mä en ymmärrä, että ihmiset tappaa itsensä tai toisensa rahahuolien takia
me ollaan eletty koko se aika kun lapsi ollut pieni tosi pienellä budjetilla. itse olen opiskelija ja mies huonopalkkaisessa työssä. En mä ole koskaan silti tressannut tätä meidän kohtaloa. Tiedetään kuitenkin, että on tilapäistä. Meillä ei ole autoa tai omaa taloa, asutaan pienessä asunnossa vuokralla. En oo koskaan kuitenkaan raha-asioiden takia menettänyt yöunia...
Nykyään näyttää joillekin olevan hyvän elämän mittari se kuinka paljon on rahaa ja kaikki pitää olla niin viimeisen päälle. Uudet autot ja merkkivaatteet yms. Ja merkkivaatteet sinällään voi olla hyvä asia. Itsekin satsaan mielummin merkkivaatteisiin, koska ne kestää paremmin. Mutta en mä miljoonia kenkiä tai vaatteita tarvitse. Muutamat riittää.
Monet haluaa näyttää ulospäin, että ovat paljon rikkaampia kuin mitä todellisuudessa ovat.
Kyllä mä sanoisin, että onnellisuus lähtee ihan jostian muusta kuin siitä, miten varakas ihminen on. Vaikee kuvitella että rahasta vois olla haittaa, mutta mitä enemmän on elämänkokemusta karttunut sitä enenmmän se siltä viakuttaa.
Kommentit (65)
näiden surmien taustalla olisi raha. Koska kyse on huippujohtajasta?
vain työasioista ja joiden puhe on pyrkyrimäistä.
mukaan vielä abortit. Jumala! Anna minulle voimaa kestää näitä ihmisiä!
järki päässä, mutta kuvittele omalle kohdalle: 4 pientä lasta, omakotitalo josta velkaa, (ja muutenkin velkoja) eikä töitä kun hoidat lapsia, isä paiskii töitä yötä päivää koska velat painaa päälle eikä edes lähitulevaisuudessa näkyvissä helpotusta tuohon niin joka ikinen sitä alkaa miettiä pois pääsyä.. esimerkki omasta perheestä.
niin mutta pointti olikin juuri se, että miks ihmiset haluaa ne talot ja maat ja mammonat jos niihin ei ole varaa. Sitäkö se on, että halutaan näyttää naapureille että kyllä me pärjätään ja hyvin pärjätäänkin...
Ihmiset siis elää yli varojen. Ja kysymys kuuluu, mistä tää johtuu?
Koska naiset vaativat. Miehen on pakko toteuttaa naisen haaveet tai muuten mies menee vaihtoon. Naisista on niin kova kilpailu, ettei miehellä käytännössä ole muuta vaihtoehtoa. Jos nainen haluaa omakotitalon, niin nainen löytää todella helposti uuden miehen sitä maksamaan, jos oma sen hetkinen mies alkaa vikuroida. Toisin sanoen, jos mies haluaa Suomessa parisuhteen, on oltava valmis asiakaspalvelemaan naista ja ostamaan kaikki mitä nainen vain keksii haluta.
järki päässä, mutta kuvittele omalle kohdalle: 4 pientä lasta, omakotitalo josta velkaa, (ja muutenkin velkoja) eikä töitä kun hoidat lapsia, isä paiskii töitä yötä päivää koska velat painaa päälle eikä edes lähitulevaisuudessa näkyvissä helpotusta tuohon niin joka ikinen sitä alkaa miettiä pois pääsyä.. esimerkki omasta perheestä.
niin mutta pointti olikin juuri se, että miks ihmiset haluaa ne talot ja maat ja mammonat jos niihin ei ole varaa. Sitäkö se on, että halutaan näyttää naapureille että kyllä me pärjätään ja hyvin pärjätäänkin... Ihmiset siis elää yli varojen. Ja kysymys kuuluu, mistä tää johtuu?
Koska naiset vaativat. Miehen on pakko toteuttaa naisen haaveet tai muuten mies menee vaihtoon. Naisista on niin kova kilpailu, ettei miehellä käytännössä ole muuta vaihtoehtoa. Jos nainen haluaa omakotitalon, niin nainen löytää todella helposti uuden miehen sitä maksamaan, jos oma sen hetkinen mies alkaa vikuroida. Toisin sanoen, jos mies haluaa Suomessa parisuhteen, on oltava valmis asiakaspalvelemaan naista ja ostamaan kaikki mitä nainen vain keksii haluta.
saadakseen hyvän naisen, sillä se iso talo on vain "sen" korvike. (Tätä ei tietysti saisi sanoa)
ei tarkoita, etteikö ihminen voisi olla tunne-elämältään tasapainoton.
