Lue keskustelun säännöt.
Yhteiset lapsemme pelkäävät ihan hirveästi miehen erityislasta.
09.12.2011 |
Miehellä on edellisestä liitosta teini-ikäinen erityislapsi joka on iso, kovaääninen ja kiivasluontoinen. Hän asuu viikot hoitokodissa ja viikonloput vuorotellen vanhemmillaan. Meidän yhteiset lapset pelkää tätä sisarpuoltaan nykyään ihan hirveästi, pienempinä eivät niin kiinnittäneen häneen huomiota ja hänkin oli säyseämpi ennen murrosikää, nyt tilanne on se että lapset jännittivät jo eilisestä sisarpuolen tuloa ja ovat säikkyinä koko viikonlopun. Ymmärrän kyllä että hänkin tarvitsee viikonloppuja isänsä kanssa mutta onko tämäkään nyt oikein että pienemmät sisarukset pelkäävät koko viikonlopun. Yritän keksiä yhteisille lapsille tekemistä ja mies keskittyy omaan lapseensa mutta silti vaan sattii näitä yhteentörmäämisiä kun sisarpuoli rähjää jotain kovaan ääneen.
Suoraan sanoen tekisi mieli lähteä omien lasten kanssa jonnekin pois viikonlopuksi kun tekee niin pahaa katsoa heidän pelkoaan.
Mitä tekisitte?
Kommentit (50)
jos erityislapsi on agressiivinen. En nyt voi sanoa että aina, mutta omasta lapsestani tiedän ainakin, että niin metsä vastaa kun kuin sinne huudetaan. kaikki siirtymiset, hoitotoimet ja ikävätkin asiat saa hoidettua sovussa, kunhan osaa itse käyttäytyä vammaisen lapsen kanssa oikealla tavalla ja hermostumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välillä toisin. Elämäntilanteet muuttuvat ja silloin on suunnitelmia tarkistettava.
Voisiko isä tavata lastaan siellä hoitokodissa, onko pakko tulla teidän kotiinne?
Meillä kokemusta siitä, että sisarukset pelkäsivät omaa kotona-asuvaa sisarustaan, kun oli oikein paha vaihe menossa. Kaikesta selittämisestä ja tukemisesta ja vahtimisesta huolimatta. Tätä traumaa selvitellään nyt jälkeenpäin. Vaikuttaa vahvasti koko muuhun perheeseen yhden jäsenen sairaus.
Onko teillä omaa lääkäriä, hoitajaa, kuntoutusohjaajaa tai muuta tahoa, josta kysyä neuvoa ja apua. Todellakaan kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään omassa kodissaan!!
Mistään suvaitsemattomuudesta tai isän lapsen syrjimisestä. opetelkaa lukemaan luulen, että ongelma olisi ihan sama, vaikka lapsi olisi ap:n ja miehen yhteinen.
Mistään suvaitsemattomuudesta tai isän lapsen syrjimisestä. opetelkaa lukemaan luulen, että ongelma olisi ihan sama, vaikka lapsi olisi ap:n ja miehen yhteinen.
ollut tuliluontoinen pienestä asti. Nyt elämä on moninkerroin vaikeaa; hormoonit on pistäneet tytön sekaisin, oma vamma ottaa päähän ja sytytyslanka on tosi lyhyt.
Tapaa isäänsä kerran kuussa ja viikonloput olivat aika kauheita. Luulen et on mustis uudelle perheelle kun se vie niin paljon isän aikaa.
Järjestettiin niin et isä hakee aina lapsen; heillä on autossa yli tunti aikaa olla kahden ->pahin isi ikävä talttuu sillä. Sitten jaksaakin huomioida pieniä sisaruksia.
Seuraavan päivän jaksaa paremmin kun tietää et kun pienet menee aikasemmin yöunille hän pääsee isän ja äitipuolen kans kattoo leffaa ja syömään olohuoneeseen (joka kuulemma on pieniltä kielletty)
Eli heillä auttoi kun iso sai välillä erityishuomiota, sai tuntea olevansa tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos erityislapsi on agressiivinen. En nyt voi sanoa että aina, mutta omasta lapsestani tiedän ainakin, että niin metsä vastaa kun kuin sinne huudetaan. kaikki siirtymiset, hoitotoimet ja ikävätkin asiat saa hoidettua sovussa, kunhan osaa itse käyttäytyä vammaisen lapsen kanssa oikealla tavalla ja hermostumatta.
kovin laajaa kokemusta erityislapsista ole sitten, jos näin sanot??
