valvon koska mieheni lapsi änkee meidän sänkyyn enkä mahdu sinne

ja nukkuvat siellä kahdestaan niinä öinä kun lapsi on teillä.

Sinä saat rauhassa nukkua omassa sängyssäsi ja lapsi saa isänsä läheisyyttä.

Kenenkään ei tarvitse nukkua sohvalla tai varavuoteella.

Yksinkertaista.

Sai tarroja tauluun aina kun onnistui nukkumaan koko yön omassa sängyssä. Rivistä tarroja palkkio.

Omassa huoneessa pitäää kaikki olla kivasti, vähän hämyistää yövaloa jne.



Vanhempien väliin ei enää päässyt, mutta lattialla oli patja, johon sai tulla, jos alkoi omassa huoneessa pelottaa. Lapsesta patja oli ihan yhtä hyvä kuin vanhempien välissä. Kaikki nukkuivat paremmin. Myös tieto siitä, että saa tulla vanhempien huoneeseen jos haluaa, rauhoittaa.

Tuntuu vain äärimmäisen julmalta päättää, että lapsi ei saa tulla yöllä teidän väliinne, kun hän on vieraassa paikassa, kova ikävä isää, ikävä varmaan äitiäkin jne. 5-vuotias on vielä aika pieni!



Meidän 5-vuotias könysi juuri tänä yönä viereen, ja itse nukun aina huonosti silloin, kun välissä köllii lisäksi 2-vuotias joka yö ja muutenkin saan nukkua vain 4-5 tuntia yössä aina. Näki kuitenkin pahaa unta, joten en tietenkään kieltänyt. Näitä öitä, jolloin isompi tulee viereen, on ehkä kerran viikossa, sellaisen nyt aikuinen ihminen kestää.



Pakko siis kysyä, kuinka paljon tuo lapsi teillä vierailee ja miksi koet tämän tilanteen sietämättömänä ja itsesi hyvin loukatuksi. V*tuttaako siis enemmänkin se, että lapsi ja isä nukkuvat vierekkäin kuin se, että joudut valvomaan? Luulisi, että kun et vain saa unta ja lapsi nukkuu levottomasti, voisit mennä sinne sohvalle huomaamattomasti ja ehkä pienillä kannusutuksen sanoilla vihjata lapselle, että siellä omassa sängyssä nukkuminen on aika hienoa ja isojen poikien juttu. Esim. tosi hienosti nukuit omassa sängyssä alkuyön niin kuin isot pojat. Tulit vasta klo 4 viereen tms.



Ei se lapsi tule viereen loputtomiin, ja miehelle voi tosiaan puhua, jos kouluikäinen könyää vielä sänkyyn viereen joka yö (vaikka tiedän kyllä näitäkin tapauksia). Ehkä voisit laittaa itsesi ja lapsen väliin ylimääräisen peiton muuriksi tai kääntyä sängyssäsi jalkopäähän eli jalat lapsen viereen ja pää jalkopäähän.



Toisaalta voit toki puhua miehellesi asiasta, minusta tuntuu vain pahalta lapsen itsensä puolesta. Miksi näistä pienistä on pakko tehdä niin varhain pärjääviä? Ei kenestäkään meistä ole mukavaa nukkua ventovieraassa paikassa yksin - ei varsinkaan, jos on kova ikävä.

mutta jos yöllä näkee pahaa unta tms. saa kömpiä viereen. Ja kyllä se on välillä se kouluikäinenkin joka sinne yöllä tulee. En kokonaan lapselta sitä kieltäisi, yöt voivat olla pienelle ihmiselle pelottavia jos kesken unien herää. Helpoin ratkaisu mielestäni pedata joku varasänky johon voi itse loppuyöksi siirtyä jos lapsen vieressä ei osaa nukkua. On totta että tuskin kovin monia vuosia enää viereen kömpii ja jos kuitenkin kyseessä lapsi joka ei vakituiseen asu teillä niin varmaan aikuisena kestäisit tuollaisen järjestelyn niinä öinä kun lapsi teillä on.

Miksi ihmeessä edes yritätte selvitä tavallisella parisängyllä?



Kuten kakkonen kirjoitti: elämä on valintoja. Tee omasi!

Tämä tapahtuu aina kun hän on meillä.. Minun yöunet rajoittuvat siihen pariin tuntiin minkä hän nukkuu omassa sängyssään.

Vituttaa.

kaipaa isänsä läheisyyttä, edes viikonloppuisin. jasinä ahne kade sika et sitäkään sallisi.



olet mustasukkainen lapselle. etkö edes yhtään häpeä???

Mutta joskus on äitipuolena olo aika rankkaa kun yöunet on menetettävä toisten lasten takia, hänelle ruokia laitan (jotka hän haukkuu ja nirsoilee), hänen jälkiään siivoan, hänen sänkynsä petaan ja vastineeksi en saa mitään.



