Työssäkäyvät äidit: hemmotteletteko itseänne koskaan, kun lapsi on päiväkodissa?

Joskus kun on lyhyempi päivä kaäytän sen lapsen hemmotteluun: haen hoidosta ja mennään kotiin syömään jädeä ennenkuin iskä tulee töistä. Ja kyllä: olen vienyt lapsen vapaapäivänäni hoitoon ja palannut kotiin vaikkapa maalaamaan terassin lattiaa. Se on hemmottelua minulle: saa kerrankin tehdä jonkun homman alusta loppuun ilman jatkuvia keskeytyksiä :) Joululahjojen ostosta on kyllä hemmottelu kaukana, samoin joku parturissa käynti, pakko mikä pakko, väliin jättäisin jos voisi.

..ja erityisesti lapsten heitteillejättäjiä.. miksi lisäännyit? Ei tarvitsisi ottaa vastuuta kuin siitä omasta navasta..kuten nytkin teet..

Miten niin omasta navasta, olenhan ottanut vastuun siitä että lapsella on asumiskunnossa oleva talo. Ja ottanut perheen taloudellista vastuuta, huolehtimalla omaisuuden säilymisestä.

Olen myös mielestäni ottanut vastuun lapsesta: hänellä lienee mukavampaa puoli päivää päiväkodissa, kuin tylsänä kotona kastomassa äidin maalaamista. Aikansa kun siinä marisee, ettei ole tekemistä ja tule leikkimään, niin johan siinä on molemmilla päivä iltaa myöden pilalla.

Ennenkaikkea työpäivämme on aikataulutettu siten, että lapselle tulee mahdollisimman lyhyt ttyöpäivä. Tai keväällä kun kellonsiirtojen myötä lapsen unet menee sekaisin, minä teen lyhyempää työpäivää jotta lapsi saa aamulla nukkua edes vähän pidempään.

Selitäpä kommenttisi tarkemmin, minä en tainnut ymmärtää.

Ja kyllä, tällähetkellä kaivan vain omaa napaani. Lapsiraukka on isänsä kanssa sukulaisissa, ihan heitteillä varmaan...

Päivähoidosta ei kukaan tiedä menoistanne mitään, kun ette niistä puhu. Sen kun menette. Minusta äidilläkin on hetken aika levähtää. Aina toitetaan, että perheitä pitää auttaa, mutta pieni levon hetki äidille on vissiin liikaa.

..jos tätä lukisi. Vapaata lapsista. Aikaa itselle. Narsistimammat ovat niin niin väsyneitä sen oman navan tuijotteluun... sitten kait näin on ...