Miksi köyhän lapslle pitäisi olla uusin pelikonsoli tai älypuhelin?

että ei olis lapsi enää niin syrjäytymässä, kun kelpais taas kavereilleen. Äidistä ei niin väliä.

Samanlaiset leikkivät parhaiten keskenään. Ja jos lapsi ei kelpaa porukkaan ilman uusinta pelikonsolia, niin eikös se jo kerro että oikeaa kaveruutta ei ole?

että ei olis lapsi enää niin syrjäytymässä, kun kelpais taas kavereilleen. Äidistä ei niin väliä.

Jos valtio eli me veronmaksajat kustannamme kaikille kaikkea vaan siksi, että kaikkea on mahdollista saada, niin eihän kenenkään kannata enää tavoitella mitään tai kouluttautua tai yrittää yhtään mitään materiaalisen hyvän eteen.

Perustelusi on kestämätön. Ihan yhtä kestämätön kuin se oletus, että jokaisella tulee olla saman verran materiaa. Se on täysin mahdotonta nykymaailmassa ja ihmisen luonteen huomioon ottaen.

Helpompaa on opettaa ihminen elämään tulojensa mukaan ja kannustaa pyrkimään parempaan, jos intoa ja kykyjä löytyy. Yhtä harvemmalta muuten löytyy...

että ei olis lapsi enää niin syrjäytymässä, kun kelpais taas kavereilleen. Äidistä ei niin väliä.

Jos valtio eli me veronmaksajat kustannamme kaikille kaikkea vaan siksi, että kaikkea on mahdollista saada, niin eihän kenenkään kannata enää tavoitella mitään tai kouluttautua tai yrittää yhtään mitään materiaalisen hyvän eteen. Perustelusi on kestämätön. Ihan yhtä kestämätön kuin se oletus, että jokaisella tulee olla saman verran materiaa. Se on täysin mahdotonta nykymaailmassa ja ihmisen luonteen huomioon ottaen. Helpompaa on opettaa ihminen elämään tulojensa mukaan ja kannustaa pyrkimään parempaan, jos intoa ja kykyjä löytyy. Yhtä harvemmalta muuten löytyy...

vaan ihan itse koetan saada hommattua, joten natkuta niille muille :)

Ei kai kukaan noin oikeasti ajattele?!

Ei kai kukaan noin oikeasti ajattele?!

ansaitsevat uusinta uutta ja kallista, niin tietty.

Itse olen mielummin ilman jotakin ja annan lapselleni jotakin. En halua, että lapseni kokee olevansa ulkopuolinen. Lasten maailma on raadollinen, tästähän vasta tehtiin tutkimuskin; jos ei ole merkkivaatteita, niin olet syrjäytymisvaarassa. Itse olen aikuinen ja osaan jo vastata ryhmänpaineeseen, mutta lapsi ei osaa. Siksi suojelen lapsiani tältä. Tokikaan meillä ei ole niitä kaikkein kalleimpia ja hienompia vaatteita ja vempeleitä, mutta sellaiset, että kiusaamiselta välttyvät. Tämähän on tabu, josei saisi puhuaeli että vanhemmat ehkäisevät näin syrjäytymistä, mutta täällä minun on helppo tunnustaa :).

Mekään kaksi töissäkäyvää ei voida ostaa kalliita konsoleita lapsillemme. Verottaja vie välistä ja kuna maksetaan pakolliset työmatkat, vuokrat (ei saada tukia), ruuat (ei saada tukia), päivähoitomaksut (kalleimmman luokan mukaan kun molemmat töissä) ei rahaa jää ylimääräistä. Kyse on myös omista valinnoista. Monikin köyhäilijä saa tukia ja tulonsiirtoja niin paljon että käteen jää enemmän kuin niillä jotka käy töissä. Raha menee tupakkaan, kaljaan, valmisruokiin jne.

Ei kai kukaan noin oikeasti ajattele?!

lapseni ei oikeasti tarvitse pelikonsolia tai puhelinta nyt, kun ei ole varaa aina vaatteisiinkaan. Katsotaan asiaa sitten, kun rikastutaan vähän enemmän kuin vähän.

jo siinä vaiheessa, kun aloit lisääntymään vaikka elät toimeentulotuella tai tulonsiirroilla?

Lapsen tekeminen köyhyyteen oli sinun tietoinen valintasi ja sen valinnan seurauksia lapsesi joutuu kantamaan.

Vain varakkaiden lapset

ansaitsevat uusinta uutta ja kallista, niin tietty.

En minä tiedä ansaitsevatko, mutta niin se menee. Köyhällä ei ole varaa edes vanhaan ja halpaan. Tervetuloa maailmaan!

jo siinä vaiheessa, kun aloit lisääntymään vaikka elät toimeentulotuella tai tulonsiirroilla?

Lapsen tekeminen köyhyyteen oli sinun tietoinen valintasi ja sen valinnan seurauksia lapsesi joutuu kantamaan.

kaikki eivät ole köyhiä kun tekevät lapsia. Ei tarvita kuin se työpaikan menetys ja se on siinä. Tuliko yllätyksenä.

Kyllä elämä sinuakin vielä opettaa.

jo siinä vaiheessa, kun aloit lisääntymään vaikka elät toimeentulotuella tai tulonsiirroilla?

