Kielitaidosta: meinasin kuolla häpeästä kun kuulin suomalaisen sanovan
eräässä Keski-Euroopan maassa eräässä kahvilassa: " Can I have a PILLI?"
Myyjä katseli ihmeissään. Suomalaisasiakas yritti nonverbaalisti viestiä mistä on kyse.
Myyjä kysyi: " Do you mean a straw?"
Junttisuomalainen vastasi: " No."
Niinpä. Hän kuitenkin sai lopulta pillinsä.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Oletko pohtinut mistä pohjaton häpeäsi kumpuaa?
Niin, monenkin meistä olisi syytä hakeutua psykoterapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Koulukielet on yliarvostettuja.
Koulussa ei opi käytännössä ikinä edes keskitasolle, vaikka kuinka tankkaa kielioppia.
1 tai 2 tuntia viikossa, vaikka sata vuotta, niin silti se kielitaito on käytännössä nolla.
Siellä oppii perusteet, sitten on vain itse opeteltava ja uskallettava kokeilla puhumista vieraalla kielellä vaikka kielioppi ei menisi aina niin nappiin. Siitä se lähtee. Vaatii jonkun verran rohkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Olivat olleet kaverinsa kanssa Lontoossa mäkkärillä tms. paikassa, ja tämän kaverin piti pyytää pilliä limsaansa. Eipä tietenkään sitten muistanut, mitä se pilli on englanniksi, joten kysyi: " May I have a sucking device?" :-)) Ihme, ettei kutsuttu poliisia tms., kun tuo " sucking device" kuulostaa kyllä jotensakin pervolta..
Ei onneksi sentään 'sucking apparatus'.
Kontio ja Parmaksessa kiinalainen sanoi I can't stand any longer. Tulkki käänsi sen 'minulla ei seiso ilman lonkeroa'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tää on ihan yhtä tyhmää, kuin toisen puolesta suuttuminen/loukkaantuminen.
Miksi pitää kuolla häpeästä toisen ihmisen tekemän virheen vuoksi? En ymmärräAloitus on vuodelta 2006, joten ap ei välttämättä ole täällä lukemassa näitä kommentteja n. 18 vuotta myöhemmin.
Ja sitten tuli taas tyypillinen vauvapalstalainen, että kommentoida saa vain jos hän antaa luvan :D
Tämä viesti oli tarkoitettu kaikille samantyylisesti ajatteleville, kuin ap.
Vietin kesän Saksassa ja leikin paljon serkkuni miehen siskon perheen lasten kanssa.
"Opin" n. 4 vuotiaalta sanan "laflaage", ei tullut mielen viereenkään, että se on ns. lastenkieltä. Ihan sujuvasti keskustelin aikuistenkin kanssa laflaagenista, kaikilla (myös minulla, eikä hävettänyt yhtään) oli hauskaa kun hoksasimme sen olevan Lastwagen, sana, jonka todellakin tiesin.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitä kanssaihmistä ei voi auttaa sitten millään? Kivempi tulla kehumaan omilla taidoilla vauva-palstalle tai pyöritellä silmiä ja naureskella vieressä. Pääasia että ihmiset käyttää kieliä ja yrittävät, sillä muutenhan ne viimeisetkin taidot ruostuu pois.
Ap jätti auttamatta, kun ei itsekään osannut. Aina voi väittää osaavansa vaikka mitä
On jäänyt mieleen, kun Haagissa baarimikko yllättyi englannin aksentistani ja kysyi, mistä maasta olen. Pyysin arvaamaan. Arvasi, että olen ranskalainen. Los Angelesissakin baarimikko yllättyi aksentistani. Pyysin arvaamaan. Ei keksinyt mitään - oli selvästi eksoottinen aksentti. Dublinilaisessa kapakassa taas ei arvuuteltu, mistä aksenttini on peräisin vaan mistä maasta olen. Ulkonäköni perusteella pääteltiin, että olen saksalainen - mikä herätti heti tiettyjä aggressioita paikallisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vietin kesän Saksassa ja leikin paljon serkkuni miehen siskon perheen lasten kanssa.
"Opin" n. 4 vuotiaalta sanan "laflaage", ei tullut mielen viereenkään, että se on ns. lastenkieltä. Ihan sujuvasti keskustelin aikuistenkin kanssa laflaagenista, kaikilla (myös minulla, eikä hävettänyt yhtään) oli hauskaa kun hoksasimme sen olevan Lastwagen, sana, jonka todellakin tiesin.
