Lue keskustelun säännöt.
Miksi loukkaannuin verisesti tästä mieheni kommentista?
08.12.2011 |
Mies sanoi aamulla, kun puhuttiin imetyksestä, että se on niin kovin monen ongelman lähde. Mä vetäisin hirveät pultit. Meillä siis on 8-kuinen vauva, joka nyt on alkanut nukahtaa tissille sairasteltuaan. Vauva on alkanut roikkua kaikki yöt kiinni tississä, kun ei muuten oikein tahdo syödä mitään ja on pudonnut painokäyrältään kokonaan. Joutuu sitten nukkumaan meidän vieressä ja heräilee.
Taustaa sen verran, vielä että parina iltana viikossa minä joudun olemaan kotoa poissa ja silloin lapsia hoitaa joko anoppi tai lapsenlikka. Viime viikolla sitten vauva oli huutanut suoraa huutoa koko ajan molempien kanssa ja sitten anoppi soitti mulle ja sanoi, että kyllä se imetys nyt on lopetettava, kun vauva on käynyt noin hankalaksi. Kertoi sitten myös, ettei tällä viikolla valitettavasti voi tulla.
Loukkaannuin anopillekin todella paljon, koska minusta se, että hoitaa meidän lapsia ei oikeuta ottamaan kantaa imetykseen. Mutta en tajua, miksi suutuin miehellekin noin paljon. Mitä mieltä olette?
Kommentit (70)
mutta kerrataan vielä: jos paino tippuu, lapsi saa ruokaa liian vähän = sun maitosi ei enää riitä. Eli nyt vaan se lusikka kirjaimellisesti kauniiseen käteen ja alat antaa sille lapselle kiinteää ruokaa. Paino nousee, lapsi kehityy, lakkaa huutamasta ja säkin saat nukkua yösi, samoin se lapsi. Ruuan lisäksi tuon ikäinen tarvitsee UNTA.
Ja kiinnostaisi muuten tietää AP että mitä on nämä kiinteät ruuat joita lapsi ei suostu syömään?
Yksi ystävättäreni ihmetteli kun hänen lapsensa ei suostunut syömään kaupan liha/kala/kasvis pilttejä ja muita purkkiruokia...noh, ei varmaan ihme, sillä kun niitä on maistanut itse, ei niitä söisi itsekään. Ei ne vauvojenkaan suut ihan tuohesta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakotatko? Yritätkö tunkea väkisin suuhun? Onko ruokailusta tullut lapselle tuskallinen tilanne?
Saako lapsi yrittää lusikoida itse?
Älä nyt ota pahalla, mutta ammattini puolesta nään kovin usein juuri tätä että lapsen ruokailuongelmat johtuvat vanhempien asenteesta ja vääristä otteista.
Kokeile seuraavia asioita:
- yritä tehdä ruokailusta mahdollisimman miellyttävä lapselle. 8kk ikäinen voi syödä jo syöttötuolissa perheen ruokailessa. Muiden aterioinnin seuraaminen lisää lapsen luontaista kiinnostusta syödä ja maistella ruokia myös itse.- Anna lapsen poimia itse sormisyötäviä käsin lautaseltaan ja älä välitä sotkusta ennen kuin ruokailu on ohi.
- Anna lapselle lusikka omaan käteen ja syötä toisella hänelle mössöä.
- Anna lapsen syöttää SINULLE lusikallinen omaa ruokaansa.
- Jos tuttipullon kanssa on ongelmia, kokeile nokkamukia tai pilliä korvikkeen juottamiseen. Kaikki lapset eivät kertakaikkiaan pidä tuttipulloista.
Viestisi oli ihan kiva, mutta alkoi aika provosoivasti. Ehkä arvannet, että olen jo valmiiksi aika stressaantunut tuosta syömisestä, eikâ tuo syyllistäminen auta.
Sen verran ennen kuin vastaan, että vauva söi ennen paremmin (silloin imetin vähemmän, koska halusin lopettaa), mutta kun sairastui ja jatkoin taas imetystä, on alkanut syödä huonosti. Mulla on myös toinen huonosti syövä lapsi, niin olen jo aiemminkin käynyt saman läpi.
Lapsi kyllä haluaa syödä mieluummin itse, se on selvä. Jos minä laitan sosetta suuhun, suu pysyy kiinni. Pari lusikallista menee aina ja sitten tulee stoppi. Toisaalta kun se syö itse, ihan koko keittiö on ruoassa. En jotenkin vaan jaksaisi pestä lattiaa viisi kertaa päivässä, mutta minä olenkin huono äiti varmaan, kun olen tehnyt lapsia, enkä sitten jaksa huolehtia niistä...
