Kun kuolinilmoituksissa annetaan ymmärtää, että kyseessä oli itsemurha,

äiti ja Kalle

isä ja Marjatta

Matti-veli

Mervi-sisko

muut sukulaiset ja ystävät

että tuo "sairauden murtamana" on tapa joillekin kertoa ilmoitusta lukeville mihin kyseinen henkilö kuoli. Moni vanha lapsuuden tuttu kun sen ilmoituksen näkee, ja silloin osa perheistä haluaa että tietävät vähän mihin vanha tuttu kuoli niin nuorena.



Mutta kaikki eivät koe tarvetta tuohon, ja silloin laitetaan vain sait vihdoin rauhan tmv. mikä minusta viittää selkeästi sairauteen, ei itsemurhaan. Joku "odottamatta meidät jätit" voisi viitata enemmän itsemurhaan, mutta tuolloinkin MINÄ ajattelisin ensimmäisenä autokolaria tmv. yllättävää.

tähän ei voi muuta sanoa, enkä todellakaan tarkoit hyvä veli..

Tiedät varmaan, että kuolinsyytä ei ilmoitukseen kovin usein laiteta, pelkät synnyin- ja kuolinpäivät.

"Pitkään taistetluaan" voi tarkoittaa monenlaista syrjäytymistä tai taistelua pitkä-aikaisen sairauden tai onnetomuuden jälkeisen vammautumisen kanssa,

Ja mitä sitten, jos nuoren vainajan vanhemmat ovat eronneet? Ei se kuolemaa selitä eikä mitätöi läheisten surua.

Oletkohan koskaan menettänyt todella läheistä ihmistä, istunut paikallislehden toimistossa muotoilemassa kuolinilmoitusta, pohtinut mikä olisi kaunen runo? En usko että olet, taidat olla niitä, joita äitivainajani kutsui nimellä hautajaishyeena.

Tästä suorastaan hyppää silmille, miten yh:t ja uusperheen äidit kieltää sen, että joskus niillä kotioloilla on todella merkitystä lapsen tulevaisuuteen. Ihan mahdollista, että joku on vaikka uusperheessä tuntenut jäävänsä muita vähemmälle ja masentunut. Toki kohta joku tähän että niin käy ydinperheissäkin... Varmasti, mutta omalla otannallani (omat ja miehen sukulaiset ja ystäväpiiri) eniten vaikeuksia on juuri uusperheiden ja yksinhuoltajien lapsilla.



Kivittäkää.

Meillä lapsi kuoli eikä siitä tavasta mitenkään mainittu kuolinilmoituksessa. Lapsella oli ikää 5- vuotta.

Läheisille/ystäville/tutuille puhuttiin kuolinsyystä muttei pistetty ilmoitukseen asiasta, minusta se ei kuulu ulkopuolisille, siinä missä tutut näkee ilmoituksen, näkee sen myös kaikki muutkin.



Ollaan ydinperhe ja vanhemmat luki yksilöllisesti omilla riveillä niinkuin jokainen perheenjäsen muutenkin.

Eikä tämä ole minusta oikea tapa, kalliimpi lähinnä koska rivimäärä kasvaa ja se nostaa hintaa mutta lapsen viimeisessä ilmoituksessa ei tahdottu olla pihejä.



Jos kuollut on liki 30- vuotias niin vanhemmat on päälle 50- vuotiaita joten mitään ihmeellistä ei ole että vanhemmat ovat eronneet.

Silloin toki äidin/isän perään tulee kumppanin nimi perään, en tiedä miten yleistä on että isän kumppani laitetaan omalle riville ja äidin kumppani omalle riville mutta ei tätä mikään estä, tosiaan vaan lisää hintaa ilmoitukselle.



12

mutta omalla otannallani (omat ja miehen sukulaiset ja ystäväpiiri) eniten vaikeuksia on juuri uusperheiden ja yksinhuoltajien lapsilla.

Kivittäkää.

Ok, ja mikä on vaihtoehto? Että lapset nauttivat kotona rakkaudettomasta ilmapiiristä tai jopa tappelevista vanhemmista? Ja väitätkö todellakin, että päälle 20 v. miehet tappavat itsensä siksi, kun äiti ja isi eroavat?

