Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Temperamenttierot pariskunnalla - meillä hidas mies, nopea nainen
27.12.2011 |
Miten me olemme mieheni kanssa päätyneet yhteen, voisinpa pohtia, vuosi vuodelta vaan temperamenttieromme vahvistuneet.. Tai lapsiperhearjessa, arjen pyörittämisessä, näkyy niin voimakkaasti. Eihän sillä kahdellene ollessa niin suurta merkitystä ollutkaan, kun molemmat saivat tehdä tahtiinsa.
Mutta meillä minä olen nopea, iloinen, touhukas ja teen enkä meinaa, näen asiat mieluummin positiivisessa valossa.
Mies on hidastempoinen, tuumailee, jahkailee, valittaa herkemmin ja suhtatuu kaikkeen hyvin varauksella. Toisaalta tekee kyllä asioita paljon, mutta lämpenee hyvin hitaasti.
Lapset meillä ovat todella vilkkaita ja nopeatempoisia.
Mua väsyttää miehen hidastempoisuus. Kun hän pääsee liikkeelle, lapset ovat jo ehtineet kyllästyä, kaupat menneet kiinni tai kaverit lähteneet leikkipuistosta... mies istuu, ottaa kolmannen kupin kahvia, puhuuu että "pitäisi tehdä.." ja mua kyllästyttää se jahkaus. Miestä hermostuttaa mun nopeuteni. Mua se, että minulle jää aina enemmän tehtävää kun mies tekee kaiken niin valtavan hitaasti, on jo vitsi miten hän onnistuu aina löytämään jonkun rihman housunlahkeestaan jota jää tutkimaan tms kun toiset jo odottavat ovella hikisinä että mennään.
Miten sovittaa temperamenttierot yhteen, tiivistahtisessa lapsiperhe-elämässä? Mua suututtaa kun mies ei saa aikaiseksi viedä lapsia hammaspesulle aamupalan jälkeen, vaan joskus 1½h sen jälkeen. Miten minä saan ärtymykseni laantumaan?
Kommentit (24)
Minä pakkaan kahden lapsen vaatteet ja kamat ja omani siinä ajassa, kun mies saa ehkä aloitettua omat pakkaamisensa. Rasittavaa!
Jouluaattona pyysin, että hän silittää pöytäliinan (on hyvä siinä ja tekee mielellään) sillä aikaa kun leivon 3-vuotiaan kanssa kolme peltiä pipareita ja pellillisen torttuja.
Olimme leikki-ikäisen kanssa valmiita, ennen kuin mies pystyi edes aloittamaan. Kihisin kiukusta !
Minä ja lapset olemme yleensä ovella, kun mies vielä plankkaa kenkiä, etsii puhelinta, avaimia tms.
Kaikki lähtö on hänen kanssaa vaikeaa. Jos pitää olla autossa aamulla kello 8, olen valmis kahden lapsen kanssa juuri silloin kuin pitääkin. Jos mies lähtee mukaan, olemme autossa klo 9. AAAARGH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä niin sama juttu kuin sulla viimeiseksi kommentoinut! Lähdöt miehen kanssa ovat hirveitä! Sitten kun mennään kylään jonnekin tai lääkäriin myöhässä, mies selittää että "lasten kanssa kun lähdöt tällaisia, aina myöhästyy.." vaikka mies ei ole tehnyt mitään lasten eteen, minä olen laittanut lapset valmiiksi ja me olemme olleet lasten kanssa ulkona odottamassa isiä joka vielä suihkuttelee kotona tms!! Sitten mies puhisee ja puhkuu autossa että "aina kun pitää lähteä kauheella kiireellä.."
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein
Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan.
Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
(tytärpuoleni) ovat temperamentiltaan hitaita, minä ja nuorempi tytär (yhteinen) taas ollaa nopeita. Kyllähän me miehen kanssa usein ärsytämme toisiamme, minä kärsimättömyydelläni miestä ja mies hitaudellaan minua, mutta yritetään ottaa asiat huumorilla, se taitaa olla hyvä keino käsitellä tällaisia asioita, joille ei kertakaikkiaan voi mitään.
Meillä mies on kyllä erittäin positiivinen ja optimistinen luonteeltaan, sillä ei siis ole tekemistä tuon hitauden kanssa. Itse en niin positiivinen ole luonnostani, mutta olen yrittänyt opetella, se on minusta hieno piirre ihmisessä.
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan. Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
Mies hoitaa meillä paljon ja mielellään ns. naisten töitä, koska haluaa ja osaa ja pystyy. En tiedä oliko purkauksen takana mies vai nainen. Kyseessä oli lähinnä vertaus ajankäytöstä.
