Eikö teitä pettäjiä edes mietitytä se, että

Tällainen pieni pointti (mielestäni merkittävä oikeastaan), että kyllä ihmisellä pitää elämässä ensin olla ne omat asiat kunnossa, sitten parisuhde ja sitten koko perhe, eli lapset mukaanlukien. Kuulostaa raadolliselta, mutta fakta on, että jos et ole ensin omiin asioihin elämässäsi tyytyväinen, ei myöskään parisuhde voi olla jne. Itsestään huolehtiminen ja itsekkyys ovat eri asioita. Pettäminen voi hyvinkin olla merkki siitä, että ei ole tyytyväinen parisuhteen tilaan, vaan pyrkii saamaan tunnetilansa sellaiseen tasapainoon, että olisi itseensä ja elämäänsä tyytyväinen.



Vaimoni käy surkeassa työssä, valittaa muutenkin, että ei saa elämässään mitään aikaiseksi, luovuttaa monissa tilanteissa kun ei jaksa, halua jne. Hän on erittäin tyytymätön lähes kaikkeen ja marttyyrimainen valittaminen on lähes päivittäistä. Mä en sellaista jaksa ja tämä ei voi olla vaikuttamatta meidän parisuhteeseen ja myös koko perheen hyvinvointiin. Olen koettanut kannustaa (jo 20vuotta) häntä vaikka millä keinoin, mutta tilanne ei muutu miksikään.

Parisuhteessamme on siis ollut ongelmia jo todella pitkään ja niitä on koetettu ratkoa monilla tavoin. Vaimoni ei ole koskaan suostunut ymmärtämään sitä, että meidän molempien täytyisi saada omat asiat kuntoon, jotta myös parisuhteemme olisi kunnossa. Usein hän vetoaa siihen, että lasten vuoksi täytyy uhrautua ja tehdä kaikkensa. Juu, kyllä lasten vuoksi täytyykin, mutta kaikkensa voi antaa paljon paremmin, kun omat asiat on ensin kunnossa. Myös lapset kärsivät hänen tyytymättömyydestään, sitä hän vaan ei tunnu lainkaan ymmärtävän.



Monien kavereiden tilanne on hyvin samankaltainen. On toki sellaisia suhteita, joissa puoliso (siis nainen) on varsin tyytyväinen, mutta mies hyvinkin onneton, koska puoliso on varsinainen riivinrauta ja tuhoaa suhteen jyräämällä miehen ihmisenä totaalisesti jne jne.



Nämä ovat vain pari esimerkkiä ja se mitä koetan tässä selittää on, että koettakaa nyt ihmeessä ymmärtää, että pettämisen takana voi olla lukuisia asioita, muitakin kuin himo tai ainoastaan omat halut jne. Minä en voi hyvin, koska elän ihmisen kanssa, jonka kanssa on hyvin raskasta elää. En ole pettänyt, mutta jo pitkään miettinyt eroa. Ymmärrän varsin hyvin, että tässä tilanteeessa moni olisi jo pettänyt.



Moralisointi on ihan turhaa, jos ei olla selvitetty pettämisen perimmäisiä syitä. Itsekkäällä ihmisellä on vaikea ymmärtää, että pettäminen voisi johtua hänestä itsestään. On helppo syyllistää pettänyt, koska hän on sen teon tehnyt. Taustalla voi kuitenkin olla huomattavasti vakavampia asioita, kuten esimerkiksi puolison lähes täydellinen alistaminen vuosien ajan (sellainenkin on nähty varsin läheltä). Helposti ollaan kuitenkin taipuvaisia ajattelemaan, että ainoastaan MIES ON SYYLLINEN.



Oleellisin asia on ihmisen oma hyvinvointi ja tasapaino. Jos et voi hyvin, koetat tehdä jotakin sen eteen ja niin pitääkin. Jos se tekeminen on pettämistä, niin silloin parisuhteessa on jotain pielessä ja syyt siihen voivat olla hyvin moninaiset ja ne pitäisi saada kuntoon, ennen kuin sellaiseen ajaudutaan.



Parisuhde ei voi pysyä kunnossa, jos ihminen itse ei voi hyvin, ja jos parisuhde ei voi hyvin, kärsii siitä myös perhe jne jne.



