G: Mikä anopissa / anoppilassa / appiukossa ärsyttää?

sun anoppi on oikeesti aika karmee!!

vähän mitään ärsyttävää;

mutta ruoan tuputtaminen lapselle ärsyttää, lapset kun on ne ainoat joilla on vielä tallella tunne siitä milloin ovat syöneet tarpeeksi, niin pakkoko sitä on yrittää pilata.

ja kehtaat sillä vielä täällä retostelella, niin ei hyvin mene. Sulla ei varmaan ole silmälseja itsellä, eikä mitään muutakaan vikaa.

Se on todella rasittavaa kun joutuu toistamaan kaiken kolme kertaa! Minun tapauksessani kyse on omasta äidistäni joten ei edes voi sanoa että ärsytys johtuisi vaan anoppivihasta.

Ja kaikista ärsyttävintähän tässä on että apuvälineitä on olemassa mutta niitä ei suostuta hankkimaan!

piereskelee, röyhtäilee ja ryystää ruokapöydässä. Valittaa ruuasta, mutta kehuu toisten miniöiden kaupasta ostamia valmisruokia. Ei koskaa kiitä. Haukkuu ja halveksii minua minun(tai poikansa omistamassa) kodissani.

Komentelee ja valittaa lapsille. On aina kaikessa oikeassa.

Haisee likaselta ja pahalta. Syö sotkuisesti.

Appi on erittäin hyvä kuntoinen kahdeksankymppinen. Ajaa autoa,käy naisissa ja ei omaa mitään perussairauksia. Liikkuminen todella helppoa. Appi on vaan perusilkeä. Tekis mieli kolkata.

Appi käy meillä joka päivä syömässä eikä ikinä ole antanut ruokarahaa tai muuta

Suosii tyttären lapsia, ei paljon välitä poikansa (ja siis myös minun) lapsista. Käy kyläilemässä vain tyttären luona, on siellä yötä, viettää aikaansa hänen lastensa kanssa yms. mutta meillä käy ehkä n. kerta vuodessa ja on yötä hotellissa mutta ei meillä (josta toisaalta en ole pahoillani!). Minun lapsillani on tosi etäiset välit mummiinsa, mikä on kuitenkin harmillista.



Toinen ärsyttävä piirre on se, että sen harvan kerran käydessään tuo lapsilleni vaatteita, mutta hänellä ei ole hajuakaan lasteni koosta (eikä sitä VOI etukäteen kysyä) joten vaatteet ovat joko järkyttävän suuria tai jo liian pieniä. Ja tyttäreni ei todellakaan halua pitää jotain nanson ihmetrikoita päällänsä, näitä anoppi harrastaa "kun saa niin halvalla". Voi ällötys sentään.

25 appi käy jatkuvasti syömässä, kun ruokakin on niin pahaa?

Kävisi niillä muilla miniöillä herkuttelemassa.

makeata lapsille koko ajan. Olen yrittänyt selittää, että lapset rakastavat häntä ihan yhtä paljon, vaikka ei 24/7 tunkis sokeria niiden suuhun.

mutta pahin on se vanhan, ehkä homeisen talon haju, joka tarttuu vaatteisiin ja tavaroihin. Ei muuten lähde kuin pesemällä.



Ärsyttävää on myös tyylitajuttoman anopin pakkomielle täyttää kotimme halvoilla, mauttomilla, suurilla ja tarpeettomilla esineillä.



Anopillani on myös tapana puhua ihmisistä selän takana, esim toisen poikansa nykyinen ja entinen vaimo ovat haukkumalistalla korkeaala. Väkisinkin aina mietin, haukkuuko heille myös minua.



Anoppini voisi myös peseytyä useammin, tai ainakin käyttää deodoranttia.

Ne on ihan ok.

- surkea itsetunto

- nöyristelevä ja anteekspyytelevä asenne



Apessa ei ota päähän mikään, upea ukko!

Minun anoppi myös ostelee meille tavaraa, joka on ensinnäkin tarpeetonta ja vain tiellä, ja toiseksi vielä rumaa. Tai siis ei minun/mieheni maun mukaista, vaan anopin maun mukaista. Tietenkin tarkoittaa hyvää ja ajattelee varmaan miellyttävänsä kaikkien meidän silmää, mutta meillä on kaapit täynnä mautonta roinaa..