Vanhempien ensisijainen tehtävä on olla vanhempia, ei terapautteja, hoitajia eikä lääkäreitä. Ja suurin osa vanhemmista varmasti tekee parhaansa erityislastensa kanssa. Erilaisten oireiden kanssa voi ajoittain olla jopa ammattilaisillakin tekemistä. Siinä ei todellakaan vaikuta joku vanhemman rauhallisena pysyminen, jos joku oire iskee todella päälle. Eikä varmasti ole vanhemman vika, jos vammainen oireilee.
Kamalaa syyllistämistä. Vammaisen lapsen vanhempikin on vain ihminen ja ihmiset tekevät jopa virheitä välillä tai uupuvat.
jota ei kasvattamalla saa terveeksi.
Autismiluokan oppilaiden yleisimpiä fyysisen väkivaltakäyttäytymisen muotoja olivat toisiin kohdistuneet lyömiset, puremiset, raapimiset tukistamiset ja tönimiset. Itseen kohdistui eniten puremista ja lyömistä.
Autistien akateemiset taidot olivat tutkimuksen mukaan selvästi heidän sosiaalisia taitojaan paremmat. Runsaimmin fyysistä väkivaltakäyttäytymistä raportoitiin olevan niillä autismiluokan oppilailla, joilla oli hyvät akateemiset, mutta heikot sosiaaliset taidot.
Väkivaltakäyttäytymistä edeltävissä tilanteissa ja toiminnoissa korostui yleisimmin yllätys-, siirtymis-, ja odottamistilanteet. Väkivaltaa edeltävät vuorovaikutustilanteet olivat pääosin henkilökunnan johtamia käskynantotilanteita. Näissä tilanteissa oppilasta ohjattiin vaatimuksilla tai kielloilla.
Fyysiseen väkivaltatilanteeseen puuttumiseen käytetyistä välittömistä interventiomenetelmistä yleisin oli fyysinen ohjaaminen. Tällä ohjausmuodoilla oli heikoin oppilaan rauhoittumista edistävä vaikutus. Parhaimmat intervention vaikutukset saatiin huomiotta jättämisellä tai huomion siirtämisellä muualle.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui pääosin Kauffmanin sosiaalis-kognitiiviseen väkivaltateoriaan ja Schoplerin autistien häiriökäyttäytymistä kuvaavaan malliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä jätä pieniä yksin koskaan isomman kanssa, arvaamattomuus kun kuuluu tähän keissiin.
Olisi hyvä jos isä saisi omaa aikaa teinin kanssa, sujuisi varmaan rauhallisemmin. Jos sinulla lähellä sukulaisia niin isä teinin kanssa siellä vierailemaan tai päivällä tekemään jotain heidän yhteistä. Tai sinä pienten kanssa muualle juttuja tekemään.
Jakakaa hoito/tarkkailuvastuuta miehen kanssa, kun toinen nukkuu pitempään aamulla aikaisemmin herännyt pääsee sen jälkeen hetkeksi lepäämään.
Tuo voi tosiaan olla 24/7 varuillaoloa/vahtimista mutta vetäkää yhtä köyttä miehen kanssa. Ei ole huono asia jos lähdet talosta pienten kanssa, se voi rauhoittaa tilannetta.
Teinillä hormonimuutosten myötä voisi olla aihetta tarkistaa lääkitystä, katsoa onko lääke muuten sopiva. Joillakin ahdistus voi kadota lääkkeitä vähentämällä.
Ja tämä on älyttömin viesti koko ketjussa:
"Minusta hoitajissa/vanhemmissa tms on yleensä vika
jos erityislapsi on agressiivinen. "
Autistisia on eritasoisia ja jos teinit on muutenkin hankalia siinä iässä niin joku autistinen voi olla oikeasti väärällä lääkityksellä 24/7 arvaamaton, agressiivinen, hyökkäilevä vaikkakin ahdistunut ja pelkäävä.
Uusi tilanne, paikka viikonloppunakin on aina stressin paikka ja mitä tietää kuinka viikko hoitokodissa on sujunut?
Kun siteeraat, pane linkki ja osoita, mikä osa tekstistäsi on siteerausta.
Kun nimittäin melkein koko kommenttisi on siteerattu täältä:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/pg/parkkinen/abstract.ht…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän hän siitä mitään tuossa kerro.
