Onneks luotin itseeni lastenhoidossa verrattuna neuvolan ohjeisiin mm.rasvaton maito

ei ole loppujen lopuksi kovin kallis. neuvolakäynti on n.40€, joka ei ole keskituloiselle kovin suuri summa kerran vuodessa maksettavaksi. (En nyt puhu juuri syntyneet vauvan tiheistä neuvolakäynneistä). Rokotuksetkin saa yksityiseltä ja hinnat saa selville kysymällä, mutta eivät nekään ole satasia. Itse ollaan tehty niin että käydään neuvolassa yksityisellä ja haetaan rokotukset julkiselta puolelta terveydenhoitajalta, ei neuvolasta, sillä siellä tarjotaan aina ihan järjettömiä aikoja, esimerkiksi kuukauden päästä kello 13. Juuri.. Mulle tulee kalliimmaksi lähteä töistä sinne kun maksaa se yksityinen neuvola + rokotus.

Tämä on ihan täysin turha mantra d-vitamiinin turhuudesta rasvattomassa maidossa, kun sitä rasvaa normaaliruokavaliolla tulee riittämiin ravinnosta. (Ja monesti nämä rasvaisempia maitotuotteita puolustavat mainostavat juovansa vielä luomu- tai tilamaitoa, jossa d-vitamiinia ei ole lisättynä lainkaan.)

No, tuo rasvattoman maidon D-vitamiinimäärä on niin pieni, että sillä ei ole muutenkaan merkitystä, vain 0,5 mikroa/100 g. D-vitamiiniähän ei muutenkaan voi saada riittävästi ravinnosta, joten purkilla pitää käydä joka tapauksessa. Täysmaidolla onkin sitten muita hyviä puolia kuten tuo ominaisuus, että se vähentää ylipainoa. Rasvaton maito on tyhjiä kaloreita.

siitä, että rasvattoman maidon d-vitamiini ei muka imeytyisi. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu, paljonko d-vitamiinia pitäisi saada. Maitoa juomalla sitä ei saa tosiaan riittävästi (joi sitten rasvatonta, kevyttä tai kulutusmaitoa, joissa kaikissa d-vitamiinia taitaa olla tismalleen sama määrä).

Täysmaidon puolestaan ei ole todistettu vähentävän ylipainoa, kuten varmaan itsekin hyvin tiedät. Kuten aiemmin linkitetyssä uutisessa todetaan, rasvaisen maidon juojien hoikkuuden ei ole osoitettu johtuvan maidosta, vaan syynä saattaa yhtä hyvin olla ko. maidon juojien muuhun ravitsemukseen tai elämäntapoihin liittyvät tekijät. Toisalta se ON fakta, että (ko. linkin uutisen mukaan) "täysrasvaisella maidolla on haittansa", koska siitä saa suositeltua enemmän tyydytettyjä rasvahappoja.

Eiköhän järkevin olisi kultainen keskitie. Unohdetaan turhat light-tuotteet, muttei lähdetä myöskään älyttömään karppihömpötykseen. Itse en siis rasvaa lähtökohtaisesti pelkää, mutta en usko sen itsessään olevan mikään hyvää tekevä voimakaan. Rasvatonta maitoa lapset juovat mm. sen vuoksi, että se on tässäkin ketjussa kerrotulla tavalla vähemmän prosessoitua kuin kevyt- tai kulutusmaito.

Vai hyvin harvoissa suomalaisissa elintarvikkeissa on transrasvaa, lähinnä kasvirasvajäätelössä ja muissa n.s. roskaruuissa.

Rasvatonta maitoa lapset juovat mm. sen vuoksi, että se on tässäkin ketjussa kerrotulla tavalla vähemmän prosessoitua kuin kevyt- tai kulutusmaito.

Pelleiletkö?? Rasvaton maito vähemmän prosessoitus kuin kevyt - ja kulutusmaito? Unohdin varmaan mainita että rasvattomassa maidossa joudutaan se valkoinen väri keinotekoisesti palauttamaan? Tai että se on eniten prosessoitu, koska rasva on kokonaan poistettu. Ihmettelen miksi sitä saa kutsua edes maidoksi, kun se maito josta on poistettu kokonaan laktoosi on maitojuoma. Myös rasvaton pitäisi olla maitojuoma.

