Kielitaidosta: meinasin kuolla häpeästä kun kuulin suomalaisen sanovan

Mä en enää osaa yhtään enkkua, kun en uskalla käyttää sitä koskaan, jos on yksikin suomalainen kuulolla. Ja harvoin liikun yksin ulkomailla, nykyään en enää ollenkaan

Asia tuli hoidetuksi ja hyvä niin. Myyjäkään ei varmaan jäänyt sen kummemmin ihmettelemään asiaa, vaan oli tyytyväinen että sai asiakkaan palveltua ja tyytyväiseksi.



Itse puhun melko sujuvasti kuutta kieltä ja käytän kyllä sujuvasti sopivia sanoja myös muista kielistä jos ei kyseinen sana juuri sillä hetkellä tule ko. kielellä mieleeni. Esimerkiksi kauan, kauan sitten olin matkoilla Italiassa vielä silloin kun italian kielen opintoni olivat aivan alkuvaiheessa. Istuin yksin taksissa tavoitteenani päästä erääseen kirjastoon, kuljettaja ei puhunut mitään muuta kieltä kuin äidinkieltään italiaa. Siinä sitten aikani hain oikeata sanaa, yritin englanniksi, latinaksi, saksaksi - viimein ruotsiksi. Siitä sitten viimein kuski ymmärsi, että bibliotecaan piti päästä.



Hiukan enemmän luovuutta ja rohkeutta vieraiden kielten käyttöön! Nyt varmaankin tuo pilliä pyytänyt mies muistaa, että pilli englanniksi on straw. Eipä varmaankaan sitä vielä tänäkään päivänä tietäisi, jos ei olisi sitä uskaltautunut pyytämään.

Mentiin hänen sukulaisilleen englantiin (perheen tytär ja isä puhuvat vain englantia, äiti suomalainen). Ystäväni esitteli sitten minua heille sanoen " This is my khäveri" Eli siis äänsi sanan kaveri englantilaisittain! :D



Samalla reissulla selitettiin perheen isälle MM-kisoista " MM-competition" ... Hetken aikaa selitettyään ja isän pyörittäessä päätään tajusin, että eihän se englanniksi voi olla MM (maailmanmestaruus) vaan WC.



Hyvät naurut ollaan saatu jälkeenpäinkin!

Pahin on ehkä laatumaan baarissa kun mies sanoi ihan pokalla tarjoilijalle, " haluan vittu" . Vettähän se halusi ;)

Turisti kyseli tuolla kylillä yhtenä päivänä, että pitääkö maksaa parkkimaksua ja missä maksuautomaatti on. Minä siinä sitten selvitin, että ei tarvii parkkimaksua, mutta pitäis olla...pitäis olla..pitäis olla...



Näytin sitten lopulta liikennemerkistä kiekon kuvan ja sanoin, että voi ottaa riskin, että ulkomaalaisissa rekkareissa olevaa autoa ei sakoteta tai käydä ostamassa kiekon viereiseltä huoltsikalta. Kävi hakemassa kiekon.

Olivat olleet kaverinsa kanssa Lontoossa mäkkärillä tms. paikassa, ja tämän kaverin piti pyytää pilliä limsaansa. Eipä tietenkään sitten muistanut, mitä se pilli on englanniksi, joten kysyi: " May I have a sucking device?" :-)) Ihme, ettei kutsuttu poliisia tms., kun tuo " sucking device" kuulostaa kyllä jotensakin pervolta..

ainakin seskaluokkalainen poikani lukee. Siis oikeita kirjoja, ei mitään lyhennelmä/helppoversioita.

Oli osannut ruuan tilata mutta äänsi kokiksen cuukiis, sai sitten hampurilaisen keksien kera=)

Vierailija:

No jo nolottaa pienet asiat.

Omasta mielestäni on mahtavaa, että uskaltaa avata suunsa, vaikkei niin olisikaan kieli hallussa. Kyllä minä ainakin ymmärrän, mitä ulkomaalainen tulee sanomaan, vaikkei joka sana menisikään suomen kieliopin mukaan. En ainakaan naura ja häpeile.