Ne ylpeydentunteet, rakkaudentunteet, läheisyydentunteet puuttuvat kaikki kukn kyseessä ei ole oma lapsi vaan lapsi jonka oma äiti haukkuu jatkuvasti äitipuolta ja aiheuttaa tälle hankaluuksia.



Lapsi ei ole syypää mutta kyllähän aikuisetkin ovat ihmisiä, eikä äitipuolelta voi yli-ihmisen roolia vaatia, vaikka aikuisentavoin pitääkin osata käyttäytyä.



Kuinka paljon oikeasti voidaan siltä äitipuolelta vaatia? Herranjumala, silloin kun lapsi tekee jotain hyvää, oppii jotakin tms niin ei silloin kukaan muista että se äitipuolikin on ollut osa sitä kasvatusketjua. Yhtään kiitosta ei hänelle jaeta.



Tuntuu vain aika mustalta. Ja haluaisin todella tietää, että nämä jotka haukkuvat ahneeksi siaksi ja läskiksi, että kuinka monet sataeuroset he ovat toisen lapsen hyväksi käyttäneet, kuinka monet yöunet menettäneet ja kaatuneet maidot lattialta pyyhkineet.

ja nukkuvat siellä kahdestaan niinä öinä kun lapsi on teillä. Sinä saat rauhassa nukkua omassa sängyssäsi ja lapsi saa isänsä läheisyyttä. Kenenkään ei tarvitse nukkua sohvalla tai varavuoteella. Yksinkertaista.

Jos lapsi käy siellä 2 krt/kk, ei ole mikään iso asia muutamaa yötä nukkua muualla kuin miehen vieressä. Kunnon sänky esim. vierashuoneeseen tai jos sitä ei ole niin vuodesohvasysteemi (hyvä ja hintava) olohuoneen sohvaan.

ja nukkuvat siellä kahdestaan niinä öinä kun lapsi on teillä. Sinä saat rauhassa nukkua omassa sängyssäsi ja lapsi saa isänsä läheisyyttä. Kenenkään ei tarvitse nukkua sohvalla tai varavuoteella. Yksinkertaista.

Jos lapsi käy siellä 2 krt/kk, ei ole mikään iso asia muutamaa yötä nukkua muualla kuin miehen vieressä. Kunnon sänky esim. vierashuoneeseen tai jos sitä ei ole niin vuodesohvasysteemi (hyvä ja hintava) olohuoneen sohvaan.

Näin täytyy tehdä! Olen sen tyypin ihminen että yöunet kun jäävät huonoiksi niin koko maailma tuntuu kaatuvan päälle :/ on siis ehdottomasti vuodesohvan investoinnin arvoinen asia!

Mutta ärsyttää ottaa haukkuja vastaan ihmisiltä jotka eivät ole äitipuolena koskaan olleet. Kyllä olen itsekäs ihminen, tiedän sen, mutta väitän että jokainen meistä on jollakin tavalla itsekäs, eli täysin pyyteetön hyväntekeminen onnistuu kyllä vain ihan harvoilta ihmisiltä. Netissä haukkuminen sen sijaan on monelle helppo ja yksinkertainen tapa tehdä omasta elämästä viihteellistä. Heidän elämänsä on kyllä varmasti vielä ihanampaa kuin omani!

ap

Mutta joskus on äitipuolena olo aika rankkaa kun yöunet on menetettävä toisten lasten takia, hänelle ruokia laitan (jotka hän haukkuu ja nirsoilee), hänen jälkiään siivoan, hänen sänkynsä petaan ja vastineeksi en saa mitään.

Ne ylpeydentunteet, rakkaudentunteet, läheisyydentunteet puuttuvat kaikki kukn kyseessä ei ole oma lapsi vaan lapsi jonka oma äiti haukkuu jatkuvasti äitipuolta ja aiheuttaa tälle hankaluuksia.

Lapsi ei ole syypää mutta kyllähän aikuisetkin ovat ihmisiä, eikä äitipuolelta voi yli-ihmisen roolia vaatia, vaikka aikuisentavoin pitääkin osata käyttäytyä.

Kuinka paljon oikeasti voidaan siltä äitipuolelta vaatia? Herranjumala, silloin kun lapsi tekee jotain hyvää, oppii jotakin tms niin ei silloin kukaan muista että se äitipuolikin on ollut osa sitä kasvatusketjua. Yhtään kiitosta ei hänelle jaeta.

Tuntuu vain aika mustalta. Ja haluaisin todella tietää, että nämä jotka haukkuvat ahneeksi siaksi ja läskiksi, että kuinka monet sataeuroset he ovat toisen lapsen hyväksi käyttäneet, kuinka monet yöunet menettäneet ja kaatuneet maidot lattialta pyyhkineet.

Opettele elämään sen tosiasian kanssa. Jos ei lapsiperheen elämä kiinnosta, kannattaa varmaan häipyä. Se lapsi voi jossain vaiheessa muuttaa teille vaikka pysyvästi.

