Perinnönjako, kun toinen vanhemmista kuolee ja asunto jää leskelle

jos saa puolet omaisuudesta?

Mikä on yleisin tapa, mikäli perittävänä on asunto ja hiukan rahaa tilillä?

Voidaanko rahat jakaa ja asunto vain jää toistaiseksi jakamatta?

kyllä

Leski saa siis osituksena puolet omaisuudesta eli käytännössä puolet asunnosta ja puolet tilin rahoista. Eikä maksa perintöveroa. Eikö niin?

Ja toisen puolen asunnosta ja vainajan tilillä olevista rahoista perii lapset, jotka maksavat perintöveron paitsi saatavista käteisvaroista, myös asunnon osuudesta, vaikka jää lesken hallintaan. Ja tästä saa jotain alennusta veroissa, kun hallintaoikeus leskellä?

Olenko ymmärtänyt oikein?

aivan

Ja jos leski muuttaa vaikka vuoden päästä toiseen asuntoon, tällöin lapset saavat myydystä asunnosta myös osuutensa? Meneekö siitä vielä myyntivoittoveroa, vaikka olisi maksettu joperintöverokin?

Kyllä, jos myyntihinta on suurempi kuin se hinta, mistä perintöverot on maksettu (plus mahdolliset remonttikulut). Eli jos syntyy myyntivoittoa. Tappiolla myydessä ei tietenkään tarvi maksaa myyntivoittoveroakaan.

Jos pariskunnalla on yhteinen asunto, on se useimmiten molempien nimissä ja yhteistä omaisuutta. Miten leski voisi olla varaton, jos hän omistaa puolet kodistaan? (Eikä hän tietenkään myöskään peri sitä, koska hän omistaa sen jo!)

Jos pariskunnalla on yhteinen asunto, on se useimmiten molempien nimissä ja yhteistä omaisuutta. Miten leski voisi olla varaton, jos hän omistaa puolet kodistaan? (Eikä hän tietenkään myöskään peri sitä, koska hän omistaa sen jo!)

Että jos vainaja on ollut leskeä varakkaampi, hänen omaisuuttaan menee leskelle sen verran että molempien omaisuudet ovat yhtä suuret ja loppu menee rintaperillisille. Ei leski saa puolta vainajan omaisuudesta.

Tosiaan, leskellä ja vainajalla yhteinen talo. Rahat tilillä olivat vainajan, mutta kun ei ole avioehtoa, saanee leski niistäkin puolet (vähennettynä ehkä omalla tilillä olevalla summalla, joka on huomattavasti vainajan summaa pienempi)?

Jos pariskunnalla on yhteinen asunto, on se useimmiten molempien nimissä ja yhteistä omaisuutta. Miten leski voisi olla varaton, jos hän omistaa puolet kodistaan? (Eikä hän tietenkään myöskään peri sitä, koska hän omistaa sen jo!)

Että jos vainaja on ollut leskeä varakkaampi, hänen omaisuuttaan menee leskelle sen verran että molempien omaisuudet ovat yhtä suuret ja loppu menee rintaperillisille. Ei leski saa puolta vainajan omaisuudesta.

"tasinkona" puolet asunnosta eli sen oman puolikkaansa.

Leski omistaa siis YHTEENLASKETUSTA omaisuudesta. Jos hänellä ei omaa omaisuutta, niin perillisille jää vain puolet 'perinnöstä'.

että perintövero on pienempi kuin luovutusvoittovero, joten kiinteistön arvoa ei kannata aliarvioida perunkirjoituksessa.



Mikäli pesää ei jaeta asunnon myynnin yhteydessä pitää uusi asunto ostaa puoliksi perikunnan nimiin, ettei joudu maksamaan perintöveroa kahteen kertaan.

Mikäli pesää ei jaeta asunnon myynnin yhteydessä pitää uusi asunto ostaa puoliksi perikunnan nimiin, ettei joudu maksamaan perintöveroa kahteen kertaan.

Voidaan myös tehdä velkakirja, jossa leski on velkaa kuolinpesälle sen verran kuin mitä hän on käyttänyt kuolinpesän rahoja asunnon ostamiseen.

Haaskalla taas. Olet oksettava.

jos on esim. huolissaan siitä, miten saa perintöverot maksettua, vaikka suurin osa omaisuudesta onkin kiinni asunnossa, joka jää lesken haltuun ja josta ei ole mitään tuloja vuosikausiin. On hyvin ymmärrettävää, että siinä vaiheessa haluaa mahdollisimman pian tietää, miten paljon perintöveroja on tulossa ja onko tässä vaiheessa lainkaan tulossa rahaa, jolla niitä perintöveroja voi maksaa.

vaan toivon vain, että saan perintöverot maksettua sillä summalla, joka tulisi tililtä. Haluamme ehdottomasti lesken jäävän asuntoon ja saavan osuutensa muutenkin. Itselläni ei vain olisi mitenkään juuri nyt varaa maksaa tuhansien eurojen perintöveroa saamatta mitään siitä perinnöstä mahdollisesti vuosikymmeniin :(

Meidän suvussa yleisin tapa on jättää pesä jakamatta. Se jää lesken haltuun. Ja vasta lesken kuoltua pistetään talo, tavarat ja rahat jakoon muiden sukulaisten kanssa.