Olen kai tyly, mutta vien vaan kylmästi roinat kirpparille. Nykyään tehdään myös sitä, että mies palauttaa tavarat äidilleen takaisin jos meillä ei ole tarvetta... Eikä viesti mene silti perille! =D

19

Molemmat ovat järjettömän ylipainoisia, 165 senttiä/120-130 kiloa/henki.



Ylipaino johtaa siihen, etteivät jaksa siivota. Heidän kotinsa on ällölikainen, rasvoittunutta pölyä ihan joka pinnalla, vessanpönttö ruskea, matot pörröllänsä kissankarvoja - ja kissa kuoli 2v sitten!



He haisevat vanhalle hielle koska eivät jaksa/ kykene pesemään kakkia läskisiä ihopoimujaan.



Heillä ei ole sisävessaa varsinaisessa asuintalossaan, vaan sisävessa on nk. "pikkumökissä". Sinne on matkaa n. 50 metriä, siis ulkona käveltävää matkaa. Anoppi ei jaksa sitä matkaa kävellä, vaan kusee keittiössä isoon ämpäriin.

Eikä tämä ole mikään provo, vaan oikea tilanne, keittiössä on kusiämpäri jota käytetän myös laskiämpärinä.

Järjestely on kaameeta ja mua inhottaa joka kerta kun menen sinne.

Onneksi anoppi käy sentään paskomassa vessassa. Appi kusee ulkona puskiin.



Ja tuo paskominen. Joka hiton aamu, ekat sanat kummankin suusta - anopin ja apen - kuuluvat: "täytyypä heti tässä mennä aamupaskolle".



Ja jossakin vaiheessa iltapäivää molempien suista kuuluu: "nyt on päiväpaskaplöräyksen aika".

Tietysti on hienoa että vanhusten suoli toimii.



Molemmat myös piereskelevät ruokapöydässä, ja röyhtäilevät.



Molemmat inhottavat minua yökötyksen partaalle.



Yritän välttää heitä viimeiseen saakka, ja aika hyvin olen onnistunut, tapaamiset jäävät 1-3 kertaan/vuosi.



Ja jos mieheni sisko ja pikkuveli tunnistivat vanhempansa: onhan tästä ollut puhetta. ;)



Eikä toivoakaan että ihan heti heittäisivivät pyyhkeitä kehään: ovat molemmat vasta 67v.

Mutta appivanhemmat ovat puhumatrtomia, viileitä toisilleen, ja onhan se kiusallista.

oli laskiämpäri ja pissaämpäri.

Pissaämpäri oli kuitenkin pelkästään pieniä lapsia varten. Vessa (huussi) kun oli pihan perällä olevan navetan takana, eivätkä lapset sinne iltapimeällä uskaltaneet mennä.

Aikuiset kyllä kävivät huussissa.

Myös vanha reumaa sairastava mummoni.

... anopilla aina viinitonkka käden ulottuvilla, soittelee itsesäälisiä puheluita miehelleni kännipäissään, kerran jopa ekaluokkalaisellemme, yäks.

Ristikuulustelee meitä aina kaikesta uudesta kotiimme ostetusta - mitä maksanut - ja päivittelee hintoja suureen ääneen.

Pilaa lasten synttäreillä ilmapiiriä kun tuo itse niitä risoja kirppislöytöjä ja kun muilla vierailla kunnon lahjoja, mököttää silminnähden ja syyllistää lapsia, kun "mummin tuomiset ei kelpaa".

Sukujuhlissa pitää aina jännittää missä kunnossa ilmestyy paikalle ja tekee pahaa mieheni puolesta katsella kun hän joutuu katselemaan ja kuuntelemaan kännistä äitiään, niin surullista.

Inhoaa ja panettelee muita naisia, suhtautuu miehiin ällön lipevästi, omaa sukupuoltaan sortava antifeministi siis... oli esim. kauhuissaan kun lastemme ollessa pieniä oltiin kylässä ja mieheni antoi mun istua ja syödä ensin ja katsoi sillä välin vilkkaan taaperomme perään - anoppi juoksi perässä ja päivitteli asiaa mua paheksuvasti mulkoillen.