Yli 10 vuoden kokemus, ja suurin osa todellisista ongelmanuorista on eroperheistä. Tälläkin hetkellä luokallani on kuusi ongelmallista nuorta, jotka lintsaavat, häiriköivät ja tarvitsevat apua, ja näistä neljä on eroperheestä. Yksi on tavallisemmasta ydinperheestä, mutta siellä perheen äiti käy läpi syöpähoitoja, toisen perheessä on perheväkivaltaa.



Oma luokkani ei ole ainoa otanta. Opetan tänä vuonna 250 oppilasta, ja niillä, joilla on vaikeuksia koulunkäynnin kanssa, on tavallisesti taustalla yh-äiti ja etäisä, joskus roolit toisinpäin.



Ei tämä tietenkään vapauta ydinperheiden nuoria, on heilläkin ongelmansa. Mutta enemmistö ongelmanuorista on eroperheistä.

mutta omalla otannallani (omat ja miehen sukulaiset ja ystäväpiiri) eniten vaikeuksia on juuri uusperheiden ja yksinhuoltajien lapsilla.

Kivittäkää.

Ok, ja mikä on vaihtoehto? Että lapset nauttivat kotona rakkaudettomasta ilmapiiristä tai jopa tappelevista vanhemmista? Ja väitätkö todellakin, että päälle 20 v. miehet tappavat itsensä siksi, kun äiti ja isi eroavat?

Ja en muuten itse ole eronnut, vaan onnellisesti aviossa , mutta vanhempani ovat eronneet, ja se oli todellakin hyvä ratkaisu meille kaikille.

Lehti tulee joka päivä, tullut jo vuosia, joten aika hyvä otanta mielestäni.

ap

Mun kaverin kuolinilmoituksessa luki juuri sellainen teksti josta ilmeisesti kyökkimammat päättelisivät että kyseessä on itsemurha.

Teksti oli siis tyyliin "Nyt olet saanut rauhan" tms, en muista enää tarkkaan. Hän ei siis tappanut itseään, vaan kuoli aivokasvaimeen, usean vuoden kidutuksen ja monen leikkauksen jälkeen. Kaveri oli tuolloin 20..

Siinä listaus meni:

"Sirkku" (tyttöystävä)

Äiti

Isä

"Pekka" (veli)

Sukulaiset ja ystävät

Eli äiti ja isä oli erikseen vaikka olivatkin yhdessä. Ovat edelleen.

Että ei niistä teksteistä voi oikeasti mitään päätellä, ellei perhettä henk. koht tunne.

Ei tämä tietenkään vapauta ydinperheiden nuoria, on heilläkin ongelmansa. Mutta enemmistö ongelmanuorista on eroperheistä.

Ja mitä tälle asialle pitäisi tehdä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsemurha



Kannattaa lukea, saatat yllättyä.

mutta omalla otannallani (omat ja miehen sukulaiset ja ystäväpiiri) eniten vaikeuksia on juuri uusperheiden ja yksinhuoltajien lapsilla.

Kivittäkää.

Ok, ja mikä on vaihtoehto? Että lapset nauttivat kotona rakkaudettomasta ilmapiiristä tai jopa tappelevista vanhemmista? Ja väitätkö todellakin, että päälle 20 v. miehet tappavat itsensä siksi, kun äiti ja isi eroavat?

En todellakaan väitä, että vanhempien ero tai onnettomaksi koettu elämä yksinhuoltajan kanssa tai uusperheessä olisi mikään johtava syy itsemurhissa. Valot päälle nyt. Mutta miksei voida myöntää eron mahdollista vaikutusta tulevaan elämään, jostakinhan ne asiat lähtevät päin helvettiä menemään? Joillekin se saattaa aivan hyvin olla kymmenien vuosien takainen perheen rikkoutuminen.

Ja miksi aina pitää vängätä siitä, että ydinperheissä on aivan yhtä onnetonta, ellei vielä onnettomampaa? Aivan hyvin näin voi ollakin. Ei mun mielestä uusperhe ole automaattisesti mikään kirous.