Mitähän tuohon sanoisi... on sillä erityislapsella sitten mikä diagnoosi tahansa, ei tilanne ole selvästikään terve. Muun perheen ei pitäisi joutua pelkäämään. Minusta kannattaisi ensisijaisesti neuvotella hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa siitä, mistä väkivaltaisuus johtuu ja miten sitä voisi hoitaa ja vähentää.
Kovaäänisyys on ok, muttei tietenkään väkivalta muita kohtaan.
Eihän hän siitä mitään tuossa kerro.
Mitähän tuohon sanoisi... on sillä erityislapsella sitten mikä diagnoosi tahansa, ei tilanne ole selvästikään terve. Muun perheen ei pitäisi joutua pelkäämään. Minusta kannattaisi ensisijaisesti neuvotella hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa siitä, mistä väkivaltaisuus johtuu ja miten sitä voisi hoitaa ja vähentää.
Kovaäänisyys on ok, muttei tietenkään väkivalta muita kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välillä ja ehkä vastaajilla kokemusta näistä erityislapsista?
Tämä tyttö on 3-vuotiaana yrittänyt tukehduttaa vastasyntyneen velipuolensa kuoliaaksi, 6-vuotiaana silpoi veitsellä gerbiilinsä ja sotki terraarion lasit sen suolilla, jotka repi ulos ja leikkasi saksilla uuden gerbiilinsä hännän katki, kun oli edelliset tappanut.
Kun olin esikoiselle raskaana, hän levitteli saippuaa pitkin meidän kylpyhuoneen lattiaa salaa ja kysyi isältään voinko mä saada keskenmenon, jos liukastun raskaana ja kaadun.
Kun esikoinen oli vauva, tämä tyttö asetteli nastoja ja klemmareita yöllä vauvan pinnasänkyyn.
Yksi päivä kun olin laittamassa ruokaa ja mieheni luki Hesaria, tyttö löi kaikin voimin nyrkillä kaksivuotiasta siskopuoltaan naamaan, niin että kuului vaan hirveä pamahdus, kun kaksiveen takaraivo paiskautui paljaaseen parkettiin ja tyttö makasi verissään itkien lattialla.
Yritti vielä viimeistellä tekonsa klo 04 yöllä hiipimällä tytön huoneeseen, mutta mieheni heräsi vaistonvaraisesti ja pelasti lapsemme hengen. Isä oli aavistellut tällaista ja laittanut esteitä tytön makuuhuoneen oven eteen yöksi.
Kun meille syntyi uusi vauva, emme uskaltaneet jättää sekunniksikaan kumpakaakaan lasta tämän tytön seuraan vahtimatta häntä tauotta molempien toimesta.
On myös yrittänyt hukuttaa isänsä tämän maatessa selällään järvessä hyppäämällä tämän kaulan päälle istumaan ja puristaen tiukasti jaloillaan.
On myös yrittänyt iskeä halkokirvellä isäänsä rintaan ilman mitään syytä. Isä torjui lyönnin krav-maga torjunnalla.
Tyttö on erittäin ovela, suunnitelmallinen, älykäs, erittäin taitava näyttelijä eri tilanteissa ja kympin tyttö koulussa, eikä tunne lainkaan pelkoa kiinnijäämisestä.
Sanoi aikovansa tappaa parhaan kaverinsa ja 14 koulukaveriaan, kun oli lukenut kouluammuskeluista.
En edes viitsi paljastaa kaikkia kauheuksia, mitä tämä tyttö on tehnyt, ettei tunnisteta.
Pelkäämme molemmat lastemme hengen puolesta tämän tytön takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kasvattaisin lapset paremmin, en tuollaisiksi erilaisuuden halveksijoiksi. Suvaitsemattomuus on pahempi vamma kuin mikään "erityisyys".
Älä ainakaan tue lapsiasi millään tavalla silloin kun he syrjivät tätä sisaruspuoltaan. Ota tiukka linja - jos tulee vähänkin tuota kuvaamaasi "säikkymistä" niin tee selväksi etteivät lapset saa sinulta siihen mitään tukea. Anna vaikka tukistus tai luunappi aiheettomasta valituksesta tai pistä pihalle ilman vaatteita. Miehesikin lapsi kuuluu perheeseen.
vakioskitsoilija taas laukoo aivopierujaan.
Erityislapsi saa luvan alkaa käyttäytyä tai sitten pysyy siellä laitoksessaan.