Kevytbecelit oli leivällä. Yösyönnin tyttö lopetti kuukauden vanhana.



Erittäin terve nuori hänestä kasvoi.

"Transrasvojen lähteet ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kun vielä 1980-luvulla leivän päällä käytettävät käytettävät margariinit, jotka sisälsivät 15-17 % transrasvahappoja, olivat suomalaisten merkittävin transrasvojen lähde, nykyisin näitä haitallisia rasvoja löytyy esimerkiksi uppopaistetuista tuotteista, kuten ranskanperunoista, munkeista ja lihapiirakoista. Muita lähteitä ovat teolliset einekset ja leivonnaiset, keksit, lehtevät tortut, viinerit, aamiaismurot, mikropopcornit, liemikuutiot, pussikeitot ja ne suklaat, joiden valmistuksessa on käytetty kovetettuja kasvirasvoja. Tanskalaisten selvitysten mukaan elintarvikkeet voivat sisältää runsaastikin transrasvoja, vaikka tuoteselosteessa ei ole mainittu mitään kovetetuista kasvirasvoista.



Keskimäärin saantimäärät ovat kohtuullisella tasolla. Suomessa on kyselytutkimusten perusteella (Finravinto 2002) perusteella arvioitu, että keskimääräinen transrasvojen saanti on noin 0,5 en-%. Keskimääräinen arvio ei kuitenkaan huomioi transrasvapitoisten ruokien suurkuluttajia, nuoria ja nuoria aikuisia, joille maistuvat niin ranskanperunat, nuggetit, keksit….Heillä transrasvojen saanti saattaa olla tasolla, jolla riski sydän- ja verisuonitauteihin on kasvanut."



Eli terveelliseen ruokavalioon täysin tarpeettomat roskaruoat ovat transrasvojen lähteitä.

on mielestäni hyvä juttu, mutta on kyllä arpapeliä, millaisen tädin siellä sitten sattuu saamaan. Meillä on nuori ja kokematon tyttö, joka lukee niitä suosituksia kuin uskovainen Raamattua ja millekään yksilöllisyydelle tai keskustelulle ei jää sijaa.



Ennen oli kiva vanhempi terkka, mutta hän jäi eläkkeelle. Tuossa ammatissa on kyllä etua omakohtaisestakin kokemuksesta. Kaikki ei aina mene niin kuin kirjoissa. Mutta selitä se nyt jollekin vastavalmistuneelle ja innokkaalle "valistajalle".

Rasvatonta maitoa lapset juovat mm. sen vuoksi, että se on tässäkin ketjussa kerrotulla tavalla vähemmän prosessoitua kuin kevyt- tai kulutusmaito.

Pelleiletkö?? Rasvaton maito vähemmän prosessoitus kuin kevyt - ja kulutusmaito? Unohdin varmaan mainita että rasvattomassa maidossa joudutaan se valkoinen väri keinotekoisesti palauttamaan? Tai että se on eniten prosessoitu, koska rasva on kokonaan poistettu. Ihmettelen miksi sitä saa kutsua edes maidoksi, kun se maito josta on poistettu kokonaan laktoosi on maitojuoma. Myös rasvaton pitäisi olla maitojuoma.

Lue vaikkapa tämä ketju läpi, niin opit, että kulutus- ja kevytmaito tehdään rasvattomasta maidosta (lisäämällä rasvattomaan maitoon tarvittava määrä rasvaa). Tilamaito on sitten luonnollisesti eri asia.

Tässä kopioitua keskustelua ylempää tästä ketjusta:

Koska maidon pitää olla tasalaatuista, rasvaa siis se tietty prosentti, käsittelyssä kaikesta maidosta poistetaan kaikki rasva ja kevytmaitoon lisätään se 1,5% vai mitä se nyt on, kulutusmaitoon enemmän (3%?). Eli rasvaton tosiaan on vähiten käsiteltyä, siihen kun ei rasvaa enää poiston jälkeen lisätä. Kyllä tämä minuakin yllätti, kun sen kuulin, mutta onhan se loogista.