Minä toimin - hän ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hiljainen ja hidas, jopa laiska, enkä pidä vierailuista enkä vieraista ihmisistä, mies taas on oikea sähikäinen. Hän tutustuu helposti ja haluaa tutustua muihin ihmisiin, ja on koko ajan tekemässä jotakin. Mua on vuosien mittaan alkanut hirveästi ärsyttää miehen tapa toimia. Aina pitää olla tuli perseen alla ja kiire jonnekin. Mä vaan olisin omissa oloissani ja tekisin hommat silloin, kun huvittaa.
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan. Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
Mies hoitaa meillä paljon ja mielellään ns. naisten töitä, koska haluaa ja osaa ja pystyy. En tiedä oliko purkauksen takana mies vai nainen. Kyseessä oli lähinnä vertaus ajankäytöstä.
Minä toimin - hän ei.
Etpä nyt tainnut ihan tajuta tuota asian ydintä. Minulta menee hieman enemmän aikaa asioiden hoitoon kun vaimoltani, koska minulla ei ole samanlaista kokemusta askareiden hoidosta kun hänellä.
Minäkin osaan ja kykenen mutta se vaatii hieman enemmän aikaa kun vaimoltani. Minulla on uskomaton looginen päättelykyky jota hyödynnän silloin kuin pitäisi käyttää näitä kojeita joita en luonnostani päivittäin käytä. Siksipä minulta menee asioiden hoitoon hieman enemmän aikaa kun voisi kuvitella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan. Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
Mies hoitaa meillä paljon ja mielellään ns. naisten töitä, koska haluaa ja osaa ja pystyy. En tiedä oliko purkauksen takana mies vai nainen. Kyseessä oli lähinnä vertaus ajankäytöstä.
Minä toimin - hän ei.Etpä nyt tainnut ihan tajuta tuota asian ydintä. Minulta menee hieman enemmän aikaa asioiden hoitoon kun vaimoltani, koska minulla ei ole samanlaista kokemusta askareiden hoidosta kun hänellä.
Minäkin osaan ja kykenen mutta se vaatii hieman enemmän aikaa kun vaimoltani. Minulla on uskomaton looginen päättelykyky jota hyödynnän silloin kuin pitäisi käyttää näitä kojeita joita en luonnostani päivittäin käytä. Siksipä minulta menee asioiden hoitoon hieman enemmän aikaa kun voisi kuvitella
Onko ovesta ulos pääseminen samanlainen sinulle vaimoasi vähemmän tuttu askare, minkä takia vaimo ja lapset odottelevat pihamaalla? Siitähän tässä ketjussa oli kyse, mun mielestäni. Tuon kirjoittajan vertaus oli niin, ajankäytöstä, toimeen tarttumisen hitaudesta. Silitys tuntui olevan tarinan miehelle tuttu homma, eikä siinä tarvitse tuumailla, osaako käyttää silitysrautaa vaiko eikö.
Totta kai on eri lähestymistapoja myös vaikka uuden tiskikoneen käyttöön. Toinen tarkastelee ohjekirjaa pitemmän aikaa, toinen alkaa toimeen ja ehkä sählää. Siitä ei mun mielestäni tässä ollut kyse, vaan siitä, että se toinen harkitsee tunnin ennen kuin ottaisi edes ohjekirjaa käteensä.
Ei tästä maailmanmenosta tulisi mitään jos kaikki tehtäisiin juostenkusten. On asioista joissa tarvitaan harkintaa ja pohdintaa.
Siihen kun tulee joku hoputtamaan niin laatu kärsii. Onhan se toisaalta nähty nykypäivänä kun kaikki hosutaan niin laatu on mitä on vaikka esim. rakentamisessa. Heti vaan kaikki pitäisi saada ja halvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tästä maailmanmenosta tulisi mitään jos kaikki tehtäisiin juostenkusten. On asioista joissa tarvitaan harkintaa ja pohdintaa.
Siihen kun tulee joku hoputtamaan niin laatu kärsii. Onhan se toisaalta nähty nykypäivänä kun kaikki hosutaan niin laatu on mitä on vaikka esim. rakentamisessa. Heti vaan kaikki pitäisi saada ja halvalla.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että joku ei osaa lähteä ajoissa ovesta ulos? Eikö ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että joku toimii ripeästi ja tarkasti. Eli ei hosu, mutta ei kuhnaile. Kuhnailustahan tässä taisi olla pohjimmiltaan kyse. Saako sellainen kuhnailija ikinä mitään taloa rakennettuakaan, jos kestää tunti päästä ovesta pihalle?
