Lue keskustelun säännöt.
mikä tässä elämässä on tarkoitus?
29.11.2011 |
Se että tahkotaan paljon rahaa ja eletään herroiksi jossain lukaalissa? Ettei ajatella muiden tunteita vaan isketään miehiä ja naisia vaikka olisivat varattujakin. Kulutetaan kalliisiin merkkivaatteisiin ja härpäkkeisiin. Mikä tekee onnen? Se ettei välitetä huonompi osaisista tai heidän tunteistaan? Siis ihan kreisiä tämä elämä. Kuitenkin kaikki kuollaan eikä takaisin tulla.
Kommentit (23)
Samaa olen itsekin mietiskellyt. Lähipiirissäni on kaksi huonompiosaista sukulaista, toista (vanhaa äitäni) käyn viikoittain katsomassa ja hoidan hänen kauppa-asioitaan. Toista, kehitysvammaista laitoksessa, en jaksa käydä katsomassa. Tunnen tästä suurta syyllisyyttä.
En kerää tavaraa, mutta olen kuitenkin itsekäs ja kulutan rahaa vaatteisiin ja kosmetiikkaan aivan liikaa. Tunnen kuluttamisesta iloa, ja elämä tuntuu mukavammalta.
Kuitenkin sielua jäytää se, että voisin näitä huonompiosaisia muistaa paaaljon enemmänkin.
Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kumpa joku sen kertoisi. Mutta tällähetkellä on vain suvun jatkaminen (ihan niinkuin muillakin eläimillä) ja hyvän jatkaminen. Yritän auttaa muita, jospa se joskus maksaisi itsensä takaisin. Ajattelen, jos tätä hyvyyden jatkamista ei olisi, en eroaisi muista eläimistä mitenkään.
Ei hitto miten vaikea siitä on päästä eroon. Ei helppoa. Koko uskonnon voisi kuopata johonkin syvälle. Toisten huomioon ottaminen...my ass. Miksi?
Jos oikeasti tunnustettaisiin, että uskonnot on bluffia niin kaikkien elämästä tulisi vaan tosi paljon jännempää. =) Eikä kukaan ajattelisi mitään muuta kuin itseään. Musta tuntuu etten halua enään olla kiltti vaan teen just miten musta tuntuu muista välittämättä vaikka loukkaisinkin toisia. Mua on aina kuitenkin saanut loukata.
ap
Ei tarkoita välttämättä että tekee liudan lapsia. Vaan että koittaa tehdä omalta pieneltä osaltaan maailmasta sellaisen paikan, jossa elämän, ihmisenkin elämä on meidän jälkeemmekin mahdollista.
Jos tekee omia lapsia kasvattaa niistä toisia ihmisiä ja luontoa kunnioittavia ihmisiä ja silloin on koitettava itsekin elää niin että kunnioittaa toisia ihmisiä, myös niitä omia lapsiaan, puolisoaan, vanhempiaan ja ylipäätään kaikkia ihmisiä.
Minusta tuo on elämän tarkoitus.
oikeesti tosi vaikee kysymys.. Mun elämäni tarkoitus on ainakin pyrkiä olemaan onnellinen, mulla on kaksi ihanaa lasta, mutta miestä ei enää. Olen silti onnellinen lapsistani. Opiskelen tällä hetkellä uutta ammattia, sillä haluan hieman paremman toimeentulon, ettei tarvitse joka penniä laskea niin tarkkaan. En halua välttämättä olla rikas, mutta kunhan toimeen tulisi edes suht hyvin. Ulkonäkö on minulle myös tärkeää ja pidän sitä yllä terveellisellä ruokavaliolla ja meikkaamisella (liikuntaan ei ole aikaa eikä haluja), merkkivaatteita en kauheasti käytä mutta pukeudun silti tyylikkäästi.
Mutta tuohon elämän tarkoitukseen en osaa vastata, ainoastaan vain sen verran mikä itselleni on tärkeää, eli katsoa kun lapset kasvavat ja yrittää nauttia joka päivästä (vaikka joka päivä se ei aina ihan onnistukaan..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastausta en tiedä.
Välillä tuntuu ettei tässä oo mitään järkeä/tarkoitusta.
Niin olisitteko mielummin olleet syntymättä vai olisitteko mielummin syntyneet ja joudutte joskus kestämään kuoleman kauheudet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lopussa ei voita kukaan, koska kaikki kuolee. Pitäisi kysyä joltain tyytyväisenä kuolinvuoteellaan olevalta, että mitä teki elämänsä aikana. Luultavasti eli ainakin vanhaksi.
Kuolema on pelin sääntö. Super MarioBros pelissäkin on aika. On läpäistävä tietyssä ajassa rata läpi ja Mario kerää pelin aikana kolikoita ja sieniä.