Tämä on reilua. Leskihän on yhdessä puolisonsa kanssa sitä omaisuutta kartuttanut ja se kuuluu mielestäni hänen käyttöönsä. Lapset ja muut sukulaiset jakakoon sitten sen, mitä leskeltä jää.



En ainakaan voisi kuvitella hamuavani rahaa joltain ikääntyneeltä, leskeksi jääneeltä sukulaiselta.



Tuttavapiirissämme yksi nainen vaati saada osuutensa pesästä isänsä kuoltua. Kaikki muut jättivät rahat ja talon leskeksi jäänelle äidilleen. Tätä naista edelleen paheksutaan siitä, kun vaati omalta osaltaan pesänjakoa. Ahne ihminen, vie leivän äitinsäkin suusta.

vaan toivon vain, että saan perintöverot maksettua sillä summalla, joka tulisi tililtä. Haluamme ehdottomasti lesken jäävän asuntoon ja saavan osuutensa muutenkin. Itselläni ei vain olisi mitenkään juuri nyt varaa maksaa tuhansien eurojen perintöveroa saamatta mitään siitä perinnöstä mahdollisesti vuosikymmeniin :(

joka tapauksessa vaikka se pesä jäisi jakamatta?

Että pystyy edes perintöverosta selviytymään?



Tai sitten teillä on kyseessä joku miljoonien omaisuus.



Jos ei ole, niin sitten kai pitää sen verran psesästä kullekin ottaa.

Että pystyy edes perintöverosta selviytymään? Tai sitten teillä on kyseessä joku miljoonien omaisuus. Jos ei ole, niin sitten kai pitää sen verran psesästä kullekin ottaa.

80 000 euron perinnöstä (oma karkea arvioni perintöosuudestani) menee veroa yli 6000 euroa. Ja kun ne rahat on pääasiassa kiinni siinä osuudessa siitä asunnosta, niin ei valitettavasti minulta löydy tuota 6000 euroa tuosta vaan :(

Siis eikö perintövero omasta osuudesta tule maksaa joka tapauksessa vaikka se pesä jäisi jakamatta?

ap, katso täältä, täällä on viranomaistietoa, ei tarvitse mutuilla:

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/…

Siis eikö perintövero omasta osuudesta tule maksaa joka tapauksessa vaikka se pesä jäisi jakamatta?

ap, katso täältä, täällä on viranomaistietoa, ei tarvitse mutuilla: <a href="http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/…" alt="http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/…">http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/…;(15124)

määritellään perintövero ja tulee maksuun sen jälkeen. Vai olenko jotenkin lukutaidoton?

Perunkirjoitushan pitää joka tapauksessa tehdä, vaikkei omaisuutta jaettaisikaan:

Mitä vähennyksiä perukirjaan voi merkitä?

Kuolinpesän varoista voidaan vähentää vainajan velat, joihin luetaan myös (perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat) verot ja maksut. Lisäksi voidaan vähentää vainajan hautaamisesta sekä perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. _Pesän varoista ei voi vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa eikä omaisuuden realisoinnista aiheutuneita kustannuksia._

Paljonko perintöveroa on maksettava?

Perintöverolaskuri on osoitteessa www.vero.fi/perintoverolaskuri.

Perintövero määräytyy jokaiselle verovelvolliselle tämän perintöosuuden käyvän arvon sekä perinnönjättäjän ja perijän sukulaissuhteen perusteella. Milloin perintövero on maksettava?

Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen postituksesta. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Jos veron määrä on vähemmän kuin 500 euroa, vero on maksettava yhdessä erässä.

Kuka on vastuussa perintöveron maksamisesta?

Perintövero on jokaisen verovelvollisen henkilökohtainen vero. Muut pesän osakkaat eivät ole vastuussa toisten osakkaitten veroista.

Meillä tehtiin niin, että koko pesä jätettiin lesken hoitoon ja hän maksoi siitä myös pesän perintöverot. Eihän vainajan lapsenlapsilla olisi ollut varaa niitä maksaa - perintö oli testamentilla hyppäytetty yhden sukupolven yli lapsenlapsille.

Luettu ymmärretty ja sisäistetty. Kohta sitten peruskirjoituksen pariin ja selvittämään miten toimitaan, ettei kellekään tule rahallisesti liian haastavaa.