Ei koskaan varaudu lastenlasten vierailuihin mitenkään - kotonaan ei ainuttakaan lelua, aina pikkupöydillä palavia kynttilöitä, keikkuvia kukka-asetelmia, lääkepurkkeja avoimesti esillä, ikkunat joista turvakaiteet poistettu aina levällään vaikka pieniä kylässä. Ei tajua, kun emme anna lapsia hoitoon tupakantumppeja, viinilaseja ja lääkejäämiä pursuavaan kotiinsa.

Voi apua, taidan itse asiassa inhota ko. naista aika paljonkin. Olenko pikkumainen? :-(

Nykyinen eläkeläinen, entinen työnarkomani. Aloittaa jokaisen keskustelun poikansa kanssa Kysymyksellä "Oletko töissä?" ja jos vastaa ettei ole alkaa hirveä jäkätys siitä kuinka ei saa pitää vapaata liikaa vaan pitää olla aina töissä.



Ja poikansa ei siis pidä liikaa vapaata, hyvä jos yhden päivän viikossa. Muuten 12h/päivä töissä vähintään.

Antaisi pienten lasten isän olla joskus rauhassa perheensä kanssa ilman jatkuvaa syyllistämistä.

- jatkuva negatiivisuus: ei koskaan mitään hyvää sanottavaa mistään tai kenestäkään



- haukkuu minua pojalleen, arvostelee poikansa valintoja elämässä ja kaikissa mahdollisissa asioissa



- haukkuu omaa puolisoaan eli appiukkoa



- on ilkeä tahallaan, arvostelee mutta häntä ei kyllä saa arvostella mistään (esim. huomauttaminen HÄNEN huonosta käytöksestään on SUURI loukkaus)



- vanhoillinen ja kaikki pitää tehdä tiettyyn kellonaikaan, mistään ei voi joustaa tai tehdä asioita "silloin kun siltä tuntuu tai sattuu huvittamaan". Esim. päiväkahvi aina klo 14. Jos kahvi jos syystä myöhästyy, siitä puhutaan vielä seuraavanakin päivänä.



- ylipäätään kaikki puuttuminen asioihin jotka eivät hänelle kuulu millään tavalla (esim. meidän raha-asiat)

Anoppi haukkuu joka kerta tavatessame mulle miehen veljen vaimoa, ja todennäköisesti heidät tavatessaan sitten haukkuu mua. Muidenkin sukulaisten kaikki henkkoht asiat käydään tarkkaan läpi, joten me emme enää kerro heille mitään.



Se, että anoppi ei viitsi ikinä kuunnella loppuun asti vaan kuuntelee lauseen alun ja keksii itse loput omasta päästään. Jää sitten pyörittelemään näitä vääriä käsityksiä ja kun yrittää korjata, on hän loukkaantuneena että 'mutta sinähän sanoit..'



Jos anoppi ja appi kysyvät minulta jotain ja vastaan, eivät he mun vastausta usko vaan menevät kysymään samaa asiaa vielä mieheltä.



Ruoka suussa puhuminen ja äänekäs maiskuttaminen ruokapöydässä. Ensin tungetaan suu ruokaa täyteen ja sitten aletaan kertoa pitkää juttua, hyi helvata.

sekä anopista että appiukosta, mutta lähes joka vierailulla anoppi alkaa tuputtaa meille ja lapsillemme uskonnollista näkemystään. Ihan ovat siis perus ev.lut mutta heitä kovasti häiritsee että me emme kuulu kirkkoon eivätkä lapsemme mm käytä heidän antamia risti- ja enkelikoruja.

Kaikki? :D

No ei vaan,ehka joskus se etten ole tottunut samanlaiseen perhekeskeisyyteen kuin he. Jotain ihme näkemisiä pitäis olla sillon ja tällön vaikkei huvittais itseä tyyliin "tulkaa viikonlopuks käymään" "ei me pystytä,meillon flunssa(ovulaatio :D :D).

Ihan kultasia ihmisiä nuo ovat.No nyt tuli yks mieleen,KARMEA säästäväisyys tms. Kaikki vesimittarit ja vessapaperinkulutukset on taatusti tongittu viimeseen asti aina meikäläisen käynnin jälkeen.......