Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhemmilla mielestänne oikeus määräillä kotona asuvaa täysi-ikäistä lasta
10.12.2011 |
ja päättää tämän asioista? Itse sanoisin, että tiettyyn pisteeseen asti kyllä, mutta ei enää ihan kokonaan, kyllä joitain vapauksiakin saisi jo antaa.
Kommentit (96)
Koulutusavustus
Lait: laki lapsen elatuksesta 3.2 §
Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.
Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.
Oikeuskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että koulutusavustus voidaan vahvistaa lukion käymisen ajaksi, koska lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustus voidaan vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.
Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20-vuotiaana armeijan jälkeen, kun pääsi opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Siihen ikään ja elämän vaiheeseen kotoa muutto sopi hyvin, kaikki olivat tottuneet ajatukseen. Jos opiskelupaikka ei olisi irronnut, niin ehkä lapsi olisi asunut sen vuoden kotona, käynyt töissä tai työharjoittelussa ja säästänyt rahaa opiskeluun. Todennäköisesti siinä vaiheessa hän olisi kuitenkin halunnut muuttaa pois.
Nuorempi lapsi on lukion kolmannella ja täytti vastikään 18 vuotta. Hänen poismuuttonsa tapahtunee kuten veljensäkin.
Itse olen tykännyt kasvattaa lapset suht vapaasti eli en ole hirveästi määräillyt tai tentannut joka ikistä asiaa. Iän mukaan on harjoiteltu niitä asioita, mitä aikuisena tarvitsee. En ole kytännyt koulutehtävien tekoa, varannut teinille parturiaikaa tai määräillyt kotiintuloaikoja. Onneksi lapset ovat olleet helppoja tapauksia ja heillä on tervettä järkeä. Jos iltamenot päättyvät jonnekin muualle kuin kotiintuloon yöksi, niin ainakin tähän asti olen saanut asiasta tekstiviestin. En kysele, missä ovat ja mitä tekevät, se ei kuulu minulle.
Itse olen laiska, joten kotitöitä meillä tekee kaikki. Huone pitää siivota välillä, joskus joudun siitä huomauttamaan, pahimmillaan olen antanut määräpäivän mihin mennessä homman pitää olla valmis.
Omat vanhemmat olivat ihan erilaisia, itse kuulin tarpeeksi monta kertaa "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat", "sitä kuusta kuuleminen, minkä juurella asunto" ja vanhempien lempilausetta, "...jos sitä/tätä/tota, niin lennät pihalle kuin leppäkeihäs". Ihan normaali teini olin, mutta niin sitten kävi täysi-ikäiseksi päästyäni, että pihalle lensin ihan yllättäen. Se oli hirveä kokemus enkä sellaista lapsilleni halua.
no kyllähän niillä vanhemmilla on oikeus vaatia joko opiskelua tai töissä käyntiä jos täysi-ikäistään majoittavat. Ja ihan normaaleihin käytöstapoihin kuuluu omista menoista infoaminen jos saman katon alla asutaan - ihan noin aikuistenkin kesken :)
No, se on toki normaalia, että ilmoittaa lähtiessään "mulla menee sit tänään myöhään". Mutta mitään raportointia tai kotiintuloaikoja ei tietenkään pidä edellyttää. Tuo opiskelu ja työssäkäyntikin on vähän sellainen asia, että kuinka paljon vanhemmat voivat ohjailla toisen elämää? Jos tilanne on vaikka sellainen, että nuori ihminen ei ole päässyt opiskelemaan ja miettii, mitä tekisi seuraavaksi, niin pitäisikö vanhempien mieliksi mennä johonkin paskaduuniin? Elämä ei ole aina niin mustavalkoista. Ja onhan siinä sekin vaihtoehto, että vanhempien asettamien ehtojen vuoksi nuori joutuu muuttamaan pois ja mahdollisesti hänen elämänsä menee ihan sekaisin - sekö sitten on hyvä vaihtoehto?
jos ei ole saanut opiskelupaikkaa! Vai ihan oikeastiko ajattelit, että se täysi-ikäinen siellä vanhempiensa huomassa sitten mietiskelee, että mitähän tässä pitäisi tehdä? Aika moni kouluttamaton joutuu tekemään niitä pas*aduuneja. Se on sitä normaalia elämää. Olisi karhunpalvelus sille täysi-ikäiselle jos voisi vain asustella kotona tekemättä mitään ja vanhemmat elättäisivät - ei anna kauhean vastuullista asennetta elämään.