Olen yrittänyt syönnin aikaan olla stressaamatta, koska tiedän, ettei se auata. Yritän olla tuputtamatta, annan suuhun sen minkä ottaa ja sen jälkeen tarjoan vielä useamman kerran, mutta jos ei ota, annan olla.
Pitää ruveta laittamaan sormiruokaa, mutta siihen vaan ei saa voita tai öljyjä sekoitettua niin kuin mössöihin, niin ei ole niin ruokaisaa. Lisää syömisvinkkejä otetaan vastaan.
ap
ruoka pääsääntöisesti sun tissiä? No, eipä taida riittää, nälkäänsä se itkee. Miksi olet jättänyt noin myöhään lisäruoan antamisen, mahtaa ollakin jo vaikeaa opetella.
Meidän 8-kuinen "vauva" käveli sun vauvas ikäisenä, ei olis tullut mieleenkään, että se olis maidolla ja velleillä elänyt.
Voi pyhä piip.....
Ja siitä anopista; No, anopit on anoppeja, ole iloinen hoitavasta anopista, mun omani ei ole ikinä hoitanut minuuttiakaan, muttei ole myöskään puuttunut elämäämme.
Ja jätä miehesi ulos koko asiasta, hänelle ei sun imetyksesi kuulu.
mutta kerrataan vielä: jos paino tippuu, lapsi saa ruokaa liian vähän = sun maitosi ei enää riitä. Eli nyt vaan se lusikka kirjaimellisesti kauniiseen käteen ja alat antaa sille lapselle kiinteää ruokaa. Paino nousee, lapsi kehityy, lakkaa huutamasta ja säkin saat nukkua yösi, samoin se lapsi. Ruuan lisäksi tuon ikäinen tarvitsee UNTA.
Ja kiinnostaisi muuten tietää AP että mitä on nämä kiinteät ruuat joita lapsi ei suostu syömään?
Yksi ystävättäreni ihmetteli kun hänen lapsensa ei suostunut syömään kaupan liha/kala/kasvis pilttejä ja muita purkkiruokia...noh, ei varmaan ihme, sillä kun niitä on maistanut itse, ei niitä söisi itsekään. Ei ne vauvojenkaan suut ihan tuohesta ole.
Niin sittenkö ajattelet, että vauva saa vaan purkkiruokaa? No, näin ei ole.
ap
tasan pitää siivota 5 kertaa päivässä koko syöttötuolin ympäristö. Sotkua tulee väkisin.
Syökö lapsi muun perheen kanssa, saako maistella omaan tahtiin?
Saatko menemään velliä? Entä puuroa?
Tsemppiä. Mä kyllä varmaan lopettelisin imetystä pikkuhiljaa jos yöt kukkuu, johan se kuluttaa siinä sen mitä rinnasta saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se syöminen kehittyy kyllä aika nopeasti siistimmäksi, ja sitten kuitenkin pääsee helpommalla, kun se lapsi syö itse, vaikka siis nyt kuitenkin tulee toki sotkua.
Jos lapsi sotkee/tiputtelee/heittelee ruokaa tahallaan, niin silloin toki ruoka pois edestä, ja hetken kuluttua tarjolle uudestaan.
Kyllä se sormiruoka voi olla ihan yhtä ravitsevaa, kasviksia, leipää, lihaa, kalaa, täysjyväpastaa ym.ym. Sen öljylisän voi sitten laittaa vaikkapa puuroon halutessaan.
Ja tuo "on jo yksi huonosti syövä lapsi", ei ole mikään puolustus. Sitä suuremmalla syyllä kuuntelisin hyviä vinkkejä, mitä olet saanut ja yrittäisin tehdä toisin!
että tuon ongelman ydin on imetys, eikä se asia sitäpaisti kuulu anopille.
Ongelmana on se, että 8-kuinen kärsii eroahdistuksesta eikä haluaisi päästää äitiään silmistään. Äidin symboli on rinta, syödessään lapsi on turvassa kun tietää äidin olevan lähellä.
Voisitko pitää muutaman viikon taukoa iltamenoistasi ja katsoa, rauhoittuuko tilanne kun kehitysvaihe on ohi ja lapsi terve?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä yritä mitään puolustella! Sanoin vaan, että yksi syö jo huonosti sen takia, että tarkoitan, että tiedän että mitä enemmän siinä tilanteessa stressaa, sitä pahemmaksi se käy. Jos luit viestini, miksi ihmeessä et huomannut, että kysyin lisää neuvoja?
ap
että tuon ongelman ydin on imetys, eikä se asia sitäpaisti kuulu anopille.