Suorittaminen, ulkoinen asema ja kunnia vs. häpeä voivat olla silloin ihmisen toimintaa ohjaava perusta. Kun ihminen kokee että ne ovat uhattuina - ja samalla oma arvostus ja ainoat asiat millä ansaitaan oma olemassaolo, voi just tapahtua kamalia asioita.
miten määritellään käsite huippujohtaja? Miten huippujohtaja eroaa muista tavallisemmista johtajista? Ei se kenestäkään tee erityisemmin jotakin huippua jos on joku tekniikantohtori (näitä lienee Suomessakin tuhansia ja taas tuhansia, osa työssä moni työttöminä). Kyseessä kuitenkin pohjimmiltaan aivan tavallinen suomalainen perheenisä joka teki omat ratkaisunsa. Ja kuka on todistanut, että juuri hän olisi surmien takana? Entä jos löysi perheensä surmattuna eikä kestänyt tosiasiaa että jäi aivan yksin. Selviääkö totuus koskaan tällaisissa tapauksissa?
Uskaltaisin väittää että olet väärässä.
vuosina 2011 ja 2012- eli syrjäytyneet tai syrjäytmisuhan alaiset perheet osaavat selviämistaidot arjen huolista paremmin kuin hyväosaiset
just sosio-ekonomiselta asemaltaan aika heikosti pärjääviä tai korkeintaan muutamasa tapauksessa keskiluokkaa?
Porvoossa nuori heikkotuloinen ja heikosti kouluttautunut äiti surmasi lapsensa, ennen joulua Hakunilassa perheessä oli heikkolahjaisia ja tulo- ja koulutustaso oli vanhemmilla vähäinen, laajasalolainen perhesurmaajamies ei ollut koulutukseltaan muistaakseni oikein mikään eikä ollut käynyt oikein töissäkään ikinä jne.
Tässä on nyt tainnut olla vain kaksi sellaista isää, joilla on ollut keskimääräinen tai sitä parempi koulutus- ja tulotaso.
autoja, ei hienoa mitään! vanhempani pakotettiin takaamaan laina joka jäi heidän maksettavaksi. emme eläneet tämän takia mitenkään millään tavalla leveää tai edes leveän näköistä elämää, pakko vain oli saada jonkinmoinen koti ja katto lapsille päänpäälle. olen kuullut vanhemmiltani (joilla edelleen 20 vuoden jälkeen n. 24 000 e velkaa) että kyllä heilläkin kävi mielessä lähtö oman käden kautta, mutta me lapset olimme syy elää ja vaan jatkaa. he maksavat lainoja hautaan asti. ja siinä on kestämistä
vuosina 2011 ja 2012- eli syrjäytyneet tai syrjäytmisuhan alaiset perheet osaavat selviämistaidot arjen huolista paremmin kuin hyväosaiset
Minä kotihoidontuella oleva usean lapsen äiti, mies jäi työttömäksi yt-neuvottelujen takia. Pärjääämme hyvin, ruokaa riittää ja laskut tulee maksetuksi. 2 autoa ja velkaa uuteen ok-taloon.
Miksi näin?
KOSKA: emme osta viinaa tai tupakka. Emme halua turhuuksia. Pärjäämme vähemmällä.
Ja mikä parasta, säästöön jää vielä n. 330 € / kk. Harrastamme liikuntaa, koko perhe. Ei tietenkään mitään kallista. On tyhmää, jos ei osaa suhteuttaa tuloja menojen kanssa, tyhmää!
autoja, ei hienoa mitään! vanhempani pakotettiin takaamaan laina joka jäi heidän maksettavaksi. emme eläneet tämän takia mitenkään millään tavalla leveää tai edes leveän näköistä elämää, pakko vain oli saada jonkinmoinen koti ja katto lapsille päänpäälle. olen kuullut vanhemmiltani (joilla edelleen 20 vuoden jälkeen n. 24 000 e velkaa) että kyllä heilläkin kävi mielessä lähtö oman käden kautta, mutta me lapset olimme syy elää ja vaan jatkaa. he maksavat lainoja hautaan asti. ja siinä on kestämistä
Itse elänyt samalla tavalla kuin sinä lasten pikkulapsiajan.
Mutta eihän se ole köyhää. Yksi palkka ja opintoraha ja yksi pieni lapsi, rahaahan jää säästöön ihan tosi paljon, jos asuu kaksiossa korkeintaan. On varaa ostaa ja syödä mitä vaan.
Moni rahahuolien kanssa kamppaileva elää sillä tavalla että pitää huolehtia koko ajan onko lapsille ruokaa tai syödä koko ajan todella heikosti, vitamiinien suhteen. ja jos on useampi lapsi, niin se väsymys kotitöiden määrään on siinä lisäksi. eli rahaa on todella vähän, verrattuna teihin. (tai meihin)
Perheissä on vain parhaat mahdolliset leasing-autot, kalliit uudet talot ym. vermeet, vaikka miehet tekevät keskipalkkaista työtä ja vaimot ovat kotona?