Mitään kotiintuloaikoja en luonnollisesti tarkoittanutkaan vaan sitä, että peruskäytöstapoihin kuuluu kertoa muille saman katon asuville, koska saapuu noin suurin piirtein kotiin. Se ei ole mitään kyttäämistä tai sääntöjen asettamista vaan normaaleihin käytöstapoihin kuuluvia juttuja, jotka täysi-ikäisen tulisi jo hallita.
Ja ihan fiksuahan se on ottaa omia vanhempia huomioon sen verran, että kertoo "tulen varmaan puoleen yöhön mennessä" tai että "tulen vasta aamulla" - jokainen kun varmasti myös tietää, että vanhemmuus ei pääty lasten tuntua täysi-ikäiseksi vaan jatkuu loppuelämän ja saman katon alla asuttaessa sen täysi-ikäisen tulisi ottaa ne vanhempansa huomioon esim. juuri infoamalla menoistaan (enkä tarkoita pikkutarkkaa selostusta vaan esim. juuri kertomalla että tuleeko ehkä jo kymppiuutisten aikaan vaiko vasta seuraavana aamuna takaisin).
Jos täysi-ikäinen ei kykene ottamaan saman katon alla asujia huomioon niin ehkä hänen on silloi parempi muuttaa omilleen, pois vanhempiensa helmoista..
Mielenkiintoista on myös väite, että nuori muuttaa pois vanhempien asettamien ehtojen vuoksi ja elämä menee ehkä siksi sekaisin - tuohan on juuri sitä vastuunsiirtoa, mita nuoret harrastavat :)
luonnonlakien mukaan. Ei pois ajaa tarvinnut.
Eikö sille täysi-ikäisellekin ole mukavampi seurustella ja elää sosiaalista elämää omissa oloissaa, kuin äidin ja isän nurkissa?
18. Hänellä ei ole vielä mitään mahdollisuuksia elättää itseään, ja mulle tulee halvemmaksi elättää hänet täällä kuin jossain muualla. Yksityisasiat saa pitää omanaan, etenkin kun on täysikäinen, näin on pitkälle nytkin. Pankkiasioistaan alkaa vastata itse, samoin muuta vastuuta asioiden hoitamisesta lisätään entisestään. Meidän kodin pelisäännöt on kuitenkin samat kaikille perheen täysikäisille. Ei minä ja mieskään olla kotoa poissa niin, että ei tiedetä missä on ja kenen kanssa ja noin suurin piirtein koska tulee. Jos on yötä jossain, siitä pitää ilmoittaa. Kotitöitä pitää myös tehdä, eikä ns. äitipalveluja voi odottaa. Kannustan myös työntekoon koulun ohella niin, että oppisi elättämään itsensä ettei tarttisi vielä nelikymppisenä olla vanhempien kukkarolla, joten jotkut täällä AV:lla.
ainoastaan tuosta työnteosta olen eri mieltä, itse kannustan panostamaan kouluun, vanhempien tehtävä kun on elättää lapsensa esim. juuri lukion loppuun. Sen jälkeen joutuu toki rahoittamaan itse oman elämänsä. Mutta varsinaisen peruskoulutuksen aikana (lukio/keskiaste) en edellyttäisi työntekoa vaan antaisin lapsen panostaa kouluun. Kesätyöt sitten eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä mä en sitä ajaisi vielä pois, se on ihan varmaa.
Tokihan joku raja on. Kaverin 22-vuotias poika, ammattikoulun käynyt, työtön, vaan pelaa päivät pitkät kotona. En mä tollaista hyväksyisi, mutta tavallaan ymmärrän äitiä, ei se nyt ole helppoa ajaa lasta ulos tosta noin vaan jos toisella ei ole edes asuntoa. Tsempata siellä pitäis!
