Lähden töihin kun lapsi on 4kk. Kysyttävää?

Tunnen myös velvollisuutta käyttää koulutustani yhteiseksi hyödyksi, kun yhteiskunta on koulutukseni minulle kustantanut.



t. ap

kiintymyssuhteen kanssa, vai mistä se johtuu?

mutta lapsellesi et?

Minä miehenä olen jäänyt kummankin lapsen kanssa kotiin lasten ollessa 4 kk. Toiminut hyvin, mm. juuri sen takia, etten jaksanut käydä töissä sekä hoitaa kotia - oli helpomapaa vain hoitaa lapset ja koti.



Ihmettelen aina kun tähän ratkaisuun tivataan syytä. Miksi isä ei saisi muodostaa lapseen tiivistä suhdetta? Miksi roolina pitäisi aina olla se, että hankkii perheen tulot ja joutuu kuunteemaan miten hirveän rankkaa äidillä on lapsen kanssa - vaikka eihän se ihan niinkään mene. Tee siinä työt väsyneenä, kiiruhda kotiin kuuntelemaan miten karmeaa äidillä on ollut ja sen jälkeen vielä siivoa ja laita ruuat/ käy kaupassa ja hoida lasta viikonloput. Tosi helppoa.

mutta lapsellesi et?

Nykytyiedon mukaan lapsella voi olla useampia ensisijaisia kiintymyssuhteita. Ei sen ole pakko olla vain ja ainoastaan äiti. Ei siis huoleta, että lapsestani tulisi psykopaatti, sillä mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin mieheni suhde lapsiin tulee olemaan lämmin.



Mies on duunariammatissa.

Etkö tunne surua ajasta, jota et saa viettää lapsesi kanssa?

mutta en tunne surua kovin paljon, kun lapsi saa olla isän kanssa kotona, ja heillä on siellä hyvä olla. Sitten kun mies menee töihin (ehkä kun lapsi on 1,5 - 2 v) niin alan tehdä 75% työaikaa joksikin aikaa.



Ja aion imettää. Jopa 2-vuotiaaksi, ellei tule pahoja allergioita. Ei se työssäkäynti ole mikään este imetykselle kun on tällainen suurmeijeri niin kuin minä...



Ap

Äidin ja vauvan symbiosi on naisen elämän kauneimpia ja vahvimpia asioita, vai etkö ajattele näin?

näistä viesteistä paistaa läpi, että äiti on huono äiti jos "hylkää" lapsensa kotiin/hoitoon ennen kuin tämä on 3v. Isät kyllä menevät töihin jo parin viikon jälkeen lapsen syntymästä, ovatko kaikki maailman isät siis huonoja isiä (paitsi ne harvat, jotka jäävät kotiin)?

Etkö tunne surua ajasta, jota et saa viettää lapsesi kanssa?

eikö miehesi ole kokenut luopuvansa jostain, jos sinä olet hoitanut lapset? miksi sinä saisit pitää lapset yksin, eikä isän voisi ikinä muodostaa heihin vastaavanlaista suhdetta?

että maailmassa ei ole mitään minkä takia siitä luopuisin. Sen takia minä ihmettelen tuota päätöstä. Olen ehkä itsekäs, mutta en antaisi sitä pois edes isälle.

Minulla on ollut onni saada olla kahden lapsen kanssa jo kotona, mikä on ollut ihanaa, mutta myös väsyttävää. Miksi riistäisin mieheltä tämän kokemuksen, kun hän kerran haluaa myös jäädä kotiin tällä kertaa, vielä? Eikö se ole ihan reilua

en koskaan antaisi sitä pikkuvauva-aikaa pois edes isälle, sen on luonto tarkoittanut äidille ja vauvalle. Ei liity mihinkään 3 v päiväkotirajoihin.

kuulostaa hyvältä ja oikeudenmukaiselta. Ja lapsihan on vanhempansa hoidossa joka tapauksessa, yhtä tärkeä se isäkin on lapselle kuin äiti. Ja työssäkäyvä äiti voi valinnoillaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon lastensa kanssa viettää aikaa työn ulkopuolella. Eli vapaa-ajalla panostaa 100% lapsiin kun ovat pieniä niin lapset varmasti saavat tarpeeksi huomiota, välittämistä ja rakkautta.