Ja kun vielä huomioidaan että joka lehmällä se rasvaprosentti on

Maitotilalta tuotava maito on raakamaitoa, jonka rasvaprosentti on yli 4. Meijerissä raakamaito separoidaan eli erotetaan rasvaton maito ja rasvaosa (kerma). Jos halutaan maitoon rasvaa, maito vakioidaan, eli rasvaprosentti säädetään halutuksi (kulutusmaidossa 3,5 %, kevytmaidossa 1,5 % jne.). Tämä toteuteaan sekoittamalla separoinnissa erotettuja rasvatonta maitoa ja rasvaa halutussa suhteessa.

Ja kulutusmaito ei siis tosiaan ole mitään "täysrasvaista", vaan sen rasvaprosentti on tarkalleen määritelty ja mitattu. Täysrasvaista maitoa saa suoraan lehmän tissistä.

eri, niin meijeriin tuotu maito on todellakin hyvin erilaatuista joka lastissa. Helpointa se on rasvan määrä on tasata niin että ensin kaikki rasva pois ja sitten sopiva määrä takaisin.

Tais moni mamma yllättyä tästäkin tiedosta :)

Kokeillaan saanko lainaukset toimimaan:

Rasvatonta maitoa lapset juovat mm. sen vuoksi, että se on tässäkin ketjussa kerrotulla tavalla vähemmän prosessoitua kuin kevyt- tai kulutusmaito.

Pelleiletkö?? Rasvaton maito vähemmän prosessoitus kuin kevyt - ja kulutusmaito? Unohdin varmaan mainita että rasvattomassa maidossa joudutaan se valkoinen väri keinotekoisesti palauttamaan? Tai että se on eniten prosessoitu, koska rasva on kokonaan poistettu. Ihmettelen miksi sitä saa kutsua edes maidoksi, kun se maito josta on poistettu kokonaan laktoosi on maitojuoma. Myös rasvaton pitäisi olla maitojuoma.

Lue vaikkapa tämä ketju läpi, niin opit, että kulutus- ja kevytmaito tehdään rasvattomasta maidosta (lisäämällä rasvattomaan maitoon tarvittava määrä rasvaa). Tilamaito on sitten luonnollisesti eri asia.

Tässä kopioitua keskustelua ylempää tästä ketjusta:

Koska maidon pitää olla tasalaatuista, rasvaa siis se tietty prosentti, käsittelyssä kaikesta maidosta poistetaan kaikki rasva ja kevytmaitoon lisätään se 1,5% vai mitä se nyt on, kulutusmaitoon enemmän (3%?). Eli rasvaton tosiaan on vähiten käsiteltyä, siihen kun ei rasvaa enää poiston jälkeen lisätä. Kyllä tämä minuakin yllätti, kun sen kuulin, mutta onhan se loogista.

Ja kun vielä huomioidaan että joka lehmällä se rasvaprosentti on

Maitotilalta tuotava maito on raakamaitoa, jonka rasvaprosentti on yli 4. Meijerissä raakamaito separoidaan eli erotetaan rasvaton maito ja rasvaosa (kerma). Jos halutaan maitoon rasvaa, maito vakioidaan, eli rasvaprosentti säädetään halutuksi (kulutusmaidossa 3,5 %, kevytmaidossa 1,5 % jne.). Tämä toteuteaan sekoittamalla separoinnissa erotettuja rasvatonta maitoa ja rasvaa halutussa suhteessa.

Ja kulutusmaito ei siis tosiaan ole mitään "täysrasvaista", vaan sen rasvaprosentti on tarkalleen määritelty ja mitattu. Täysrasvaista maitoa saa suoraan lehmän tissistä.

eri, niin meijeriin tuotu maito on todellakin hyvin erilaatuista joka lastissa. Helpointa se on rasvan määrä on tasata niin että ensin kaikki rasva pois ja sitten sopiva määrä takaisin.

