Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pidin omat varpajaiseni viikko synnytyksen jälkeen -mies suuttui.
04.12.2011 |
Eli synnytyksen jälkeen mies lupaustensa vastaisesti dumppasi puolitoistavuotiaan, tilanteesta hämmentyneen esikoisemme mummolaan yöksi ja paineli suoraan baariin. Ei vastannut puhelimeen kuin vasta seuraavan päivän iltana, eikä mulla ollut aavistustakaan esikoisen tilanteesta jne.
Synnytys oli todella pitkä ja vaikea. Olin tosi väsynyt ja ylpeä itsesäni. Kotiin tullessa vastassa oli hirveä sotku, äidinkipeä esikoinen ja tyhjä jääkaappi.
Miehen mielestä kaikki meni kuten kuuluikin. Sovinistiperinteet näköjään ovat siis tärkeämpiä kuin vastasynnyttänyt vaimo, esikoinen tai vastasyntynyt vauva.
No, varasin perjantaina itselleni omppuhotellin kertomatta miehelle. Pumppasin vauvalle maidot pakkaseen ja jääkaappiin, ilmoitin lähteväni viettämään omia varpajaisiani (minullahan eniten aihetta on juhlaan, kun kaiken työn tein) ja menin yöksi hotelliin nukkumaan ;) Miehen mielestä hylkäsin lapseni ja koko suku on sitä mieltä, että olen kamala äiti. Mutta ei kiinnosta sitten yhtään! :D
Kommentit (37)
Miksi te hullut naiset kivitätte täällä toisianne, kun edes joku uskaltaa puolustaa itseään ja rikkoa naisten ikiaikaisia kahleita? Miksi ihmeessä ihailette niitä, jotka "antavat miehen mennä, eivätkä tarvitse tätä mihinkään"? Lopulta näistä ihanteista tulee normi! Mies nauttii vapauksistaan ja nainen hoitaa yksin kaikki työt omasta voinnistaan välittämättä.
Minua ei kukaan taluta alttarille ja minun lasteni isä selviää lapsensa syntymästä selvinpäin ja koko perheen kanssa juhlien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vanhemmat nykyään kilpailevat siitä, kumpi saa hylätä lapset ensin.
En sen paremmin myöskään hänen miehensä käytöstä.
Minusta kumpikin toimi todella lapsellisesti.
Tässä tapauksessa lapset olivat ne kärsijät! Käsittämätöntä itsekkyyttä kummaltakin! En ikinä olisi voinut tehdä omille LAPSILLENI vastaavaa.
Suorastaan järkyttävää, että viikon ikäinen vauva joutuu pelinappulaksi vanhempien välisiin riitoihin!
Grow up - both of you!
ja naiselle ei mitään. Ihan oikein teit ja ukot kurviin jossei perhe kiinnosta.
alkanut olemaan. Ilmoitin jo seurusteluvaiheessa, että varpajaiset on yksi typerimmistä jutuista ikinä, enkä halua, että mun lasteni isä sellaisia pitää. Onneksi mies oli samaa mieltä siitä, että pienen lapsen syntymäpäivää ei juhlita viinalla. Kun aikanaan saimme esikoisen, hän vastasi varpajaiskyselyihin, että voin ostaa teille sen viinapullon, menkää juomaan se minne haluatte, hän ei osallistu.
No, ei kyllä keiku baareissa tai kännissä muutenkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olis itse kyennyt samaan, mutta nostan kyllä hattua sulle -> ihan oikein miesväelle!
Lapsella on myös isä joka on velvollinen häntä hoitamaan!
En olisi itse huolinut miestäni kotiin jos hän olisi tehnyt minulle noin. Olisin toivottanut asumaan johonkin aivan muualle.
Vauva pärjää aivan mainiosti yhden yön ilman äitiä, sanoo kuka mitä tahansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että mies saa nauttia vapauksistaan, kun äidin pitää venyä, jaksaa ja hoivata kotona omasta voinnistaan piittaamatta. Hulluinta on, että tätä paskaa kannattavat eniten ne kuusikymppiset naiset, joiden elämäntehtävä on ollut olla palkatta kaikkien (lue: miehen) kynnysmattona. Koko varpajaisperinne on junttimainen ja patriarkaainen perinne, joka joutaisi jo jäämään. Kunnia naisen saavutuksesta pitää jollain keinolla saada miehelle.
Samoista syistä jätin mieheni ollessani raskaana. Pyysin miestä huomioimaan tilannettani vähän enemmän ja totesin, etten halua viettää raskausaikaani miehen kanssa, joka ei koskaan ole kotona ja ravaa jatkuvasti baarissa kuin teinipoika. Tähän mieheni tiuskaisi, että "tee sitten abortti". Nyt ulvoo, että pitäisi saada lasta tavata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sallinut miehelle jonkinlaiset varpajaiset, mutta hän ei semmoisia halunnut. Hänen mielestään oli paljon tärkeämpää olla hoitamassa vauvaa. Ei sitten polttanut edes varpajaissikaria, koska ei halunnut tulla tupakalta haisevana vauvan viereen nukkumaan.