Mutta kuten sanoin, tämän oman otantani perusteella onnettomimpia ovat juuri uusperheissä tai äidin kanssa kaksin eläneet. Nelikymppiset sisarpuolet ovat aivan hukassa elämänsä kanssa, kotoa ei tullut minkäänlaista kannustusta tai suuntaa elämään. Siellä keskityttiin nuorempiin lapsiin. Eräässä tapauksessa poika muutti isoäidilleen jo lapsena äidin avioliittojen ja -erojen takia. Itkee yhä kännissä isän ikävää, isoäidin kuolemaa ja sitä, ettei tunne kuuluvansa mihinkään. Hieman alle kolmekymppinen nainen taas on varhaisteinistä asti ollut itsetuhoinen, välillä hoidossa ja välillä pelkästään lääkityksellä. Koulut jääneet kesken vaikka ällistä ei ole puutetta. Ei osaa päästää irti lapsuudestaan, jonka vanhempiensa eron jälkeen eli äitinsä ja tämän vaihtuvien miesten kanssa.

Olen siis tosi pahoillani, mutta uskon ihan täysin, että tuollaiset lapsuuskokemukset voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ja joidenkin kohdalla se ainoa ulospääsy sitten on itsemurha. On sitä paskaa ydinperheissäkin ja sellaisenkin takia ihmiset itsemurhia tekevät, en sitä yritä kieltää. Mutta mikä ihme on teillä yksinhuoltajia ja uusperheitä puolustavilla kun ette mitään suostu näkemään?

mutta et vaan voi tehdä tuosta vuosia kestäneestä ylitulkinnastasi mitään päteviä johtopäätöksiä.



Sanomattakin on selvää, että itsemurhaan päätyneellä nuorella on ongelmia. Varmasti monet niistä juontavat juurensa perhe-elämästä. Avioero ei kuitenkaan ole itsessään sellainen tekijä, joka altistaisi itsemurhalle. Avioero voi olla, mutta sitten siihen liittyy paljon muitakin ongelmia.



Ja se yläkoulun ope, joka oli ap:n kanssa samoilla linjoilla: jos minun lapselleni joskus tulee noin kammottavan ammattitaidoton opettaja, teen siitä valituksen niin korkealle kuin mahdollista. Olet käynyt yliopistotasoisen koulutuksen ja silti ajattelet noin yksinkertaisesti? En ymmärrä. Vai oletko edes pätevä?



Itsemurhan syyt ovat aina yksilölliset, ja on melkoisen kauheaa, että niitä ruoditaan julkisuudessa noin ylimalkaisesti. Toki niihin liittyy kulttuurisiakin piirteitä (mm. tekotapa).



t, kuolemantutkija

Olen siis tosi pahoillani, mutta uskon ihan täysin, että tuollaiset lapsuuskokemukset voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ja joidenkin kohdalla se ainoa ulospääsy sitten on itsemurha. On sitä paskaa ydinperheissäkin ja sellaisenkin takia ihmiset itsemurhia tekevät, en sitä yritä kieltää. Mutta mikä ihme on teillä yksinhuoltajia ja uusperheitä puolustavilla kun ette mitään suostu näkemään?

Mutta sano nyt, mikä on vaihtoehto?

Voi "äiti ja isä" lukea samalla rivillä vaikka vanhemmat olisivat eronneet.



Samoin isovanhemmat, sekin voi sisältää melkolailla variaatioita kuka on eronnut/yhdessä, kenties joukossa on jopa lesboksi alkanut mummo kumppanineen?



Ilmoituksen tehneenä olennaista on usein se paljonko ilmoitus maksaa ja miten ilmoitus muotoillaan että budjetti ei karkaa käsistä.



Suuri osa (minkä tahansa ikäisenä kuolleen) ilmoituksista on kuitenkin aika simppeleitä, koruttomia ja ne koitetaan nivuttaa halpaan muotoon.

Ilmoituksen tekeminen voi olla jopa yksi tappelun aihe jos huonosti menee.



Kuolinilmoitus ei ole helppo tehtävä lapsen kohdalla ja ap ottaa minusta asian liian kevyesti.

Kuolinilmoitus ei ole helppo tehtävä lapsen kohdalla ja ap ottaa minusta asian liian kevyesti.

Oksettavaa käyttää toisten tragediaa oman asiansa keppihevosena.

...ainoa ystävä on hänen fysioterapeuttinsa. Eli kun elämä on kapeutunut, eikä kontakteja ja ystäviä, harrastuksia ole, niin tällaista se sitten on :D

Työkseni hoidan itsemurhaajia ja persoonallisuushäiriöisiä ja voin sanoa, että ihan sattumanvaraista on, onko taustalla ero- vai ydinperhe.