Jokaisen pitää huolehtia itsestään ja pyrkiä siihen, että on tyytyväinen elämäänsä, mutta liian itsekäs ei saa olla. Samalla pitää myös huolehtia läheisistä, että hekin voisivat hyvin. Silloin homma toimii ja kun itsellä on kaikki kunnossa, voi helpommin ratkoa myös yhteisiä ongelmia. Eikä se edes vaadi oikeasti paljoakaan. Löysätkää hieman enemmän, antakaa toiselle tilaa, kannustakaa ja pyrkikää omissa jutuissanne eteenpäin ja koettakaa päästä tilaan jossa olette tyytyväisiä. Simppeliä, eikö vaan (mutta meillä se vaan ei toimi).

Aiheuttamista seurauksista.

Riippuu tietenkin minkä ikäiset lapset... mutta varsinkaan pienille? Ihan sama, kun ei lapsille kerrota, että inhoaa ja halveksuu iskää, eikä voi sietää tätä, ja erotaan sen takia?

Kyllä se vaan ilmi tuli. Ei tietenkään yksityiskohtaisesti mutta jo se riittää lapselle, että toinen on tehnyt väärin. Ja vaikka kuinka yritettäisiin salata lapsilta niin sen vain aistii siitä ilmapiiristä. Minäkin sain tietää asiasta yöllä mennessäni vessaan ja kuulun heidän puhuvan makuuhuoneessa. Ja se että halveksii omaa puolisoaan kun hän jää kiinni niin vaikka sitä ei ääneen sano ei se jää lapsilta huomaamatta. Lapset eivät ole "sokeita", "kuuroja" eivätkä tyhmiä.

itse olen lapsena tavannut äitini toisia miehiä, eikä se ole koskaan muuttanut käsitystäni äidistä. Äiti ja isä erosivat kyllä jossain vaiheessa, mutta isä oli sitäkin ennen niin paljon poissa ettei sitä oikeastaan edes huomannut kun hän muutti pois. Tiedän että isälläkin oli varmasti muita. Ei se ole minun asiani eikä liity mitenkään minuun.



Äitini on nykyään yksi parhaista ystävistäni ja hän on antanut minulle ja siskolleni aivan mahtavan lapsuuden, miten sitä muuttaisi toiset miehet, tai eron jälkeen hänen toisena naisena olemisensa? Ei se liity äitiyteen.



Itse en ole kumppaniani pettänyt, mutta vaikka pettäisin niin ei se tekisi minusta huonompaa äitiä, vain huonomman puolison.

Tällainen pieni pointti (mielestäni merkittävä oikeastaan), että kyllä ihmisellä pitää elämässä ensin olla ne omat asiat kunnossa, sitten parisuhde ja sitten koko perhe, eli lapset mukaanlukien. Kuulostaa raadolliselta, mutta fakta on, että jos et ole ensin omiin asioihin elämässäsi tyytyväinen, ei myöskään parisuhde voi olla jne. Itsestään huolehtiminen ja itsekkyys ovat eri asioita. Pettäminen voi hyvinkin olla merkki siitä, että ei ole tyytyväinen parisuhteen tilaan, vaan pyrkii saamaan tunnetilansa sellaiseen tasapainoon, että olisi itseensä ja elämäänsä tyytyväinen.

Vaimoni käy surkeassa työssä, valittaa muutenkin, että ei saa elämässään mitään aikaiseksi, luovuttaa monissa tilanteissa kun ei jaksa, halua jne. Hän on erittäin tyytymätön lähes kaikkeen ja marttyyrimainen valittaminen on lähes päivittäistä. Mä en sellaista jaksa ja tämä ei voi olla vaikuttamatta meidän parisuhteeseen ja myös koko perheen hyvinvointiin. Olen koettanut kannustaa (jo 20vuotta) häntä vaikka millä keinoin, mutta tilanne ei muutu miksikään.

Parisuhteessamme on siis ollut ongelmia jo todella pitkään ja niitä on koetettu ratkoa monilla tavoin. Vaimoni ei ole koskaan suostunut ymmärtämään sitä, että meidän molempien täytyisi saada omat asiat kuntoon, jotta myös parisuhteemme olisi kunnossa. Usein hän vetoaa siihen, että lasten vuoksi täytyy uhrautua ja tehdä kaikkensa. Juu, kyllä lasten vuoksi täytyykin, mutta kaikkensa voi antaa paljon paremmin, kun omat asiat on ensin kunnossa. Myös lapset kärsivät hänen tyytymättömyydestään, sitä hän vaan ei tunnu lainkaan ymmärtävän.