18. Hänellä ei ole vielä mitään mahdollisuuksia elättää itseään, ja mulle tulee halvemmaksi elättää hänet täällä kuin jossain muualla. Yksityisasiat saa pitää omanaan, etenkin kun on täysikäinen, näin on pitkälle nytkin. Pankkiasioistaan alkaa vastata itse, samoin muuta vastuuta asioiden hoitamisesta lisätään entisestään. Meidän kodin pelisäännöt on kuitenkin samat kaikille perheen täysikäisille. Ei minä ja mieskään olla kotoa poissa niin, että ei tiedetä missä on ja kenen kanssa ja noin suurin piirtein koska tulee. Jos on yötä jossain, siitä pitää ilmoittaa. Kotitöitä pitää myös tehdä, eikä ns. äitipalveluja voi odottaa. Kannustan myös työntekoon koulun ohella niin, että oppisi elättämään itsensä ettei tarttisi vielä nelikymppisenä olla vanhempien kukkarolla, joten jotkut täällä AV:lla.
ainoastaan tuosta työnteosta olen eri mieltä, itse kannustan panostamaan kouluun, vanhempien tehtävä kun on elättää lapsensa esim. juuri lukion loppuun. Sen jälkeen joutuu toki rahoittamaan itse oman elämänsä. Mutta varsinaisen peruskoulutuksen aikana (lukio/keskiaste) en edellyttäisi työntekoa vaan antaisin lapsen panostaa kouluun. Kesätyöt sitten eri juttu.
Juuri niin. Kesätöitä tietysti kannattaa tehdä, mutta ei missään nimessä koko kesää - täytyyhän nyt lomaakin saada pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten aikaa ja rahaa minulta säästyi siinä, että ei tarvinnut hengailla kavereiden kanssa ravintoloissa eikä kotibileissä tai kaupungilla viinaa kiskomassa.
Sain toki myös opintotuen ja kävin töissä lauantaisin, sunnuntaisin ja joskus maanantaisin.
Ei se ole ihmiset niistä tuloista kiinni vaan siitä, että osaa pitää menot kurissa!
Opiskelu sujui hyvin, koska keskityin tunnilla kuuntelemaan opettajaa sekä tein hyvät muistiinpanot.
Todistukseni keskiarvo on aina hiponut 10 eli 9,5-9,9. Kiitos intensiivisen tuntiosanoton, olen selvinnyt aina vähällä kotona lukemisella.
Asiat voi tehdä niin monella eri tapaa.
Jos ylipäätään katsotaan urheilevia nuoria, he oppivat aikaisemmin vastuunkannon, koulu sujuu yllensä helpommin ja kasvavat myös henkisesti samaa tahtia kuin fyysisesti. Heillä on tavoitteita, itsekuria ja tahtoa toteuttaa asioita elämässä.
Sitten on tietysti nämä nuoret, joiden mielestä on nastaa rippijuhlissakin imeä äidin tissiä, isä pyyhkii perseen, muuten makoillaan krapulassa tai kännissä ja odotetaan muut tekvät asiat heidän puolestaan.
Hyvä osoitus siitä tänään: 18 v oli ajanut auton ojaan. Siinä se seisoi persvako paljaana kun housut lötkötti polvissa ja odotti kädet taskussa, että muut työntävät/kiskovat hänen autonsa ojasta.
vanhempiensa lapsia ja vanhemmuuskaan ei ole sellainen moodi, jonka voi napsauttaa pois päältä. Helpompaa on muuttaa pois kuin nurista asiasta. Vanhempien dominoinnistahan valittavat sellaisetkin, jotka viettävät vanhempiensa kanssa esim. viikon yhdessä.
Jos tuo lapsi on taloudellisesti riippuvainen niin silloin minusta vanhemmilla on tietyissä asioissa sanavaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten aikaa ja rahaa minulta säästyi siinä, että ei tarvinnut hengailla kavereiden kanssa ravintoloissa eikä kotibileissä tai kaupungilla viinaa kiskomassa.
Sain toki myös opintotuen ja kävin töissä lauantaisin, sunnuntaisin ja joskus maanantaisin.
Ei se ole ihmiset niistä tuloista kiinni vaan siitä, että osaa pitää menot kurissa!
Opiskelu sujui hyvin, koska keskityin tunnilla kuuntelemaan opettajaa sekä tein hyvät muistiinpanot.
Todistukseni keskiarvo on aina hiponut 10 eli 9,5-9,9. Kiitos intensiivisen tuntiosanoton, olen selvinnyt aina vähällä kotona lukemisella.
Asiat voi tehdä niin monella eri tapaa.
Jos ylipäätään katsotaan urheilevia nuoria, he oppivat aikaisemmin vastuunkannon, koulu sujuu yllensä helpommin ja kasvavat myös henkisesti samaa tahtia kuin fyysisesti. Heillä on tavoitteita, itsekuria ja tahtoa toteuttaa asioita elämässä.