Tais moni mamma yllättyä tästäkin tiedosta :)

Onneksi oli ihan täysipäinen terkka, joka itsekin aina sanoi, että nämmä nyt on tämmöiset nämä tämän hetken suositukset ja muutaman vuoden kuluttua taas erilaiset. Ei niitä tosiaan kannata niin vakavasti ottaa. Jos terkka sanoi jotain joka itsestä tuntui hölmöltä ohjeelta, sanoin vaan joo joo ja tein silti miten itse parhaaksi tunsin.



Meillä on aina koko perhe käyttänyt voita ja tilalta haettua luomumaitoa ja jonkunsortin karppaajiakin ollaan vissiin oltu siitä mitään tietämättä. Vauvoille annoin aina ekaksi kasvismössöjä, en puuroa tai perunaa, itsestäni tiedän että peruna turvottaa ja ummettaa vietävästi. Itse en närästyksen vuoksi ole syönyt leipää yli 20 vuoteen, joten en sitä ole paljoa lapsillekaan tuputtanut. kaikki aina ihmettelee, että miten meidän lapset osaa syödä (ja vielä tykkäävät) parsakaalia, kukkakaalia, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, munakoisoa, naurista jne. No kun ovat niihin pienestä asti tottuneet.



Terveitä ovat jokainen, ei yhtäkään lääkärikäyntiä kenelläkään sairauden takia, vanhin on 15 v. Johtuuko ruuasta en tiedä, mutta uskon että oma osuutensa silläki on. Normaalipainoisiakin ovat.



Voipi olla niinkin, että monet jotka syö näitä rasvattomia juttuja, eivät välttämättä hoksaa sitten että muu syömänsä ruoka on usein todella epäterveellistä ja lihottavaa. Lisäksi runsashiilarinen ja rasvaton ruoka ei pidä nälkää ja lisää makeannälkää. Senhän voi jokainen kokeilla syödä aamupalaksi puuroa tai munakkaan ja katsoa miten kauan jaksaa.



Ei mulle ainakaan neuvolasta jäänyt huonoa mielikuvaa, ei kukaan väittänyt vastaan jos sanoin oman mielipiteeni. Siellä jaettavia mainoslehtisiä en ottanut vastaan enkä yleensä neuvoa juurikaan kysellyt, kun tiesin ettei sieltä oikein mitään käyttökelpoista saa.

käsittelyssä kaikesta maidosta poistetaan kaikki rasva ja kevytmaitoon lisätään se 1,5% vai mitä se nyt on, kulutusmaitoon enemmän (3%?). Eli rasvaton tosiaan on vähiten käsiteltyä, siihen kun ei rasvaa enää poiston jälkeen lisätä.

Miksi ihmisillä on sellainen käsitys, että elintarvikkeiden tapauksessa tuotteen käsittelyn määrä on se suuri paha, jonka perusteella pyritään määrittämään jonkin tuotteen terveellisyys? Käsittelyn laatu eli se, mitä tuotteelle tehdään, lienee ratkaisevampi tekijä kuin eri käsittelyvaiheiden määrä. Tuossa tapauksessa rasvan sekoittaminen maidon joukkoon ei enää tee kevyt- ja täysmaidosta sen käsitellympää kuin rasvattomastakaan. Ihan sama juttu kuin itse kotona sekoittaisi rasvattoman maidon joukkoon tietyn määrän kermaa. Pitäisikö maitokahviakin kutsua käsitellyksi kahviksi, koska kahvin sekaan on sekoitettu maitoa? "Prosessoimaton musta kahvi on terveellisempää kuin maitokahvi!"

Rasvattomiin maitotutotteisiin on turha lisätä D-vitamiiniä, koska D-vitamiini on rasvaliukuinen eli vaatii rasvaa imeytyäkseen.

Tuo ei ilmeisesti nykytutkimuksen perusteella pidä paikkaansa, vaan D imeytyy hyvin myös rasvattomasta maidosta. (http://www.d-vitamiini.fi/tietoa_d-vitamiinista/d-vitamiinin_lahteet_ra…)