LAFTLAGE
Mun mies kertoi kuinka nuoruuden aikainen vuosien takainen saksalainen tyttöystävä huusi vaatekaupassa hyllyjen välistä miehelle would you like a new skirt kun siis tarkoitti shirt. Mun mielestä hauskaa eikä mitään häpeämisen aihetta. Mutta suomalaisten pitää hävetä itseään aina ja ikuisesti. Se on se huono itsetunto.
Sitä varten osa suomalaisista välttelee puhumasta täällä kotimaassa vieraita kieliä, kun täällä toiset suomalaiset tekee pikkuvirheistäkin suuren numeron. Hienoa, että joku uskaltaa puhua vieraita kieliä vähän vähemmilläkin taidoilla ulkomailla ollessaan ja tulee vielä ymmärretyksi, huono tuuuri jos paikalle osuu puhetta kuulemaan joku nirppanokka omasta mielestään kielinero suomalainen.
Nuorena interreilasin ja liftailin ympäri Euroopaa. Hyvin pärjäsin englannilla, elekielellä ja sanakirjoillalla. Ruotsia ei tarvinnut missään, jopa ruotsalaiset osaavat englantia! Silloin ei ollut nettiä ja käännösohjelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukielet on yliarvostettuja.
Koulussa ei opi käytännössä ikinä edes keskitasolle, vaikka kuinka tankkaa kielioppia.
1 tai 2 tuntia viikossa, vaikka sata vuotta, niin silti se kielitaito on käytännössä nolla.
Siellä oppii perusteet, sitten on vain itse opeteltava ja uskallettava kokeilla puhumista vieraalla kielellä vaikka kielioppi ei menisi aina niin nappiin. Siitä se lähtee. Vaatii jonkun verran rohkeutta.
Hienoa olisi jos saisi sieltä koulusta kimmokkeen, mulla kävi niin että lukioranskan jälkeen menin vielä omatoimisesti jatkamaan kursseille vaikka ei tainnut olla ajatuksissa esim. matkustaa Ranskaan, halusin vaan oppia.
Vierailija kirjoitti:
Jengi ei osaa keskustella eikä varsinkaan kiertää tuntemattomia sanoja selittämällä tms. Olen huomannut, että englannin kohtalaisella menestyksellä kirjoituksista läpi saanut ei välttämättä osaa kieltä ollenkaan tosi paikan tullen.
Cän aihäv thät litll thing that ai cän sak.
Vierailija kirjoitti:
Aina jos mokaan jossain ulkomailla niin sanon aina lopuksi:"I'm from Sweden" ja homma on hoidossa. EI tarvitse sinunkaan sitten turhaan hävetä.
Viime kesänä saksalaisella leirintäalueella etsin suihkua. Menin väärään paikkaan, jossa oli ilmeisesti kausipaikkalaisten wc- ja pesutilat ja ihmettelin, miksi ne ovat lukossa. Aikani ovia kokeiltuani yksi ovi ei ollutkaan lukossa. Tempaisin oven auki ja oven takana oli alaston mies, joka katsoi minua hämmästyneenä. Ainoa mitä sain paniikissa sanottua oli förlåt mig, ennen kun paiskasin oven kiinni ja otin jalat alleni. En tiedä miksi pyysin anteeksi ruotsiksi, mutta menipä sekin ruotsalaisten piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Jengi ei osaa keskustella eikä varsinkaan kiertää tuntemattomia sanoja selittämällä tms. Olen huomannut, että englannin kohtalaisella menestyksellä kirjoituksista läpi saanut ei välttämättä osaa kieltä ollenkaan tosi paikan tullen.
Höpö höpö, lukiolainen puhuu hyvin englantia. On vaan jäykkä kuin rautakanki, kun tapaa oikean englantilaisen. Tarttis varmaan yhden pitkän ryypyn, että lähtee käyntiin. Tuntemattomien sanojen kiertäminen on vaikeaa ensin. Vielä vaikeampaa on englantilaisen kuunteleminen. Opin, etten kuuntele yksittäisiä sanoja, kuuntelen asiasisältöä. Viikon alkukankeuden jälkeen pärjäsin hyvin 2kk Bradfordissa.
I want P I L L U onneksi ymmärretään yli kielirajojen.