Sitten on tietysti nämä nuoret, joiden mielestä on nastaa rippijuhlissakin imeä äidin tissiä, isä pyyhkii perseen, muuten makoillaan krapulassa tai kännissä ja odotetaan muut tekvät asiat heidän puolestaan.
Hyvä osoitus siitä tänään: 18 v oli ajanut auton ojaan. Siinä se seisoi persvako paljaana kun housut lötkötti polvissa ja odotti kädet taskussa, että muut työntävät/kiskovat hänen autonsa ojasta.
Hyvä jos itse olet osannut hoitaa asiasi noin hyvin. Kaikki eivät siihen kuitenkaan kykene, joten ei kannata yleistää.
- "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asiani! Eli ihan vanhemmuudesta ja sen hyvästä hoitamisesta kyse; sellaiset lapset kuin kasvatus!
22
..mukelonsa heti pois kun 18-vee tulee mittariin.
Surullista. Meidän 19-vee haluasi kyllä opiskelija-asuntoon, kun sai heti paikan yliopistosta kun kirjoitti, muttaa..mutta.... Olemme maksaneet ikämme veroja (aika paljon), mutta lapsemme ei saa asuntoja, koska 16-vuotiaat peräkylien lpaset ovat päättäneet muuttaa kaupunkiin amikseen tai lukioon, kun se on kivaa... helle ne jämpät sitten menevät...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no totta ihmeessä se nuori täysi-ikäinen menee töihin
jos ei ole saanut opiskelupaikkaa! Vai ihan oikeastiko ajattelit, että se täysi-ikäinen siellä vanhempiensa huomassa sitten mietiskelee, että mitähän tässä pitäisi tehdä?
Minusta ei ole järkevää sännätä miettimättä johonkin hanttihommiin heti, kun opiskelupaikasta tulee hylsy. Vaan ensin kannattaa ihan oikeasti miettiä, mitä kannattaa tehdä ja mikä vie kohti omia tavoitteita: tarvitsisiko ehkä jotain lisäopiskelua, että opiskelupaikan ovet aukevat, olisiko avoimessa yliopistossa mahdollista suorittaa vaikka jonkun aineen perusopinnot, löytyisikö jostain kansanopistosta sopiva linja... Ja jos se oma ala on sellainen, mihin on vaikea päästä sisään, niin voi olla parempi keskittyä lukemaan pääsykokeisiin eikä hampurilaispihvien kääntelyyn. Työkkärissä on myös ammatinvalintapsykologi, jonka luona voi tulla hyviä ideoita ja uusia näkökulmia.
Joskus voi olla sellainenkin tilanne, että nuori on uupunut, jolloin muutaman kuukauden loma voi jopa edesauttaa opintoihin pääsemistä. Tai jos seuraavat pääsykokeet ovat maksimissaan puolen vuoden päässä, niin onko se nyt niin vakavaa, jos sen ajan käyttää vaikka rentoutumiseen ja lenkkeilyyn, lukemisen ohessa?
Mitään vuosien notkumista en suinkaan kannata, mutta ei se hanttihommien tekeminen aina ole hyödyllisempi ja parempi vaihtoehto. Joskus voisi olla parempi suorittaa avoimessa yliopistossa haluamansa aineen perusopinnot kuin tehdä jotain paskaduunia.
Mielenkiintoista on myös väite, että nuori muuttaa pois vanhempien asettamien ehtojen vuoksi ja elämä menee ehkä siksi sekaisin - tuohan on juuri sitä vastuunsiirtoa, mita nuoret harrastavat :)
Tarkoitin lähinnä sitä, että jos nuori ihminen heitetään kadulle ilman asuntoa ja ilman omia tavaroita, niin se kyllä saattaa suistaa elämän raiteiltaan (kuten myöhemmin elämässä vaikka ero tai asunnottomuus yleensäkin). Että kannattaako niiden asioiden aina antaa kärjistyä äärimmilleen, vai voisiko sitä omaa määräyshalua vähän hillitä, kun kuitenkin kyse on täysi-ikäisestä ihmisestä?
Tottakai on ja pitää "määräillä" ja antaa vastuuta ja velvoitteita nuorelle, vaikka olisi 18. Siis ihan kotiintuloajatkin. ja opettaa tekemään ahkerasti töitä, että oppii työnteon. Eikä syrjäydy.
Suksi sinä nyt vittuun idiootti!