, ottiko pannuun, kun imetys sitten ei onnistunutkaan !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän loukkaannuin tuosta; ikään kuin se fyysinen ikä olisi ainoa joka tekee hyvän äidin.
Entinen anoppi muinoin kännissä avautui mulle, ja sanoi etten ole riittävän hyvä hänen pojalleen. Kuulemma petin silloista miestäni (en pettänyt), olin turhamainen, ja vaikea luonne (kun en suostunut siihen, että anoppi huushollasi kodissamme, vaihteli verhoja mielensä mukaan, jne.)
Tässä ne mitä tuli ensin mieleen.
kun olimme kaikki anopin vanhemmilla kylässä ja koirallemme piti antaa ulostuslääkettä kun oli nielaissut tennissukan. Koiramme olisi voinut kuolla siihen sukkaan, ja yks idiootti vaan mattoja murehti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy sanoa että kyllä olette herkkänahkaista porukkaa. Suurin osa noista anoppien " ilkeyksistä" on ihan tavallista mummojen juttua, hankalia olette jos ei vanhan kansan ihminen saa yhtään toitottaa. ja monesta " pahasta" lausahduksesta kuultaa läpi huolehtimisen tarve, sellaisia asioita sanottu jota voisi kuvitella oman äidin tyttärelleen sanovan, mutta kun sanojana onkin anoppi!
Sekin jonka anoppi soitti sairaalaan että hyväksyn sinut poikani lapsen äidiksi, oli varmasti anopilta tarkoitettu sovinnon eleeksi ja hyväksynnän merkiksi, varmaan paras asia mitä oli sanonut koskaan jos kerran sitä ennen välit huonot.
Miettikäähän vähän sitä suhtautumistanne. Se on kuulkaas mummojen oikeus tietää vähän paremmin lastenhoidosta ;-)
Oma anoppi ei ole koskaan minua loukannut, vaikka onkin joskus neuvonut ja sellaisiakin neuvoja antanut joita ei tulis mieleenkään noudattaa.
Eli minua loukkasi se, että hän ei kommentoinut mitään :)
Olin rv 12, kun päätimme kertoa iloisen uutisen appivanhemmille. Laitettiin paistia, ruuat viimeisen päälle ja shamppanjaa. Mies ylpeänä ojensi ultrakuvat ja mitäs sitten tapahtuikaan? -Anoppi ryntäsi vessaan itkemään!!
Siitä alkoi mykkäkoulu joka kesti totaalisesti hiukan yli 6kk, mutta vain muutamia sanoja tiuskahteli vielä kun vauva oli 3kk vanha.
En ymmärrä. Ennen tapahtumaa olimme todella hyvät ystävät, kikattelimme kahvikupin ääressä ja kävimme kävelyillä jne. Olen ihan varmasti ollut pojalleen hyvä puoliso ja lapsille hyvä äiti, appiukko on ihan kympillä sitä mieltä.
No, on se omituinen kyllä tuo anoppi muutenkin...hullu sen on pakko olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(lievästi sanottuna) ajatusta että hänestä tulee MUMMO. Onko ensimmäinen lapsenlapsi? toivottavasti välit vielä korjaantuu ja ehkä saat joskus tietää syynkin tuohon.
Oli ensimmäinen lapsenlapsi. Nyt hän on jo 4-vuotias, eli tuosta on jo aikaa. Puhumme kyllä, mutta välimme eivät enää koskaan tule olemaan samanlaiset, mikä on harmi. Hän ei ikinä selittänyt mitään eikä pyytänyt anteeksi.
Olin todella yksinäinen silloin, äitini, sisarukseni ja ystäväni 500 km päässä ja anoppi käyttäyty noin!
Anoppi on aina kuvitellut, että hänellä ja pojallaan on jotenkin erityisen syvä suhde, johon ei kukaan tule väliin. Mieheni on heidän ainoa lapsensa. Kai se loukkaantui siitä, että raskaudesta ei kerrottu aiemmin? Että poika on todelakin nyt ottanut jonkun elämänsä ykköseksi ohitse äidin? Että hänestä tulee mummo?
En tiedä oikeaa syytä. Voin vain arvailla. Appiukko sanoo, että hänen mielestään järkytys oli nimneomaan siinä, että anoppi huomasi, että oli jäänyt kakkoseksi. Muistan anopin joksu hokeneen, että " meillä on pojan kanssa niiiin tiivis suhde, että jos toinen tekee jotain, niin sitten tekee toinenkin" Esim. heillä oli tuolloin molemmilla persuuksiin asti hiukset. Kuulemma jos toinen leikkaisi tukan, toinenkin leikkaisi vaikka ei haluaisi. Bullshit...
siedän ja kunniotan anoppia, koska hän on mieheni äiti, enkä halua loukata miestäni. Tosin mieskin kyllä myöntää, että äitinsä on hiukka outo, eikä hänkään oikein ole aktiivinen suhteen ylläpidossa enää. En kyllä aio olla ylitsevuotavaisen ystävällinen ja aktiivinen hänen kanssaan, en enää tuon jälkeen tunne mitään intoa.
t. jaa-a, mikäs numero minä olinkaan???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No SITTEN annan anteeksi, että anoppi epäili esikoisemme olevan neekerin kanssa tekemäni syrjähypyn äpärälapsi. Höpsö minä, kun sellaisesta loukkaannun! T: se jonka anoppi kyseli vauvan ihonväriä.
ja SIITÄ vielä on saanut alkunsa teidän yhteinen lapsi. Varmaan on ollut järkytys, kun ovat olleet niin tiiviisti äiti-poika suhteessa, mutta nyt poika onkin jättänyt jotain kertomatta, nimittäin seksielämästään. Tai enhän minä tiedä onko kertonut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sietänyt, henkilökohtaisia loukkauksia, perheeni ja vanhempieni arvostelua...
