Miten maksut pitäisi jakaa, kun ihan eri tasoiset palkat meillä?

aika monen puolisovalinta tässäkin ketjussa kummastuttaa. Ajatus, että jakaa elämänsä kumppanin kanssa niin että " liitossa" on kaksi eri elintasoa, tuntuu todella kummalliselta. Vähän kuin kämppikset, ei aviopuoliseo.

Mitäpä mieltä tämmöisestä:

Tienaan vaimoon verrattuna noin tuplat, mutta vaimo tuhlaa rahaa paljon enemmän kuin minä (vaatteita ja lastenvaatteita enemmän kuin tarvisi, ruokakaupassa aina kaikkea kallista joista vielä osa päätyy roskiin kun ei kumminkaan syödä esim 700g juustosta menisi 150g roskiin jos en minä sitä jämäpalaa söisi Vuokrakämppäkin on uusi ja pirun kallis kun ei muu kelpaa jne)

Vaimo onkin vähän semmonen sekoitus paris hilttonia, narsismia ja perfektionistiä.



Vaimon mielestä menot pitää tasata tulojen mukaan

Lisäksi vaimon mielestä hänen oma opintovelkansa on meidän "yhteinen" pakollinen meno.





Ravintolaan jos mennään syömään niin vaimolla on joku ihme käsitys että minä vielä tarjoaisin, siis sen jälkeen kun menot on jo tasattu tulojen mukaan ja molemmille jää samanverta käyttörahaa.

usein on pimittänyt kaikenmailman kotihoidontukia tms että todellisuudessa vaimolle on jäänyt enempi rahaa.



Ei se nyt näinkään kyllä voi mennä? Aiheesta kun yrittää päästä sovintoon tulee vaan riitaa ja huutoa eikä mitään sopuratkaisua ole. Omalla nimellä tulevia laskujakaan ei viitsi jättää maksamatta.



Erotakko tässä pitää? sekin on kyllä käynyt mielessä.. (muista syistä)

Itse tienaan nettona 3000e. Maksan lainat (as+auto) 1600e ja kaikki "yhteiset laskut". Vaimo on hoitovapaalla. Hän maksaa yhtiövastikkeen 300e, mutta pyytää ja saa joka kuukausi vähintään 500e käyttörahaa.



Ei siinä mitään, mutta harmittaa kun loppukuusta tili on tyhjä ja vaimo motkottaa, että olen tuhlannut rahat. Mitään isompaa en ole ostanut itselleni koko vuonna.



Lastenvaatteita tilaillaan netistä (arvaa kuka) 1-2/krt kuussa, täytyyhän sitä lapsilla olla kolmet kengät/haalarit/juhlamekot.



Kyllä ketuttaa, mun tuloilla luulis jäävän jotain säästöönkin, mutta vaimo kyllä keksii rahareikiä lasten juttuihin. Jos ei muuta niin lisää leluja, eihän niitä ole nytkään kuin joka nurkka täynnä. Isompi asuntokin pitäisi kuulemma saada, että leluille sais oman huoneen.

Perheessä on hyvä olla omat rahat, se ainakin minulle tärkeä asia. Elämistä maksetaan yhdessä mutta jää myös ihan omaa rahaa minkä voi käyttää mihin haluaa. Asuminen, matkat ja muut päätetään yhdessä, mietitään mihin on varaa (esim. isompi asunto, vähemmän matkoja vai toisinpäin). Omat menot maksetaan 100% itse, eli oma auto, kännykkä ja puhelinlaskut, vaatteet ja muut olkoon sitten kyse kosmetologista tai uudesta virvelistä.

Eli random mies täällä kirjoittelee.



Yhteiset tulonne ovat siis 4200e.

2500e tästä on liki 60%.



Eli jaatte joka ainoan laskun saldon 10:llä ja sitten kerrotte 6:lla. Siinä on miehen osuus. Itse jos olisin suhteessa, ei minusta 60% osuus laskusta olisi vielä väärin. Tosin rajoilla mennään, riippuen kuinka paljon rakastaisin naista. Muuten minä kokisin tulevani sakotetuksi siitä että saan parempaa palkkaa.



Sanot että "miehellä taas jää huimasti silti varaa harrastaa, ryypätä" jne. Mitä jos ottaisit kynän ja paperia, laitat siihen kaksi saraketta ja kohta kohdalta kirjoitat TARKKAAN mihin kummankin rahat menevät, eli käyttökohde ja rahan määrä niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. Minä haluan tutkia vaihtoehdon että ehkä mies vain käyttää rahansa siten että hän saa niille enemmän vastinetta, siten että se näyttää ulospäin siltä että hänen elämä on yhtä juhlaa.



Entä miten nuo asuntolainat? Onko niiden maksuerissä teillä satojen eurojen eroja?

voisin laittaakin enemmän tienaavana vaimoa enemmän rahaa yhteiselle tilille, mutta kun vaimo sitten ostelee kaikenlaista turhaa uutta, vaikka vanhallakin pärjäisi.



Siis enpä laita, ostan talouteen sitten omilla rahoilla aina jotain, mille on tarvetta.