Eikä sitä kiitosta äideillekään koko ajan jaeta, se on aika pyyteetöntä työtä.

mun mielestä se vaan on niin, että lapset nukkuvat omissa vuoteissaan ja aikuiset omassa yhteisessään. Oli sitten omia lapsia tai ei. Mun lapsipuolet olisivat halunneet aina tulla minun viereeni yöksi kun olivat pieniä, mutta sanoin aina että ei.

Sulla on mies, jolla on lapsi Opettele elämään sen tosiasian kanssa. Jos ei lapsiperheen elämä kiinnosta, kannattaa varmaan häipyä. Se lapsi voi jossain vaiheessa muuttaa teille vaikka pysyvästi.

Eikä sitä kiitosta äideillekään koko ajan jaeta, se on aika pyyteetöntä työtä.

Mikäs ihmeen katkera exä siellä helisee?

Lapsen paikka on omassa huoneessaan omassa vuoteessa. Ihan ydinperheissä ja uusperheissä.

minulla on oma makuuhuone ja lapsilla omat huoneet. Silti vuoteestani aamulla saattaa löytyä joko mies tai lapset tai sekä mies että lapset.



Joten suosittelen teillekin omia huoneita ja mahdollisuutta valita, nukkuuko yksin vai kaksin vai perhepedissä.



Minusta on aina ollut outoa, että aikuiset saavat nukkua yhdessä, mutta lasten pitää pysyä omissa vuoteissaan.



Seksiä voi olla muuallakin kuin aviovuoteessa.

Sulla on mies, jolla on lapsi Opettele elämään sen tosiasian kanssa. Jos ei lapsiperheen elämä kiinnosta, kannattaa varmaan häipyä. Se lapsi voi jossain vaiheessa muuttaa teille vaikka pysyvästi.

Eikä sitä kiitosta äideillekään koko ajan jaeta, se on aika pyyteetöntä työtä.

Mikäs ihmeen katkera exä siellä helisee?

Lapsen paikka on omassa huoneessaan omassa vuoteessa. Ihan ydinperheissä ja uusperheissä.

Kiukuttaa vaan tuollaiset itsekkäät marttyyrit, jotka ei ymmärrä pienen lapsen tarpeita.

Tee palvelus kaikille ja häivy sieltä valittamasta, se sulla on edessä kuitenkin.

Se oma lapsi valvottaa siinä vieressä ihan samalai, jos on valvottaakseen...

Eli petaa itsellesi varapeti, jonne siirryt yöllä.

Tai selvitä lapsen äidiltä, miten kotona nukkumiset sujuu. Jos siellä nukkuu hyvin omassa sängyssä niin voisit kokeille, että kun lapsi yöllä tulee teidän viereen, talutat hänet omaan sänkyyn ja silittelet nukkumaan. Ei varmaan monesti tarvi tehä niin alkaa nukkuun kokonaisia öitä omassa sängyssä.

Pääset huomattavasti helpommalla ko hoidat asian ihan itse :)

Minusta on aina ollut outoa, että aikuiset saavat nukkua yhdessä, mutta lasten pitää pysyä omissa vuoteissaan.

Kyllä tuollaisia hihhuleitakin löytyy juu.

Lapset kun kasvavat ja aikuistuvat, niin hekin saavat kokea yhdessä nukkumisen auvon sitten. Lasten kuuluu itsenäistyä.

kakara ja tuo siinä välissä mieleen sen, että mies on pannut sitä ämmää ennen minua ja kokenut kaikkea ihanaa sen kanssa.



Jos lapsi olisi oma, joka tulee väliin niin sehän olisi pelkästään suloista. Kuka nyt omaa lastaan panisi omaan sänkyynsä nukkumaan kun se näkee painajaisia.

ja nukkua siten, että lapsi nukkuu seinän ja isän välissä??



Tuskin se lapsi miehesi yli sua potkii ja tuskin se miehesi kauheesti pyörii unissaan??



Vai eikö mikään taas käy?

Sulla on mies, jolla on lapsi Opettele elämään sen tosiasian kanssa. Jos ei lapsiperheen elämä kiinnosta, kannattaa varmaan häipyä. Se lapsi voi jossain vaiheessa muuttaa teille vaikka pysyvästi.

Eikä sitä kiitosta äideillekään koko ajan jaeta, se on aika pyyteetöntä työtä.

Mikäs ihmeen katkera exä siellä helisee?

Lapsen paikka on omassa huoneessaan omassa vuoteessa. Ihan ydinperheissä ja uusperheissä.

Kiukuttaa vaan tuollaiset itsekkäät marttyyrit, jotka ei ymmärrä pienen lapsen tarpeita.

Tee palvelus kaikille ja häivy sieltä valittamasta, se sulla on edessä kuitenkin.

No jaa, en kyllä omalla kokemuksellani usko, että lapsen tarve on osata nukkua vain aikuisten kanssa, minkä seurauksena ei sitten osaa/uskalla nukkua yksin. Se ei ole tarpeellista lapselle. Lapselle on tarpeellista huomata, että hän pystyy nukkumaan yksin ja että hänellä ei ole mitään hätää vaikka onkin yksin vuoteessaan.