Monien kavereiden tilanne on hyvin samankaltainen. On toki sellaisia suhteita, joissa puoliso (siis nainen) on varsin tyytyväinen, mutta mies hyvinkin onneton, koska puoliso on varsinainen riivinrauta ja tuhoaa suhteen jyräämällä miehen ihmisenä totaalisesti jne jne.

Nämä ovat vain pari esimerkkiä ja se mitä koetan tässä selittää on, että koettakaa nyt ihmeessä ymmärtää, että pettämisen takana voi olla lukuisia asioita, muitakin kuin himo tai ainoastaan omat halut jne. Minä en voi hyvin, koska elän ihmisen kanssa, jonka kanssa on hyvin raskasta elää. En ole pettänyt, mutta jo pitkään miettinyt eroa. Ymmärrän varsin hyvin, että tässä tilanteeessa moni olisi jo pettänyt.

Moralisointi on ihan turhaa, jos ei olla selvitetty pettämisen perimmäisiä syitä. Itsekkäällä ihmisellä on vaikea ymmärtää, että pettäminen voisi johtua hänestä itsestään. On helppo syyllistää pettänyt, koska hän on sen teon tehnyt. Taustalla voi kuitenkin olla huomattavasti vakavampia asioita, kuten esimerkiksi puolison lähes täydellinen alistaminen vuosien ajan (sellainenkin on nähty varsin läheltä). Helposti ollaan kuitenkin taipuvaisia ajattelemaan, että ainoastaan MIES ON SYYLLINEN.

Oleellisin asia on ihmisen oma hyvinvointi ja tasapaino. Jos et voi hyvin, koetat tehdä jotakin sen eteen ja niin pitääkin. Jos se tekeminen on pettämistä, niin silloin parisuhteessa on jotain pielessä ja syyt siihen voivat olla hyvin moninaiset ja ne pitäisi saada kuntoon, ennen kuin sellaiseen ajaudutaan.

Parisuhde ei voi pysyä kunnossa, jos ihminen itse ei voi hyvin, ja jos parisuhde ei voi hyvin, kärsii siitä myös perhe jne jne.

Jokaisen pitää huolehtia itsestään ja pyrkiä siihen, että on tyytyväinen elämäänsä, mutta liian itsekäs ei saa olla. Samalla pitää myös huolehtia läheisistä, että hekin voisivat hyvin. Silloin homma toimii ja kun itsellä on kaikki kunnossa, voi helpommin ratkoa myös yhteisiä ongelmia. Eikä se edes vaadi oikeasti paljoakaan. Löysätkää hieman enemmän, antakaa toiselle tilaa, kannustakaa ja pyrkikää omissa jutuissanne eteenpäin ja koettakaa päästä tilaan jossa olette tyytyväisiä. Simppeliä, eikö vaan (mutta meillä se vaan ei toimi).

Miksi sä et hoitaisi asioita kuntoon hakemalla ammattiapua tai jos elämä vaimon kanssa on raskasta, niin eroa hänestä?

Ei pettäminen ole mikään ratkaisu ja pettäjä on ainoa syyllinen pettämiseen. Uskomaton häntäheikki, jos pettämisen ajattelet toisen syyksi. Siinä liitossahan on kaksi ihmistä, joiden pitää asiat hoitaa kuntoon. En henkilökohtaisesti usko, että vain toisessa on suuresti vikaa. Se on niin helppoa nähdä vain puolisossa, ei itsessä.

Kaikki tämä suru on äärimmäisen yksiavioisuuden kulttuurin satoa. Kuten muualla jo kirjoitin, ihmisen seksuaalisuus on kuin ruokahalu, eli ei samaa suosikkiateriaa monikaan jaksa syödä joka päivä loppuelämänsä ajan. Harvat jaksavat mutta kyllä se koettelee ketä tahansa. Eli tässä vertauskuvassa suosikkiateria on se puoliso. On täysin mahdollista että yksi ihminen rakastuu useampaan kuin yhteen ihmiseen. Vaihtelu virkistää.