Huonoa käytöstä ei kerta kaikkiaan siedetä yhtään ja sillä hyvä.
kasvattaisin lapset paremmin, en tuollaisiksi erilaisuuden halveksijoiksi. Suvaitsemattomuus on pahempi vamma kuin mikään "erityisyys".
Älä ainakaan tue lapsiasi millään tavalla silloin kun he syrjivät tätä sisaruspuoltaan. Ota tiukka linja - jos tulee vähänkin tuota kuvaamaasi "säikkymistä" niin tee selväksi etteivät lapset saa sinulta siihen mitään tukea. Anna vaikka tukistus tai luunappi aiheettomasta valituksesta tai pistä pihalle ilman vaatteita. Miehesikin lapsi kuuluu perheeseen.
Tämä tyttö on 3-vuotiaana yrittänyt tukehduttaa vastasyntyneen velipuolensa kuoliaaksi, 6-vuotiaana silpoi veitsellä gerbiilinsä ja sotki terraarion lasit sen suolilla, jotka repi ulos ja leikkasi saksilla uuden gerbiilinsä hännän katki, kun oli edelliset tappanut.
Kun olin esikoiselle raskaana, hän levitteli saippuaa pitkin meidän kylpyhuoneen lattiaa salaa ja kysyi isältään voinko mä saada keskenmenon, jos liukastun raskaana ja kaadun.
Kun esikoinen oli vauva, tämä tyttö asetteli nastoja ja klemmareita yöllä vauvan pinnasänkyyn.
Yksi päivä kun olin laittamassa ruokaa ja mieheni luki Hesaria, tyttö löi kaikin voimin nyrkillä kaksivuotiasta siskopuoltaan naamaan, niin että kuului vaan hirveä pamahdus, kun kaksiveen takaraivo paiskautui paljaaseen parkettiin ja tyttö makasi verissään itkien lattialla.
Yritti vielä viimeistellä tekonsa klo 04 yöllä hiipimällä tytön huoneeseen, mutta mieheni heräsi vaistonvaraisesti ja pelasti lapsemme hengen. Isä oli aavistellut tällaista ja laittanut esteitä tytön makuuhuoneen oven eteen yöksi.
Kun meille syntyi uusi vauva, emme uskaltaneet jättää sekunniksikaan kumpakaakaan lasta tämän tytön seuraan vahtimatta häntä tauotta molempien toimesta.
On myös yrittänyt hukuttaa isänsä tämän maatessa selällään järvessä hyppäämällä tämän kaulan päälle istumaan ja puristaen tiukasti jaloillaan.
On myös yrittänyt iskeä halkokirvellä isäänsä rintaan ilman mitään syytä. Isä torjui lyönnin krav-maga torjunnalla.
Tyttö on erittäin ovela, suunnitelmallinen, älykäs, erittäin taitava näyttelijä eri tilanteissa ja kympin tyttö koulussa, eikä tunne lainkaan pelkoa kiinnijäämisestä.
Sanoi aikovansa tappaa parhaan kaverinsa ja 14 koulukaveriaan, kun oli lukenut kouluammuskeluista.
En edes viitsi paljastaa kaikkia kauheuksia, mitä tämä tyttö on tehnyt, ettei tunnisteta.
Pelkäämme molemmat lastemme hengen puolesta tämän tytön takia.
Likkahan käyttäytyy juuri kuin sarjamurhaajat yleensä lapsena. Todella pahasti häiriintynyt!
Toivottavasti tämä oli provo... En ikimaailmassa olisi asunut tuollaisen kanssa ja altistanut sisaruksia hänen toimilleen, vaikka olisi oma lapsi!
jos erityislapsi on agressiivinen. En nyt voi sanoa että aina, mutta omasta lapsestani tiedän ainakin, että niin metsä vastaa kun kuin sinne huudetaan. kaikki siirtymiset, hoitotoimet ja ikävätkin asiat saa hoidettua sovussa, kunhan osaa itse käyttäytyä vammaisen lapsen kanssa oikealla tavalla ja hermostumatta.
kovin laajaa kokemusta erityislapsista ole sitten, jos näin sanot??
Vanhempien ensisijainen tehtävä on olla vanhempia, ei terapautteja, hoitajia eikä lääkäreitä. Ja suurin osa vanhemmista varmasti tekee parhaansa erityislastensa kanssa. Erilaisten oireiden kanssa voi ajoittain olla jopa ammattilaisillakin tekemistä. Siinä ei todellakaan vaikuta joku vanhemman rauhallisena pysyminen, jos joku oire iskee todella päälle. Eikä varmasti ole vanhemman vika, jos vammainen oireilee.