Selittäisitkö minulle tämän ilmiön? Vai lentääkö heille vain taivaalta ne taulu TV:t ja bugaboot?
siitä, että kristinuskon merkitys elämässä ja nykykulttuurissa on vähentynyt. Terve arvopohja suojelee tuollaisilta kauheuksilta.
Itse elänyt samalla tavalla kuin sinä lasten pikkulapsiajan.
Mutta eihän se ole köyhää. Yksi palkka ja opintoraha ja yksi pieni lapsi, rahaahan jää säästöön ihan tosi paljon, jos asuu kaksiossa korkeintaan. On varaa ostaa ja syödä mitä vaan.
Moni rahahuolien kanssa kamppaileva eilää sillä tavalla että pitää huolehtia koko ajan onko lapsille ruokaa tai syödä koko ajan todella heikosti, vitamiinien suhteen. ja jos on useampi lapsi, niin se väsymys kotitöiden määrään on siinä lisäksi. eli rahaa on todella vähän, verrattuna teihin. (tai meihin)
sä et nyt ymmärtänyt pointtia. Köyhillä ei ole edes mahdollisuutta elää yli varojen.
Itse elänyt samalla tavalla kuin sinä lasten pikkulapsiajan.
Mutta eihän se ole köyhää. Yksi palkka ja opintoraha ja yksi pieni lapsi, rahaahan jää säästöön ihan tosi paljon, jos asuu kaksiossa korkeintaan. On varaa ostaa ja syödä mitä vaan.
Moni rahahuolien kanssa kamppaileva elää sillä tavalla että pitää huolehtia koko ajan onko lapsille ruokaa tai syödä koko ajan todella heikosti, vitamiinien suhteen. ja jos on useampi lapsi, niin se väsymys kotit öiden määrään on siinä lisäksi. eli rahaa on todella vähän, verrattuna teihin. (tai meihin)
Kyllä sossusta saa 3 henkinen perhe vähintään sen, mitä me nyt tienataan. Mistä esim voit tietää paljonko mieheni tienaa? Suoraan sanottuna en usko että olette köyhempiä.
Itse elänyt samalla tavalla kuin sinä lasten pikkulapsiajan.
Mutta eihän se ole köyhää. Yksi palkka ja opintoraha ja yksi pieni lapsi, rahaahan jää säästöön ihan tosi paljon, jos asuu kaksiossa korkeintaan. On varaa ostaa ja syödä mitä vaan.
Moni rahahuolien kanssa kamppaileva elää sillä tavalla että pitää huolehtia koko ajan onko lapsille ruokaa tai syödä koko ajan todella heikosti, vitamiinien suhteen. ja jos on useampi lapsi, niin se väsymys kotit öiden määrään on siinä lisäksi. eli rahaa on todella vähän, verrattuna teihin. (tai meihin)
Kyllä sossusta saa 3 henkinen perhe vähintään sen, mitä me nyt tienataan. Mistä esim voit tietää paljonko mieheni tienaa? Suoraan sanottuna en usko että olette köyhempiä.
Siis ette te vaan joku suomalainen perhe
Sisäsyntyinen tai ajan kanssa opittu tyyneys ja tyytyväisyys ehkä. Mikään tapahtunut ei mene liian syvälle tai horjuta liiaksi. Kun olen surullinen tai ahdistunut, niin ainoastaan vallitseva olotila on se. Minä itsessäni en ole koskaan surullinen tai ahdistunut. Vain mieleni pintakerros. Vaikea selittää. Ehkä se on yksi niistä elementeistä.
Teen työtä, jossa tutustun paljon uusiin ihmisiin joka viikko ja olen ihmetellyt todella usein sitä, että 40-50 vuotiaillakin on niin paljon elämänhallinnallisia ongelmia (nyt en puhu rahasta) ja itsetunto-ongelmia..
Olen kolmekymmentä itse, mutta naiivina ennen luulin, että nuo asiat liittyvät nuoruuteen tai ainakin ikään ennen kolmeakymmentä..
Mitkä ovat todennäköisyyskertoimet?
On todella naurettavaa lähteä spekuloimaan ihmisten elämäntilanteella.
Hyvin todennäköisesti.
Naisen isä ei ilmeisesti ole miljonääri, nettiblogin perusteella. Ja jos tulossa oli avioero, eikä avioehtoa. Miehelle oli tulossa ehkä isompi lasku?
Asuntolaina "under water" tilassa jne. Ikävä lähteä tässä markkinassa myymään miljoonakämppää.
Suomessa ja sitä asiaa pidetään hyväksyttävänä laillisena asiana