Itse en suostunut ennen ulkomailla puhumaan sanaakaan, kun mietin, että en osaa juuri oikein sanoa lausetta, on väärä prepositio tai joku sana lausuttuna väärin (ja näköjään tuollaisten ihmisten, kuin ap, aikana pitäisikin koko ajan miettiä tarkkaan, ettei vain nolaa häntä). Aikuisemmalla iällä olen huomannut, että puhelee vaikka mitä, niin kyllä ne asiat hoituvat. Hieman voi itseä joskus naurattaa, kun yrittää selittää jotain, mutta aina olen haluamani asian selväksi saanut.

Oma mieheni ei osaa suomea kuin pari sanaa, mutta ihan kaikki Suomessa asuvat kaverini ovat kyllä opiskelleet englantia. Monet lukevat englanniksi kirjoja ja ovat matkustelleet paljon. Silti kun mun miehen kanssa vaikka vieraillaan luonaan (kun käydään Suomessa), eivät koskaan edes koeta puhua miehen kanssa

mitään

, vaikka ovat itse kutsuneet kylään. Voivottelevat sitten mulle, että harmi kun tää mun englanti on niin huonoa, ettei kehtaa puhua... Kyllä mun mielestä on enemmän häpeämistä, ettei ollenkaan edes koeta jutella vieraalleen, joka yrittää sitten hämillään vähän jotain juttua saada aikaan sillä aivan olemattomalla suomen taidollaan....

Joku suomalainen ei muista/tiedä mikä on pilli enkuksi, ja toinen suomalainen meinaa kuolla häpeästä?? Ei mene mun jakeluun.

Vuosia sitten Ranskassa ruokakaupassa pussillinen muistaaksen banaaneja kädessä. Etsin katseella sitä 'balancea' ja kun ei löytynyt ja vielä kun kun myyjä sattui paikkalle yritin ralli-ranskalla asiaa kysyä; eipä ymmärtänyt. Kokeilin enlantia, yhtä huonolla lopputuloksella. Sitten kuin yksinpuheluna hiukan hämmingissä "missähän hitossa nää saa punnittua" niin jo myyjä osoittaa hiukan sivummalla olevaa punnituspistettä.





===>Ei se suomen kieli välttämättä niin huono valinta Ranskassa ole kaikissa tapauksissa.

 - En tosin yrittänyt toista kertaa

Aina jos mokaan jossain ulkomailla niin sanon aina lopuksi:"I'm from Sweden" ja homma on hoidossa. EI tarvitse sinunkaan sitten turhaan hävetä.

Kun viettää hetken vaikkapa Ranskan maaseudulla niin se suomalaisten heikkokin englannin osaaminen alkaa kuulosta täydelliseltä BBC-englannilta.

Häpeästä pitäisi päästä eroon. Liian moni vaikenee, vaikka kielitaito on ihan hyvä. 

Siis pilin?😁

Suomalaisen tunnistaa helposti kun puhutaan prosenteista, suusta tulee procent eikä percent 🙈

Vierailija kirjoitti:

Vuosia sitten Ranskassa ruokakaupassa pussillinen muistaaksen banaaneja kädessä. Etsin katseella sitä 'balancea' ja kun ei löytynyt ja vielä kun kun myyjä sattui paikkalle yritin ralli-ranskalla asiaa kysyä; eipä ymmärtänyt. Kokeilin enlantia, yhtä huonolla lopputuloksella. Sitten kuin yksinpuheluna hiukan hämmingissä "missähän hitossa nää saa punnittua" niin jo myyjä osoittaa hiukan sivummalla olevaa punnituspistettä.





===>Ei se suomen kieli välttämättä niin huono valinta Ranskassa ole kaikissa tapauksissa.

 

 - En tosin yrittänyt toista kertaa

Ranskalaiset ei ehkä vieläkään suostu "ymmärtämään" vieraita kieliä eikä myöskään epätäydellistä ranskaa. Muualla ollaan iloisia jos turisti tai muuten maassa oleskeleva on opetellut edes vähän paikallista kieltä, ranskalainen katsoo nenäänsä pitkin ja teeskentelee ettei ymmärrä huonommin äännettyä ranskaa. 

Noloa on naureskella toisille tuolla tavoin kuin ap. Se pilliä kysellyt sai asiansa hoidettua puutteellisellakin kielitaidolla ja loppu hyvin, mitä hävettävää siinä on?

Meinasit kuolla häpeästä muttet auttanut? Oikein tyypillinen suomalainen. Tuhistaan toisen osaamattomuudelle ja ollaan omahyväisiä, mutta jos auttaa pitäisi niin suurimmalle osalle täysin käsittämätön käsite.