Kamalaa syyllistämistä. Vammaisen lapsen vanhempikin on vain ihminen ja ihmiset tekevät jopa virheitä välillä tai uupuvat.
mutta vaikka lapsen isä asuu samassa taloudessa, hän on tämän lapsen kanssa päivittäin paljon vähemmän tekemisissä ja pelkästään lapsen puheen ymmärtäminen on vaikeaa ja aiheuttaa lapsessa turhautumista, kun isä ei ymmärrä mitä hän sanoo tai haluaa. Isän kanssa normaalist arkitoimet voi mennä helposti tavaroiden heittelyksi ja potkimiseksi jne tämän takia.
Tämä tyttö on 3-vuotiaana yrittänyt tukehduttaa vastasyntyneen velipuolensa kuoliaaksi, 6-vuotiaana silpoi veitsellä gerbiilinsä ja sotki terraarion lasit sen suolilla, jotka repi ulos ja leikkasi saksilla uuden gerbiilinsä hännän katki, kun oli edelliset tappanut. Kun olin esikoiselle raskaana, hän levitteli saippuaa pitkin meidän kylpyhuoneen lattiaa salaa ja kysyi isältään voinko mä saada keskenmenon, jos liukastun raskaana ja kaadun. Kun esikoinen oli vauva, tämä tyttö asetteli nastoja ja klemmareita yöllä vauvan pinnasänkyyn. Yksi päivä kun olin laittamassa ruokaa ja mieheni luki Hesaria, tyttö löi kaikin voimin nyrkillä kaksivuotiasta siskopuoltaan naamaan, niin että kuului vaan hirveä pamahdus, kun kaksiveen takaraivo paiskautui paljaaseen parkettiin ja tyttö makasi verissään itkien lattialla. Yritti vielä viimeistellä tekonsa klo 04 yöllä hiipimällä tytön huoneeseen, mutta mieheni heräsi vaistonvaraisesti ja pelasti lapsemme hengen. Isä oli aavistellut tällaista ja laittanut esteitä tytön makuuhuoneen oven eteen yöksi. Kun meille syntyi uusi vauva, emme uskaltaneet jättää sekunniksikaan kumpakaakaan lasta tämän tytön seuraan vahtimatta häntä tauotta molempien toimesta. On myös yrittänyt hukuttaa isänsä tämän maatessa selällään järvessä hyppäämällä tämän kaulan päälle istumaan ja puristaen tiukasti jaloillaan. On myös yrittänyt iskeä halkokirvellä isäänsä rintaan ilman mitään syytä. Isä torjui lyönnin krav-maga torjunnalla. Tyttö on erittäin ovela, suunnitelmallinen, älykäs, erittäin taitava näyttelijä eri tilanteissa ja kympin tyttö koulussa, eikä tunne lainkaan pelkoa kiinnijäämisestä. Sanoi aikovansa tappaa parhaan kaverinsa ja 14 koulukaveriaan, kun oli lukenut kouluammuskeluista. En edes viitsi paljastaa kaikkia kauheuksia, mitä tämä tyttö on tehnyt, ettei tunnisteta. Pelkäämme molemmat lastemme hengen puolesta tämän tytön takia.
Likkahan käyttäytyy juuri kuin sarjamurhaajat yleensä lapsena. Todella pahasti häiriintynyt! Toivottavasti tämä oli provo... En ikimaailmassa olisi asunut tuollaisen kanssa ja altistanut sisaruksia hänen toimilleen, vaikka olisi oma lapsi!
ja vastaili kaikkiin kysymyksiin näytellen mahdollisimman empaattista ja asiallista.
Mitään diagnoosia hän ei saanut eikä siten hoitoa, mitään diagnoosia hänellä ei edes ole entuudestaan, eikä ole nykyäänkään.
Heti vastaanotolta päästyään, tyttö alkoi vilkuilla ympärilleen näkyykö silminnäkijöitä ja kun ketään ei näkynyt, alkoi silmittömästi potkia isäänsä mitään sanomatta.
Käytösnumero tällä tytöllä on 9 eli koulussa menee hyvin.
Äitinsä ei myönnä tässä tytössä olevan mitään vikaa.