Mies maksaa asunnon lainan ja muut laskut menee puoliksi. Minä sitten hoidan kodin ja lapset pääasiassa, koska mies reissaa työn puolesta paljon ja tekee pitkää päivää.

Joko hankit parempipalkkaisemman duunin tai fiksumman miehen.

Tosin teidän tulot on niin pienet, että joka tapauksessa menee kaikki eikä säästöön jää

minulla on uusioperhe, jossa on mun lapsi ja mies. Hän maksaa huomattavasti enemmän, mutta silti meillä on rahat erikseen. Ennen kuin tapasimme, olin superköyhä eli vähän varakkaampi kuin sinä.



Mieheni maksaa ruuat, ulkomaanmatkat ja puolet asumisesta. Eikä hänen olisi edes pakko!

omaan käyttöön.

työpaikan valinnan osalta on yhteistä perheasiaa. Eli myös tulot menevät puoliksi, eikä pelkät menot. Sillä saatat esim. omilla toimillasi edistää sitä, että miehesi pystyy käymään tuollaisessa työpaikassa. Näin ollen sinun on saatava osasi siitä



Esim. mun mies ei noin vain valita, että lähtee Brysseliin töihin kahdeksi vuodeksi, koska saa parempaa palkkaa siellä. Vaan päätös on perheen yhteinen. Näin ollen jos menen mukaan ja saan nolla euroa tuolta ajalta, niin kyllä koko miehen palkka on yhteistä. Minä jättämällä työni ja menemällä mukaan mahdollistan sen, että hän ylipäätään pääsee tuonne töihin. Työpaikoissa on kyse siis perheen yhteisistä projekteista!

Meillä tilanne on päinvastoin. Mulle jää laskujen jälkeen käyttörahaa 600-700€/kk. Miehellä jää n 400-500€.

Meillä on molemmilla omat tilimme ja sen lisäksi 1 yhteinen taloustili. Taloustilille laitetaan joka kuukausi molempien palkoista rahaa ja sieltä maksetaan kaikki laskut & ruoat ym yhteiset menot. Omat tilit on sitten niitä omia menoja varten.

Miehellä siis tulee käteen ehkä noin 2500e kuukaudessa ja minulla noin 1700e kuukaudessa.

Hän on sitä mieltä, että kaikki pitäisi maksaa puoliksi silti.

Meillä on omat asuntolainat molemmilla ja niitä maksamme jo kumpikin siis eriksemme. Mutta minulla ei jää juurikaan mitään mihinkään muuhun, jos osallistun samalla tavalla kaikkiin muihin laskuihin, ruokaostoksiin jne. Ja miehellä taas jää huimasti silti varaa harrastaa, ryypätä, ostella uusia vaatteita jne :/

700 euroa palkastasi ja maksat sillä tonnilla laskuja mitä maksat, mies voi pistää vaikka omalle säästötilille se sinun maksaman 700€ kun haluat maksaa sen sille, ihan helppo juttu tuo on.

miehellä noin 3000e/kk ja minulla vain 1000e



Mies hoitaa lainanlyhennyksen, puoliksi menee yhtiövastike sekä sähkölaskut.

Ne rahat, mitä noiden jälkeen jää niin kumpikin siirtää 30% yhteiselle tilille mistä sitten tarpeen mukaan jompikumpi käy kaupassa, maksaa lääkkeitä jne tarpeellista.



Ne mitä omalle tilille jää saa käyttää miten haluaa.



Emme siis laske kuinka monta euroa toinen maksaa vaan menemme prosenttien mukaan.

Mielestämme tämä toimii hyvin.

eli esim. sähkö maksetaan puoliksi, koska kutakuinkin yhtä paljon sitä käytämme, mutta ruuasta mies maksaa 60%. Vakuutukset maksetaan puoliksi, mutta kumpikin vastaa oman autonsa kuluista.



En ymmärrä, miksi menoja pitää jakaa tulojen mukaan, kun ne menot kuitenkin syntyvät erilaisesta kulutuksesta. Tienaan miestäni vähemmän, mutta minusta tämä kulujen mukainen systeemi on reilumpi kuin se, että mies maksaisi minun menojani välillisesti.

miksi samassa perheessä pitää olla eri elintaso? Mistä te löydätte noita fifty-fifty-miehiä? Kyllä se on ok, että kumpikin lyhentää omaa asuntolainaansa, mutta jos puhutaan jostain ruoka/vaate/matkustus-yms pienemmistä menoista, niin fifty-fifty-meininki on törkeää vallankäyttöä jos tuloerot ovat suuret.

joten minusta on epäreilua, että naiset heittäytyvät eläteiksi.

miksi samassa perheessä pitää olla eri elintaso? Mistä te löydätte noita fifty-fifty-miehiä? Kyllä se on ok, että kumpikin lyhentää omaa asuntolainaansa, mutta jos puhutaan jostain ruoka/vaate/matkustus-yms pienemmistä menoista, niin fifty-fifty-meininki on törkeää vallankäyttöä jos tuloerot ovat suuret.

Jotenkin sairasta, että naiset ei kykene omalla palkallaan edes vaatteita itselleen ostamaan, vaan siihenkin pitää mieheltä ruinata rahaa.

Ei makseta puoliksi, älä sellaiseen suostu! Miehen velvollisuus on elättää sua!