Ongelmana on se, että 8-kuinen kärsii eroahdistuksesta eikä haluaisi päästää äitiään silmistään. Äidin symboli on rinta, syödessään lapsi on turvassa kun tietää äidin olevan lähellä.
Voisitko pitää muutaman viikon taukoa iltamenoistasi ja katsoa, rauhoittuuko tilanne kun kehitysvaihe on ohi ja lapsi terve?
Minä olen myös tätä mieltä ja sanoinkin sen anopille. Siksi nuo imetysjutut tuntuu pahalta, kun uskon, että joka tapauksessa vauvalla on eroahdistus ja anopin ja miehen mielestä on paha juttu, että olen niin "läheinen" vauvan kanssa.
Valitettavasti mulla on noita iltamenoja vielä muutama viikko, sitten helpottaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitin vaan sitä, että jos on jo "yksi huonosti syövä lapsi", niin se ei ole mikään selitys (paitsi sun stressaantumiselle toki).
Eroahdistusaika kyllä, mutta ei sitä mielestäni pitäisi imetyksellä korvata, läheisyydellä kyllä.
Mikä on lapsen isän rooli?
Vaikka itse olisitkin poissa nuo pari iltaa viikossa, niin onhan lapsella isäkin.
Anopin sanomisenkin tavallaan ymmärrän, ei ole mukava hoitaa koko ajan huutavaa lasta... Miehesikin varmaan tarkoitti hyvää, yritti auttaa. Ylireagoit kyllä.
imetys ei suju, otetaan tuttipullo ja korvike käyttöön.
Ei se sen vaikeampaa ole.
Ai niin, siinähän ei voi päteä! Yhyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä yritä mitään puolustella! Sanoin vaan, että yksi syö jo huonosti sen takia, että tarkoitan, että tiedän että mitä enemmän siinä tilanteessa stressaa, sitä pahemmaksi se käy. Jos luit viestini, miksi ihmeessä et huomannut, että kysyin lisää neuvoja? ap
Ap, sä loukkaannut siksi, että otat kaikki kommentiti itseesi. Kun tässä et ole SINÄ pääroolissa vaan se VAUVA, jonka parasta sekä anoppi että miehesi luultavasti ajattelevat. Voisitko edes hetkekesi ajatella niin?
Tuntuu että niin moni "loukkaantuu", kun kaikki tuntuu pyörivät vaan oman navan ympärillä. Äläkä nyt suutu, vaan ihan objektiivisesti yritä ajatella tilannetta. Mikä on todennäkäisempää: Että anoppi ja miehesi haluavat sinua kiusatakseen sabotoida imettämistäsi, vai haluavat vain vauvan parasta, ja siksi yrittävät ehdotella eri keinoja? Ihan rehellisesti mieti hetki.
Ja olen erittäin samaa mieltä erään toisen vastaajan kanssa. Tuon ikäinen tarvitsee unta. Ja paljon. Vatsan ja pään pitää rauhoittua yön ajaksi ja sitten aamullakin on ihan eri tavalla nälkä. Yritä siirtää imetystä vaikka aamuun?
ITse on niin kiinni siinä imetyksessä, joka on niin valtavan tunteellinen asia monelle (esimerkiksi minulle). Mies näkee sen 1+1=2 ja itse että 1+1=ehkä 2 mutta kenties 3, tai -4... tai jos siihen vaikuttaa joku muukin seikka niin saattaa vastaus olla myös 235.
Olet varmasti itsekin väsynyt, ja koska imetys on sinulle tärkeää ja pelkäät sen a)loppuvan aiemmin kuin halusit b)menevän jotenkin muuten pieleen c)aiheuttavan lapselle ongelmia vaikka teet sitä lapsen parhaaksi... syitä on monia!
Mutta tsemppiä vain. Hae apua vaikka imetystukilistalta! maitolaituri siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle 1 vuotiaan pääravinto on rintamaito. 1 vuotiaaksi asti soseet saavat olla toissijaisia!
Mutta jokainen etekee tavallaan. Itse olen kaikkien neljän lapseni kanssa vlvonut öitä. Kuopus asui rinnalla yöt. Mutta mä en henno lopettaa imetystä.
Muutamaa viikkoa vaille 2vuotiaana alkoi nukkua yöt heräämättä. En siis huudattanut lasta.
Meillä lopetetaan aina imetys ensin päivällä ja lopuksi vasta öisin lapsen tahtiin!
Mutta jokainen tekee kuten parhaaksi tuntee.
Imetys on herkkä asia ja minä en halausi että mieheni tai saatikka anoppi kommentoisi sitä. Mies toki saa esittää mielipiteitä, mutta anopin ei edes niitä tarvi esittää.