Tämä on varmasti miehellesikin antoisaa ja rikasta aikaa kun saa olla kotona vauvan kanssa.



Mitä vauvojen nukkumiseen ja yöheräämisiin tulee, niin sen varaan ei voi laskea edes pitkällä aikatähtäimellä suuntaan eikä toiseen. Monen 2-vuotiaan vanhemmat ovat molemmat töissä ja lapsi nukkuu huonosti. Joidenkin vielä vanhempien lastenkin vanhemmat kärsivät lastensa levottomasta nukkumisesta. Mutta osa lapsista, kuten esim. oma kuopukseni, on nukkunut koko yön ilman yöheräämisiä 6-viikkoisesta asti ja on edelleenkin levollinen nukkuja 2-vuotiaana.

lapsen ollessa 5kk ja isä jäi vuorostaan kotiin. Toimi meillä hyvin, vaikka yösyöttöjen jatkuminen kyllä väsyttikin. Aloitettiin kiinteät jo 4kk iässä, joten söi minun poissaollessani päiväruoan ja sai lisäksi desin korviketta. Kävin imettämässä aina kello 13 aikoihin ja palasin sitten vielä töihin. Meillä kotona ollut hoiti pääosin kotityöt.



Nyt odotan toista ja olen kyllä iloinen, että nyt voin olla kokonaisen vuoden poissa töistä ja mies jää vasta sitten vuorostaan lasten kanssa kotiin. Ensimmäisen lapsen kanssa hoitoratkaisumme johtui paljolti viimeistelemistä vailla olleesta väitöskirjasta.



Ei vaikuta meidän poika psykopaatilta, vaan oikein rakastavalta ja empaattiselta pikku mieheltä. On kyllä keskimääräistä hoivaavampi leikeissään, josta olen miettinyt, johtuisiko osittain isältä saaduista hoivakokemuksista.

on siinä, onko lapsi kotona isän vai äidin kanssa. Voisiko joku kertoa?

ja uskon että mies voi hoitaa vauvaa täydellisesti, mutta silti olen sitä mieltä, että äiti ja vauva kuuluvat yhteen ja on jonkintasoista väkivaltaa erottaa heidät toisistaan. Naisilla tulee synnytyksestä, imetyksestä ja vauvan kanssa olosta niin suuri hormonimyrskykin ja se on nimenomaan se luonnon keino sitouttaa nainen vauvaansa. Vauva haluaa mieluiten äidin, se on tuntenut nimenomaan äidin jo ennen syntymäänsä.

ja uskon että mies voi hoitaa vauvaa täydellisesti, mutta silti olen sitä mieltä, että äiti ja vauva kuuluvat yhteen ja on jonkintasoista väkivaltaa erottaa heidät toisistaan. Naisilla tulee synnytyksestä, imetyksestä ja vauvan kanssa olosta niin suuri hormonimyrskykin ja se on nimenomaan se luonnon keino sitouttaa nainen vauvaansa. Vauva haluaa mieluiten äidin, se on tuntenut nimenomaan äidin jo ennen syntymäänsä.

eika siina itku auta. Asumme Yhdysvalloissa ja aitiysloma on 6 viikkoa. Toiset 6 viikkoa voi anoa, mutta niista ei makseta. Mies ei voi jaada kotiin, isyyslomaa ei tunneta. Paska homma, mutta taman takia emme takaisin Suomeen muuta. Maassa maan tavalla :(



Kuka puhui hopohopoja Keski-Euroopasta??? Saksassa ainakin aitiyslomaa voi pitkittaa 3 vuotta kuten taalla.