"
Tämä tyttö on 3-vuotiaana yrittänyt tukehduttaa vastasyntyneen velipuolensa kuoliaaksi, 6-vuotiaana silpoi veitsellä gerbiilinsä ja sotki terraarion lasit sen suolilla, jotka repi ulos ja leikkasi saksilla uuden gerbiilinsä hännän katki, kun oli edelliset tappanut. Kun olin esikoiselle raskaana, hän levitteli saippuaa pitkin meidän kylpyhuoneen lattiaa salaa ja kysyi isältään voinko mä saada keskenmenon, jos liukastun raskaana ja kaadun. Kun esikoinen oli vauva, tämä tyttö asetteli nastoja ja klemmareita yöllä vauvan pinnasänkyyn. Yksi päivä kun olin laittamassa ruokaa ja mieheni luki Hesaria, tyttö löi kaikin voimin nyrkillä kaksivuotiasta siskopuoltaan naamaan, niin että kuului vaan hirveä pamahdus, kun kaksiveen takaraivo paiskautui paljaaseen parkettiin ja tyttö makasi verissään itkien lattialla. Yritti vielä viimeistellä tekonsa klo 04 yöllä hiipimällä tytön huoneeseen, mutta mieheni heräsi vaistonvaraisesti ja pelasti lapsemme hengen. Isä oli aavistellut tällaista ja laittanut esteitä tytön makuuhuoneen oven eteen yöksi. Kun meille syntyi uusi vauva, emme uskaltaneet jättää sekunniksikaan kumpakaakaan lasta tämän tytön seuraan vahtimatta häntä tauotta molempien toimesta. On myös yrittänyt hukuttaa isänsä tämän maatessa selällään järvessä hyppäämällä tämän kaulan päälle istumaan ja puristaen tiukasti jaloillaan. On myös yrittänyt iskeä halkokirvellä isäänsä rintaan ilman mitään syytä. Isä torjui lyönnin krav-maga torjunnalla. Tyttö on erittäin ovela, suunnitelmallinen, älykäs, erittäin taitava näyttelijä eri tilanteissa ja kympin tyttö koulussa, eikä tunne lainkaan pelkoa kiinnijäämisestä. Sanoi aikovansa tappaa parhaan kaverinsa ja 14 koulukaveriaan, kun oli lukenut kouluammuskeluista. En edes viitsi paljastaa kaikkia kauheuksia, mitä tämä tyttö on tehnyt, ettei tunnisteta. Pelkäämme molemmat lastemme hengen puolesta tämän tytön takia.
Likkahan käyttäytyy juuri kuin sarjamurhaajat yleensä lapsena. Todella pahasti häiriintynyt! Toivottavasti tämä oli provo... En ikimaailmassa olisi asunut tuollaisen kanssa ja altistanut sisaruksia hänen toimilleen, vaikka olisi oma lapsi!
ja vastaili kaikkiin kysymyksiin näytellen mahdollisimman empaattista ja asiallista. Mitään diagnoosia hän ei saanut eikä siten hoitoa, mitään diagnoosia hänellä ei edes ole entuudestaan, eikä ole nykyäänkään. Heti vastaanotolta päästyään, tyttö alkoi vilkuilla ympärilleen näkyykö silminnäkijöitä ja kun ketään ei näkynyt, alkoi silmittömästi potkia isäänsä mitään sanomatta. Käytösnumero tällä tytöllä on 9 eli koulussa menee hyvin. Äitinsä ei myönnä tässä tytössä olevan mitään vikaa."
Nyt ei mitään "kattellaan mitä tapahtuu" -asennetta, vaan lapselle apua ja HETI! Vaikuttaa psykopaatilta..... Ja uudestaan ja uudestaan terapiaan niin, että lopulta naamiot karisee.
Voi luoja, miten tuo liittyy Ap:n ongelmaan??
Ap, en osaa neuvoa, mutta ymmärrän tilanteesi. Itse olin hoidossa pienenä perheessä, jossa oli äidin erityistäti asumassa. Hän ei ollut vaarallinen millään tavoin tai edes agresiivinen, mutta muistan että minua pelotti. Olin esikouluikäinen. Ei mielestäni ollut asennevammaa eikä ole nytkään, mutta osaan eläytyä tilanteeseesi. Kovasti surettaa tilanteenne. Miten miehesi reagoi? Tilanne on varmasti hänelle vielä rankempi? Kuitenkin kaikki ovat hänen lapsiaan. Oletko puhunut hänen kanssaan?