Vierailija:
täytyy sanoa että kyllä olette herkkänahkaista porukkaa. Suurin osa noista anoppien " ilkeyksistä" on ihan tavallista mummojen juttua, hankalia olette jos ei vanhan kansan ihminen saa yhtään toitottaa. ja monesta " pahasta" lausahduksesta kuultaa läpi huolehtimisen tarve, sellaisia asioita sanottu jota voisi kuvitella oman äidin tyttärelleen sanovan, mutta kun sanojana onkin anoppi!Sekin jonka anoppi soitti sairaalaan että hyväksyn sinut poikani lapsen äidiksi, oli varmasti anopilta tarkoitettu sovinnon eleeksi ja hyväksynnän merkiksi, varmaan paras asia mitä oli sanonut koskaan jos kerran sitä ennen välit huonot.
Miettikäähän vähän sitä suhtautumistanne. Se on kuulkaas mummojen oikeus tietää vähän paremmin lastenhoidosta ;-)
Oma anoppi ei ole koskaan minua loukannut, vaikka onkin joskus neuvonut ja sellaisiakin neuvoja antanut joita ei tulis mieleenkään noudattaa.
- meillä oli yksi lapsi ja toinen tulossa rv 35, kun anoppi kuuli että nuorempikin poika on tulossa isäksi. Kommentoi siihen, että on aivan ihanaa kun hänestä tulee nyt mummo?!?!?
- annoin ensimmäisenä äitienpäivänä molempien äideille kortit ja valokuvia tytöstä. Anoppi ei kiittänyt vaan sanoi, että kyllä häntä jännittää mitä " matti" (siis toinen poika) on ostanut hänelle äp- lahjaksi...
- Muutama viikko toisen lapsemme syntymän jälkeen kommentoi toisen miniänsä raskautta mulle tyyliin " maijaa niin raskaus pukee, kaikkia ei" ja katse muhun, " maija on niin pieni ja laiha ja herttanen ja niin nätti" katse muhun jolla ylipainoa jonkun verran eikä pienuudesta muutenkaan tietookaan, " matilla on aina ollut pieniä ja laihoja tyttöystäviä, toisin kun kallella(mun miehellä siis)"
Noiden ulkonäkökommenttien jälkeen ilmoitin miehelleni, etten aio enää tulla anoppilaan. Mies ymmärsi täysin ja sanoi äidilleen, että alkaa miettiä miten puhuu hänen vaimolleen. Anoppi oli ihan hoomoilasena, että hänkö ollut ilkee ja kommentoinut tyhmiä?!?!?!
Mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen raskaus meni kesken ja anoppi totes, että olipa hyvä, ettei syntynyt. Mies olis vaan joutunu ruokkoja maksamaan.
Puoli vuotta eteenpäin olin uudestaan raskaana, niin anoppi totesi miehelle varoittaneensa. Oli todella vihainen miehelle, kun ei ymmärtänyt edellisestä sanomisesta. Tulee vaan niitä ruokkoja maksettavaksi kun eroatte.
Miehellä on yksi tyttö edellisestä liitosta ja hän on jatkuvasti anopilla ja anoppi käy hänen ja miehen ex-vaimon luona tämän tästä. Meillä on käynyt vain kerran (meidän tytön ristiäisissä). Ei kuulemma halua tuntea meidän tyttöä kohtaan kovinkaan suuria tunteita, kun me kummiskin eroamme.
Onpa tuo epäillyt jossain vaiheessa, että tyttö ei olisi edes mieheni. Tytöllä kun on kiharat hiukset ja miehelläni on ihan piikkisuorat. Tiedä sitten ajatteleeko, että geenit tulisi vain isältä.
oli tämä
" sidotaan sut sitten synnytyksen jälkeen narulla auton perään kiinni ja ajetaan että joudut juoksemaan ja laihdut"
kun olin viimeisilläni raskaana ja tosi turvoksissa....
En nyt tarkoita vähätellä mutta musta tossa oli monta juttua jotka ei oo loukkaavia, ainkaan noin kun pelkkä lausahdus laitettu. Tietysti enemmän vaikuttaa kaikki muut mitä ihmisten välillä on menossa, mutta niitä alavirtauksia ei voi tätä lukiessa tietää.
Ainiin, sanoihan mulle sentään entinen anopin tekele että olette kuin kaksi vasemman jalan saapasta, ja että minä ja hän (anoppi) olemme kuin kauniista ja rohkeista (eli niinkuin prooke ja stephanie...)
pitäisi antaa anteeksi noin niinkuin " vanhan kansan ihmisille" ja " mummoille" .
Aika monen palstalaisen anoppi on vielä jopa alle 50-vuotias, joten tuskin mitään vanhan kansan mummoja =D
Pitäisikö myös sen ikäisten palstailijoiden kommentteihin suhtautua " mummojen" kommentteina..
ettekai te sitä synnytä.... liian lyhyt ikäero. Lasten ikäero on 1v8kk.