Sitten kun mennään kylään jonnekin tai lääkäriin myöhässä, mies selittää että "lasten kanssa kun lähdöt tällaisia, aina myöhästyy.." vaikka mies ei ole tehnyt mitään lasten eteen
...torkuttaa ja nousee vasta sitten, kun on ihan pakko. No sittenpä onkin jo kiire ja siitä alkaa se lapsille pauhaaminen, kun eivät pue/syö/tee reippaasti. Minä lähden töihin aikaisemmin kuin mieheni, joten hänen vastuullaan on ollut tarhaan vienti / kouluun laittaminen. Päiväkotiin hän vei lapset puoli ysiksi, vaikka monen monta kertaa sieltä toivottiin lasten tulevan aamupalalle siten, että puolelta aamupala olisi syöty, aamupalakärryt viedään pois ja voidaan aamun touhut aloittaa.
Olen 5 vuoden ajan jauhanut, että tämä on enemmän aikuisten kuin lasten ongelma. Harva oli se aamu, kun mies syyllisti lapsia päiväkodin aamupalasta: "Jäätte sitten ilman aamupalaa, kun ette ole ajoissa." Minusta hänen olisi tullut nousta puoli tuntia aiemmin, laittaa itsensä valmiiksi ja sitten keskittyä lasten aamutoimiin.
Nyt, kun lapset ovat koulussa ja opettaja arviointikeskusteluissa huomautti lasten myöhästelystä "etenkin uintiviikolla joka tosin loppua kohden parani", sanoin suoraan että sitä ei nyt voi laittaa ainoastaan lasten syyksi, vaan vikaa on myös aikuisissa. Uintiviikko oli hyvä esimerkki: mies laittoi lapset kouluun ma-ke ja minä to-pe. Arvatkaapa miksi loppuviikosta ei tullut myöhästelyitä...
Mutta ärsyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun mennään kylään jonnekin tai lääkäriin myöhässä, mies selittää että "lasten kanssa kun lähdöt tällaisia, aina myöhästyy.." vaikka mies ei ole tehnyt mitään lasten eteen
...torkuttaa ja nousee vasta sitten, kun on ihan pakko. No sittenpä onkin jo kiire ja siitä alkaa se lapsille pauhaaminen, kun eivät pue/syö/tee reippaasti. Minä lähden töihin aikaisemmin kuin mieheni, joten hänen vastuullaan on ollut tarhaan vienti / kouluun laittaminen. Päiväkotiin hän vei lapset puoli ysiksi, vaikka monen monta kertaa sieltä toivottiin lasten tulevan aamupalalle siten, että puolelta aamupala olisi syöty, aamupalakärryt viedään pois ja voidaan aamun touhut aloittaa. Olen 5 vuoden ajan jauhanut, että tämä on enemmän aikuisten kuin lasten ongelma. Harva oli se aamu, kun mies syyllisti lapsia päiväkodin aamupalasta: "Jäätte sitten ilman aamupalaa, kun ette ole ajoissa." Minusta hänen olisi tullut nousta puoli tuntia aiemmin, laittaa itsensä valmiiksi ja sitten keskittyä lasten aamutoimiin. Nyt, kun lapset ovat koulussa ja opettaja arviointikeskusteluissa huomautti lasten myöhästelystä "etenkin uintiviikolla joka tosin loppua kohden parani", sanoin suoraan että sitä ei nyt voi laittaa ainoastaan lasten syyksi, vaan vikaa on myös aikuisissa. Uintiviikko oli hyvä esimerkki: mies laittoi lapset kouluun ma-ke ja minä to-pe. Arvatkaapa miksi loppuviikosta ei tullut myöhästelyitä... Mutta ärsyttää!
Kun minä vien lapsen päiväkotiin, olen siellä jokseenkin tasan klo 8. Mies vie 8.30-9. Olen sanonut pk:ssa, että jos lasta ei näy kasilta, eikä tule muuta ilmoa, on mieheni vuoro tuoda lapsi tarhaan.
Minusta tuollainen myöhästely on huonoa käytöstä muita ihmisiä kohtaan.
Terkuin ei-ap, mutta tähän ketjuun useita kommentteja kirjoittanut
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein
Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan.
Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
Sä oot ihan niinkun mää ja mää oon nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nimenomaan toivotaan, että puolelta ryhmä voisi aloittaa normaalin toiminnan, niin mieheni omalla käytöksellään sabotoi ryhmää eikä edes välitä! Kehtaa vielä lapsia syyttää :(
t. 19
mies on pohjalainen, ja jumalauta sitä jahkaamista.... se ei varmaan edes osaa kävelläkään rivakasti. Rasittavinta on se, että esim. 1-vuotias sylissä alkaa puhua "pitäisköhän meidän mennä välipalalle" mutta perse ei vahingossakaan nouse siitä tuolista. Asiaa jahkataan vartti, ja eihän se lapsi ymmärrä sitä, että jahkataan, vaan lapselle kehotus on sama asia kuin että nyt mennään! Ja tätä se on joka päivä sen sadassa asiassa.