Lapsen tekeminen köyhyyteen oli sinun tietoinen valintasi ja sen valinnan seurauksia lapsesi joutuu kantamaan.

Ja mies oli töissä ja me molemmat oltiin nuoria ja terveitä. Mutta kun ei kummallakaan ollut kristallipalloa niin ei tiedytty miten meidän käy myöhemmin.

vaikka rahaakin siihen olisi. Ja lapselle olen opettanut että ilmankin pärjää, eikä ketään tule arvioida tuollaisten seikkojen perusteella. Loputon suo jos lähtee tavaralla itsetuntoaan pönkittämään.

vaikka rahaakin siihen olisi. Ja lapselle olen opettanut että ilmankin pärjää, eikä ketään tule arvioida tuollaisten seikkojen perusteella. Loputon suo jos lähtee tavaralla itsetuntoaan pönkittämään.

koitamme opettaa, että tavaroita hankitaan jos ne on ehdottoman tarpeellisia, EI siksi että kavereillakin on.

8-veellä ei ole yhtään mitään puhelinta vielä. ei vaikuta traumatisoituneelta.

Ei ole rahakysymys.

Itse olen mielummin ilman jotakin ja annan lapselleni jotakin. En halua, että lapseni kokee olevansa ulkopuolinen. Lasten maailma on raadollinen, tästähän vasta tehtiin tutkimuskin; jos ei ole merkkivaatteita, niin olet syrjäytymisvaarassa. Itse olen aikuinen ja osaan jo vastata ryhmänpaineeseen, mutta lapsi ei osaa. Siksi suojelen lapsiani tältä. Tokikaan meillä ei ole niitä kaikkein kalleimpia ja hienompia vaatteita ja vempeleitä, mutta sellaiset, että kiusaamiselta välttyvät. Tämähän on tabu, josei saisi puhuaeli että vanhemmat ehkäisevät näin syrjäytymistä, mutta täällä minun on helppo tunnustaa :).

emme ole köyhiä, enemmänkin varakkaita, mutta kammoksun kaikkea turhan ostamista ja kilpavarustelua. Lasten kaveripiiristä huomaa kuitenkin selvästi, että tietyt jutut pitää olla tai on porukasta (ainakin osittain) ulkona - ja lasten kaveripiiri on ihan perusperheiden lapsia.

Itseasiassa välillä mietin, miten ihan keskiluokkaisilla perheillä on varaa ostaa lapsille pelit ja vehkeet, älypuhelimet, viimeisen päälle olevat harrastevälineet jne. Meillä taas on varaa ostaa, mutta ei halua! Toki harrastevälineisiin satsaamme, mutta en edelleenkään käsitä, miksi alakouluikäisellä lapsella pitäisi olla älypuhelin? Äkkiä sitä vain on kovin vaikeassa tilanteessa omine arvoineen kun kaikilla lasten kavereilla on sitä ja tätä - siinä vaiheessa todella miettii, että tarvitseeko lapsen todella kuunnella irvailuja vain siksi, että äidin ja isän arvomaailma on erilainen?

Ja vastaus valitettavan usein on se, että äiti/isä kipittää sinne kauppaan ja hankkii lapselle sen, jotta lapsi ei jää porukan ulkopuolelle :(

Ja meillä on varaa kipittää sinne kauppaan ja ostaa tavara, entä ne perheet, joilla ei ole varaa?

vaikka rahaakin siihen olisi. Ja lapselle olen opettanut että ilmankin pärjää, eikä ketään tule arvioida tuollaisten seikkojen perusteella. Loputon suo jos lähtee tavaralla itsetuntoaan pönkittämään.

koitamme opettaa, että tavaroita hankitaan jos ne on ehdottoman tarpeellisia, EI siksi että kavereillakin on. 8-veellä ei ole yhtään mitään puhelinta vielä. ei vaikuta traumatisoituneelta. Ei ole rahakysymys.

Mutta vanhemmat lapset ovat jo toinen asia, kaikkea ei tarvita, mutta jos et saa mitään, niin syrjään jäät.

Ei kai kukaan noin oikeasti ajattele?!

ansaitsevat uusinta uutta ja kallista, niin tietty.

Ja sitten näistä rikkaiden lapsista tulee niitä yhteiskunnan rasitteita, jotka hilluu ärrän nurkilla (niinkuin lehdestä sai lukea). :) Lahjotaan kaikilla hienouksilla, se on varmaan jonkinlainen rakkauden osoitus.

14- ja 8-vuotiaalla ole mitään hillitöntä elektroniikka- ja merkkivaatearsenaalia. Kumpikin on ihan normaaleja ja on kavereitakin. Voi että mua tympii, kun aikuiset ajavat jatkuvasti lasten päähän asennetta, että "tulee kiusatuksi, jos ei ole sitä ja tätä", lapset olisivat monesti ihan suvaitsevaisia ilman tuota hienovaraista aivopesua. Jos itse huomaisin lasteni halveksivan jotakuta tuollaisista syistä, pitäisin puhuttelun, enkä hymistelisi.

Siksi ettei lapsi syrjäydy kaveriporukoista. Itse ainakin haluan että lapsi saa elää normaalia elämää ja olla "tavis", vaikka äiti onkin opiskelija.