Yksiavioisuus, eli rakkauden kieltäminen muita paitsi yhtä ihmistä kohtaan, on jäänne ajoilta jolloin yksiavioisuudesta oli ihan oikeasti hyötyä, ja jolloin moniavioisuudesta oli selkeää haittaa. Tänä päivänä meillä on kondomit ja seksuaalinen terveystieto. Jossain leffassa sanottiin tyyliin "Tämän sukupolven sota on sielullinen, ei fyysinen".

valitettavasti se on vain himo joka pettäjää vie. Siinä ei lapsia tai puolisoa ajatella. Kaikki sen toisen kanssa on parempaa. Lapsetkin varmaan olisivat parempia. Pettäjät ovat heikkoja ja itsekeskeisiä ihmisiä jotka eivät pysty kontrolloimaan käytöstää.

Eivät pysty käsittämään mitä lapsilleen tekevät ja minkä surun saavat aikaan.

Useinkaan pettäjät eivät edes halua hoitaa omaa liittoaan

Tämä palsta on täynnä tekopyhiä ihmisiä, jotka kuvittelevat, että vastapainoksi sille, että pitävät kulissiavioliittoa pystyssä puolisonsa kanssa "lasten parhaaksi", voidaan rietastella muualla ja pettää.



Kuten sanottu, lapset eivät ole tyhmiä, eivätkä kuuroja, eivät edes pienet lapset. Vauvakin vaistoaa vanhempien parisuhteen tilan.

Moniavioisuus on kakkien osapuolien hyväksymä asia tai ainakin heidän tietoisuudessaan. Jos lapset elävät elämänsä niin, että vaikka isällä on useampi vaimo ovat he silloin kasvaneet siihen ja se on heidän elämäänsä ei valetta. Pettäminen on pettämistä, salaamista, siihen ei välttämättä liity rakkaus millään lailla. Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että voi rakastua useampaankin henkilöön yhtä aikaa mutta onko oikein tyydyttää ruokahalunsa eri aterioilla niin ei. Niinkuin itse tuossa itse vertasit.

Syytä. Jos kotona ei asiat ole hyvin ei se silti oikeuta pettämään. Vaan silloin on vaan parempi lähteä huonosta suhteesta ja säilyttää omat kasvot niin lasten edessä kuin oma-arvokkuutensakkin.

On erilasia tuleeko ero yhteisestä päätöksestä niin, että molemmat osapuolet sitä haluavat. Kuin, että lapsillekin uskotellaan kokoajan, että kaikki on hyvin ja niin luulee myös toinen puoliso ja sitten yhtäkkiä putoaa pommi mikä romuttaa tämän toisen puolison elämän mutta ennen kaikkea lasten elämän. Jos vanhemmilla ei vaan avioliitto toimi niin silloin se ero on luultavasti molempien yhteinen päätös. Pettäessä tämä yksi henkilö tekee elämän mullistavat päätöksen itsekkäästi muiden puolesta kysymättä heiltä ja on valmis rikkomaan kokoperheen kun muuta ovat ehkä vielä luulleet, että asiat ovat ihan ok. T.ap

Senverran katkeralta tuo vuodatuksesi kuulostaa.

ei saa siitä tietää, joten kukaan ei siitä myöskään kärsi. Ei pettämisen tarvitse merkitä mitään perhetragediaa, jos homman osaa hoitaa oikein.

Syytä. Jos kotona ei asiat ole hyvin ei se silti oikeuta pettämään. Vaan silloin on vaan parempi lähteä huonosta suhteesta ja säilyttää omat kasvot niin lasten edessä kuin oma-arvokkuutensakkin.

niin minusta kyllä on parempi vaihtoehto se pettäminen kuin se että lasten koti hajoaisi. Pettämisen syy tässä tapauksessa on se, että mieheltä katosivat seksihalut jo vuosia sitten ja minulta ei.

valitettavasti se on vain himo joka pettäjää vie. Siinä ei lapsia tai puolisoa ajatella. Kaikki sen toisen kanssa on parempaa. Lapsetkin varmaan olisivat parempia. Pettäjät ovat heikkoja ja itsekeskeisiä ihmisiä jotka eivät pysty kontrolloimaan käytöstää.

Eivät pysty käsittämään mitä lapsilleen tekevät ja minkä surun saavat aikaan.