Tai jos pyydän miestä tekemään jonkun asian, se on niin vaikeaa ja hidasta, että ehdin tehdä monta asiaa itse ja lopulta vielä tämän pyydetynkin, kun ei tapahdu. Ja auta armias, kun pitäisi tehdä joku hankintapäätös tms. niin ei kyllä erkkikään kestä sitä touhua... ja jos teet asian itse, tulee jälkikäteen kommenttia, että "olisi pitänyt blaa blaa". Yleensä sanonkin, että okei, mä hoidan tän, ja sinä olet sitten hiljaa.
Minä olen varmaan ihan samanlainen. Minä kun en esimerkiksi osaa käyttää sitä sitä silitysrautaa, mankelia, pesukonetta tai kuivausrumpua yhtä hyvin kun vaimoni. Minä kun en käytä niitä yhtä usein Olen tässä hitaassa päässäni miettinyt että ennemmin hieman tuumaan rauhassa kuin lähden käyttämään noita laitteita ihan sokkona. Siitä se riemu vasta repee kun turmelen jonkun kalliin pöytäliinan. Jos ihan rehellisesti sanon niin minua ei vittujakaan kiinnosta vaikka se pöytäliina meneekin pilalle mutta sitä vaimo parkaa se varmaan vituttaa.
Sä oot ihan niinkun mää ja mää oon nainen
Mutta se häiritsee, että se ukko ei sitten saa persettään ylös ostaakseen esim. uuden mukin rikkomansa tilalle tai uuden liinan pilaamansa tilalle. Ei puolison tarvitse aikuista ihmistä holhota kaikessa, ihan voisi omalla järjellä osata toimia niin, ettei toiselle tule ylimääräistä vastuuta.
Minäkin, sellainen nopea nainen hitaan miehen puolisona, osaan kyllä vaihtaa auton renkaat ja tulpat, sulakkeet, laittaa johdot kattolamppuihin, tapetoida, käyttää kompressoria ja naulapyssyää jne. Ei se vaadi kuin viitseliäisyyttä. Viimeeksi pellitin pihasaunan piipun. Kaksi vuotta odotin, että mies kävisi valmiit pellit laittamassa kiinni, mutta ei...
Itse olen nollasta sataan hetkessä kiihtyvä henkilö. Hermostun helposti ja annan sen kuulua. Autolla ajan oikeasti kuin hullu, kaahaan kuin rallikuski.
Välillä menee hermot mieheeni joka ajaa autoakin NIIN verkkaisesti ettääää....mutta kerran katsoimme ajan kummalla tyylillä on aijemmin perillä. Se minun repivä tyylini ei ollut yhtään nopeampi ja minun tyylilläni stressihormonit ovat huipussaan.
Eilen räyhäsin taas miehelleni jostain. Lähdimme sitten autolla kauppaan. Mies hauskuutti minua ajamalla minun tyylilläni. Se oli ihan hirveää :). Kerroin hänelle illalla peiton alla, että rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on. Ihanan rauhallisena ja harkistevana :).
Mies tasapainottaa myös minun kiehuvaa luonnettani. Ihana mies!!
minä olen rauhallisempi ja huolellisempi kuski, en hermostu lapsille nollasta sataan (jollei pidä samasta asiasta sanoa 10. kertaa) ja miehellekin jaksan huomauttaa asioista nätisti kunnes n.:llä kerralla napsahtaa.
Olen nimittäin elämäni aikana opetellut käsittelemään sähäkkää temperamenttiani. Jopa asioiden tekemisessä olen opetellut rauhoittumaan.
Mutta verkkainen mieheni ei hetkeäkään pohdi omaa tapaansa toimia, ei muokkaa eikä muuta.
Ei se niin toimi, että minun (ja muun perheen) pitäisi täysin luonteen vastaiseksi muuttua mieheni kaltaiseksi.
Ehkä sinunkin kannattaisi rauhoittua ja hioa itsestäsi särmiä. Helposti hermostuminen ja vaarallinen ajotyyli eivät kuulosta ollenkaan hyvältä!
19
Se, että on rivakka ja aikaansaapa, ei tarkoita että on automaattisesti vaarallinen ja stressaava hermokimppu!
Alue: Aihe vapaa
Mä ajattelen, että lapsille on ihan hyväksi oppia näkemään erilaisia temperamentteja ja että vanhemmat tekevät asiat tavallaan. Toinen sähäkämmin, toinen rauhallisemmin.