Jos itse jaksan öisin imettää, niin kellään ei ole siihen mitään sanomista.
Imetys on niin herkkä asia, että kaikenlainen sanominen siitä vaikuttaa naisen käsitykseen mitä muut hänestä äitinä ajattlevat.
Koita jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa ja mieti miten itse halaut asiat tehdä.
Älä keksustele muiden kanssa aiheesta, jos he vain aiheuttavat mielipahaa.
Tunnet ehkä huonoa omaatuntoa (aivan syyttä!) siitä, että lapsi on pienikokoinen ja ongelmia on ollut. Sitten koit alitajuisesti, että mieskin syyllistää, vaikka aivan varmasti näin ei ollut, vaan miehen kommentti ns. viaton.
vaikkakaan siitä ei selvästikään saa enää riittävästi energiaa.
jätä ap ne iltamenosi. 8-kuinen on vielä pieni vieraiden hoitoon. Anoppi on oikeutettu kommentoimaan jos jätät vauvasi hänelle hoitoon.
Älä kysy muiden mielipiteitä, jos tiedät totuuden haavoittavan sinua vielä enemmän!
Mutta vastaanpa kuitenkin, lukekoon sitten kuka tahtoo.
Sinä haluat ilmeisesti kokea olevasti marttyyriäiti. Sädekehäsi kieltämättä kirkastuu, mutta sivullisten näkökulmasta se alkaa jo häikäistä.
Olet omalla toiminnallasi todistanut, että imetys on ainakin teidän perheessänne ongelmien lähde.
Miksi sinä sitten toimit toisenkin lapsen kanssa yhtä typerästi, vaikka on ennenkin ollut huonosti syövä?
Se on ihan jokaisen äidin (huom. ei isän eikä mummon) oma valinta, jos haluaa valvoa yöt vauva tissillä. Jos joku sillä onnelliseksi tulee, niin omapa on asiansa.
Mutta turha sitten valittaa väsymistä ja vaikka mitä. Sitä voi joko itsepäisesti ja fanaattisesti jatkaa valitsemallaan tiellä ja epätoivoisesti imettää yötä päivää, tai sitten voi uskoa sen toisen tavan (ja helpomman elämän?) valinneita ja kokeilla sitä.
Jos et hyväksy sitä, että lapsi opettelee itse syömään, niin imetä sitten vaikka kouluikään. Se sama sotku voi olla kuitenkin edessä sitten 5 vuoden päästä, jos et nyt päästä lasta lusikkaan käsiksi, siivousta välttääksesi.
Alle 1 vuotiaan pääravinto on rintamaito. 1 vuotiaaksi asti soseet saavat olla toissijaisia!
Et voi väittää noin! Itse sanoisin omien kokemusteni perusteella että alle 6kk vauvan pääravinto on rintamaito/korvike. Sen jälkeen kiinteiden ruokien ja maidon suhde on 50%/50%
Mutta tiedän että kaikille tämä ei ole totuus.
En ole muuten valvonut omien lasteni kanssa juurikaan öitä(paitsi heidän hammaskipuilujensa kanssa), nukkuivat 4 kk asti vieressä, sen jälkeen 1 vuotiaaksi asti omassa sängyssä samassa huoneessa ja sen jälkeen siirtyivät omaan huoneeseen. Ja ovat kasvaneet mainiosti keskikäyrillä ja niiden yläpuolella.
Tissin sijaan lasta voi ihan hyvin rauhoitella yöllä myös tassuttelemalla ja myös ISÄ voi rauhoittaa pientä, niin maidonhimo ei äidin tuoksusta ylly.
Ap: n tapauksessa harkitsisin yösyömisen vieroitusta ihan siitä syystä että yöllä kuuluu nukkua eikä syödä, ja siihen on hyvä pikku hiljaa rytmittyä.
Ja muuten, yksi juttu kannattaa pitää mielessä. Niin kauan kun vauva juo maitoa/korviketta, ei kannata juottaa vettä tai laimeaa mehua lainkaan. Ne täyttävät vatsaa turhaan ja vauva saa kyllä tarvitsemansa nesteen soseista, hedelmistä, kasviksista ja maidosta.
mutta kerrataan vielä: jos paino tippuu, lapsi saa ruokaa liian vähän = sun maitosi ei enää riitä. Eli nyt vaan se lusikka kirjaimellisesti kauniiseen käteen ja alat antaa sille lapselle kiinteää ruokaa. Paino nousee, lapsi kehityy, lakkaa huutamasta ja säkin saat nukkua yösi, samoin se lapsi. Ruuan lisäksi tuon ikäinen tarvitsee UNTA.