Useinkaan pettäjät eivät edes halua hoitaa omaa liittoaan

Minä rakastan miestäni, olemme olleet naimisissa 20 vuotta. MIeskin rakastaa minua, mutta ei ole halunnut seksiä kanssani enää vuosiin (ei, en ole ylipainoinen enkä riivinrauta pirttihirmu). Minä tein asian suhteen omat johtopäätökseni ja tyydytän nyt läheisyyden- ja seksuaaliset tarpeeni toisaalla. ilman että kukaan siitä kärsii.

olen tyytymätön parisuhteeseen. Todellakin. Asiasta on puhuttu paljon, mutta miehen mielestä mikään ei ole vialla. Minä hoidan kodin ja lapset, mies harrastaa ja käy työssä. Haluaisin enemmän tasa-arvoa, mutta eipä onnistu. Tämän vuoksi olen alkanut suurin piirtein vihaamaan miestäni, vaikka siihen ei sen kummempia järkisyitä ole. H'n on periaatteessa ihan kunnon mies. Hänelle riittää, kun saa panna mahdollisimman usein. No minäpä en enää halua häntä ja seksi onkin painajaista minulle.



Lasten vuoksi en halua erota, enkä myöskään jaksa. Minulla olisi varaa vain pieneen asuntoon nykyisen omakotitalon sijaan. Lapset joutuisivat vaihtamaan koulua.



Olen löytänyt ihmisen, joka vetää minua puoleensa ja pidetään yhteyttä. Hänen kauttaan jaksan päivästä toiseen. Toki se on aiheuttanut senkin, että näen tilanteeni selvemmin, avioliittoni ei tule koskaan olemaan onnellinen. Harmittaa kun menin niin nuorena naimisiin, muiden odotuksien painostuksesta :(

että molempien osapuolien tulisi voida hyvin, jotta suhteella olisi edellytyksiä voida hyvin.



Mutta, eiköhän jokaisessa parisuhteessa pitäisi luoda pelisäännöt yhdessä, toiselle pariskunnalle se yksiavioisuus on täysin välttämätöntä ja toiselle pariskunnalle voi toiset seksisuhteet olla liiton rinnalla ok. Pointtina se, että suhteen pelisäännöt tulisi olla yhdessä sovittuja ja molempien osapuolien pitäisi kunnioittaa ja arvostaa toista ja toisen toiveita. Aikuisten pitäisi itsensä, parisuhteensa ja myös koko perheen vuoksi kantaa vastuunsa ja pitää huolta itsestään ja suhteestaan.



Mutta, lapsille nämä asiat ei pitäisi kuulua lainkaan. Mielestäni mitkään vanhempien sukupuolielämään liittyvät asiat eivät kuulu lasten korviin.



Jotkut vetävät riitatilanteissa lapsia omalle puolelleen kertomalla puolisostaan ikäviä asioita.. Tai ylipäätään riitelevät aiheesta lasten kuullen. Tekee todella ikävää jälkeä lasten tunne-elämälle.

Senverran katkeralta tuo vuodatuksesi kuulostaa.

Hän rikkoi sillon meidän perheen useaksi vuodeksi. Perhe pysyi kasassa mutta ei se enään samallaista ollut. Halusin tuoda esiin nimenomaan lapsen näkökulmasta tuon asian. Sillä todella monessa ketjussa täällä on puhuttu puolison satuttammisesta kun petetään mutta harvemmin lasten. T. AP

Kun voit sanoa, että ainostaan himo vie? Seksuaalisuus on voimakkain ihmiseen vaikuttava tekijä. Jos puoliso on vastenmielinen, inhottava jne, mutta tästä ei ole mahdollista päästä kohtuudella eroon, (syinä voi olla esim. raha ja lapset)

on seksuaalisten tarpeiden täyttäminen muulla tapaa ihan järkevä vaihtoehto. Siinä kohtaa toisella osapuolella on mahdollisesti monia syitä katsoa peiliin.



Näyttää siltä, että monilla naisilla täällä on sellainen kuvitelma, että he saavat olla ihan millaisia hirviöitä tahansa, eikä seurauksista tarvitse piitata. Naiset ovat vähintään yhtä alistavia, nöyryyttäviä ja sadistisia kuin miehet parisuhteessa. Fyysistäkin väkivaltaa esiintyy hämmästyttävän paljon.

niin ymmärrät, että edustat itse juuri sellaista persoonallisuutta, joka itsekkyydessään ei voi ymmärtää, että sinussa itsessäsi olisi vikaa.



En ihmettele, että sinua ei kukaan jaksa.