Mieheni joutui venymään aika lujille mun sairaala-aikanani, joskaan ehkei ihan yhtä lujille kuin minä, heh. Olisi mun puolesta voinutkin vähän irrotella, koska tekee niin aivan todella harvoin. Toisaalta olen kyllä samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa siitä, että naiselle kuuluu kunnia synnytyksestä.
siivoton koti vastassa. Sekä esikoisesta, että kuopukssta. Heti oli alettava suorittaa suursiivousta. Toisen kanssa kun tulin kotia, niin vanhempi oli saanu viedä hiekkalaatikkolelutkin meidän sänkyyn. Sänky oli täynnä hiekkaa.
Nykyinen mies pitää kodin kyllä kunnossa ja joka kohta ollu siistinä, kun olen kotiutunu :)
Puistattaa muistellakin tuota ensimmäistä liittoa. Siitä en saanu muuta hyvää kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teit upeesti, voi kun kaikki tekisi samoin!
Siis joilla moinen on ukkona, itse en olisi toista pykännyt moisen varpajaishemmon kanssa. Ihan turhaa touhua, sitä voi juhlia siellä synnärillä polttelemalla vaikkapa paksun sikarin :)
Miksi ihmeessä teet lapsia, jos on jo pakko viikon sisään päästä heistä eroon?
Miksi miehesi ei saanut juhlia? Hänhän on tullut vanhemmaksi ihan yhtä paljon kuin sinäkin! Juhlaan on aihettakin!
Jotkut äidit kyllä ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Käykö miehesi arkisin töissä sillä aikaa, kun itse makaat kotona lasten kanssa? Tuollainen viikonikäinenhän sekä myös puolitoistavuotias nukkuu suurimman osan aikaa, joten voisit nukkua sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä teet lapsia, jos on jo pakko viikon sisään päästä heistä eroon? Miksi miehesi ei saanut juhlia? Hänhän on tullut vanhemmaksi ihan yhtä paljon kuin sinäkin! Juhlaan on aihettakin! Jotkut äidit kyllä ovat laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Käykö miehesi arkisin töissä sillä aikaa, kun itse makaat kotona lasten kanssa? Tuollainen viikonikäinenhän sekä myös puolitoistavuotias nukkuu suurimman osan aikaa, joten voisit nukkua sinäkin.
Teit upeesti, voi kun kaikki tekisi samoin!
Siis joilla moinen on ukkona, itse en olisi toista pykännyt moisen varpajaishemmon kanssa. Ihan turhaa touhua, sitä voi juhlia siellä synnärillä polttelemalla vaikkapa paksun sikarin :)
Pakkoko sitä myrkkyä on juhlankunniaksi pumpattava elimistöönsä joko alkoholin tai tupakan muodossa? Mitäs jos tuore äiti kömpisi synnytyspöydältä suoraan juhlasikarille? Entäs jos juhlisi katselemalla uutta perheenjäsentä ja syömällä vaikka äidin kanssa käsintehtyjä konvehteija? Sellaisia oikein hienoja ja kalliita? Ai mutta sehän ei käy, siitähän pääsisi jo kaiken työn tehnyt äitikin osalliseksi...
vai käsittämättömän huono provo? Hyvin on mennyt perille sovinismin periaatteet, tekstissäsi puhut täysin ristiin. Miksi naisen juhliminen on itsekkyyttä, mutta miehellä on oikeus juhlia? Vauva ei tarvitse juhlia ainakaan mihinkään.
Tasa-arvoa perhe-elämään jo lastenkin hyvinvoinnin takia. Joitakin miehiä joutuu kouluttamaan vähän kovemmalla kädellä, että oppisivat elämään ihmisiksi ja saisivat pit'ää perheensä ja lapsensa.
Toivottavasti miehelle menee perille oma vastuunsa ja oppisi ehkä vastaamaan puhelimeenkin jatkossa. Pysy tiukkana, ja toivon kaikesta huomilatta onnellisia hetkiä vauvan kanssa teille.
Joo tosiaan, mies nyt mököttää ja kokee joutuneensa hyvin ahtaalle. On kuulemma minulle niin paljon helpompaa ja luonnollisempaa pikkuvauvan hoito kuin hänelle :D Minulla kun ne imetyshormonitkin auttaa kestämään univelkaa... Voisin kyllä väittää, että yksi rauhallinen hotelliyö auttaa enemmän kuin ne hormonit ikinä :DDDD
ap
Hänellä oli vatsakipuja pari päivää ja synnytyssalissa oli jo tosi sairaan näköinen. Mä luulin ettei oikein synnytyksen seuraamista kestä mutta onneksi hoitajat huomas ettei siitä kyse. Mies ulos synnytyksestä ja tutkimuksiin kiireesti vaikka yritti vielä vängätä vastaan ja umpilisäke oli puhjennut. Saa seuraavan lapsen kohdalla viettää millaiset varpajaiset tahansa ja varmasti paremmat kuin viimeksi.
Alue: Aihe vapaa
itse makasin kamalan kipeänä synnytyksen jälkeen (alatiesynnytys kovassa kuumeessa, oli voimat aivan lopussa). Mikä ihme siinä on, että heti on miehen päästävä vetämään viinaa ja jätettävä perheensä, kun nainen on juuri tehnyt elämänsä suurimman, rankimman ja vaativimman työnsä?