Kolikot ja sienet ovat tavallaan munkkeja tai nautintoja joita ihminen kerää pelinsä aikana.
Ninten-do on enemmänkin, kuin pelikonsoli.
Olisinpa elänyt kuten itse halusin, en niin kuin muut odottivat.
Olisinpa tehnyt vähemmän töitä..
Joka ikinen miespotilas katui tätä – kaivattiin lasten nuoruutta ja puolison kumppanuutta. Naisetkin puhuivat asiasta, mutta eivät yhtä paljon..
Olisinpa uskaltanut ilmaista tunteitani.
Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviin.
Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi..Tätä kadutaan yllättävän usein. Monet eivät ymmärtäneet ennen kuin aivan lopussa, että onnellisuus on valinta.. ..Syvällä sisällään potilaat kuitenkin kaipasivat hassuttelua – sitä, että saa nauraa kunnolla.
Kuolinvuoteella et ajattele, mitä muut ajattelevat sinusta. Kun sinulla on vielä mahdollisuus hymyillä ja vapautua kaikesta turhasta, tartu siihen. Tämä on sinun elämäsi, ja elämä on valinta. Valitse tarkkaan, valitse viisaasti, valitse rehellisesti. Valitse onnellisuus.
<a href="http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1410430/naita-viitta-asi…" alt="http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1410430/naita-viitta-asi…">http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1410430/naita-viitta-asi…;
Ei töitä, ei rahaa, ei perhettä. Eläköön yksin.
Pakkohan sitä aikuisen on luopua ystävistään ja lapsistaan perheen hyvinvoinnin vuoksi.
Siksi moni tätä kutsuukin oravanpyöräksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Löytää itselleen sopiva kumppani
- Lisääntyä
- Pitää huolta jälkeläisistään
Aika lohdutonta minusta on tuollainen suoraviivaisuus. Elämässä on jokaiselle joku tarkotus, emmekä me välttämättä tiedä sitä tarkoitusta itsekään. Onnellinen on se, joka tarkoituksensa löytää ja tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten ainakaan tietoisesti lisäisi kenenkään tuskaa esim. olemalla vittumainen työkaveri, kilpailuhenkinen pyrkyri,toisten mollaaja ja arvostelija. Tietenkin puolustaudun, jos minua kohdellaan huonosti (AP pyri sinäkin tähän) mihin jokaisella ihmisellä on oikeus! Mutta miksi lisätä tätä itsekkyyttä ja itsekeskeisyyttä tässä maailmassa??? Tietenkään kukaan ihminen tässä maailmassa ei pysty olemaan välillä olematta itsekäs ja itsekeskeinen, mutta sitä pitää olla terveellä tavalla! Sillä tavalla, että minun mielihyväni ei lisäänny siitä, että saan poljettua/nolattua sen läheisen tosta vierestä!
Yritän olla hyvä ja rakastava äiti ja vaimo, ja ajkera ja tunnollinen työntekijä ja työyhteisön jäsen töissäni. Tehdä hyvin ja kunnollisesti työni, olla lainkuuliainen kansalainen, ja pitää elämäni järjestyksessä, ja nauttia omasta elämästäni siinä sivussa, tehdä niitä asioita jotka lisäävät henk.koht. onnellisuuttani, kuten sisustusharrastus, lukeminen, ja rentouttavat illalliset miehen kanssa. Ja samalla auttaa lähimmäisiäni, kuten siskojani (lastenhoitoapu) ja heidän lapsiaan (esim. tukea rahallisesti (sisareni lapsia) opiskelijoita kivalla synttärirahalla, joulurahalla jne)
Kuulostaa jotenkin pessimistiseltä.
Ihan kun se eläminen tapahtuisi itsestään????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarkoitus on nauttia.
Tarjota mahdollisimman hyvä elämä itselle, puolisolle ja lapsille.
Menee materialismin puolelle mutta menkööt; minulla ja meillä on hauskaa.
42.
Kaikkihan sen tietää!
Tuon ikäisenä kuolla vai? Valaise nyt vähän kun fiksu olet.
42.
Kaikkihan sen tietää!
Tuon ikäisenä kuolla vai? Valaise nyt vähän kun fiksu olet.
on jäänyt sinulla eräs kirja lukematta! :)
Ei hitto miten vaikea siitä on päästä eroon. Ei helppoa. Koko uskonnon voisi kuopata johonkin syvälle. Toisten huomioon ottaminen...my ass. Miksi?
Jos oikeasti tunnustettaisiin, että uskonnot on bluffia niin kaikkien elämästä tulisi vaan tosi paljon jännempää. =) Eikä kukaan ajattelisi mitään muuta kuin itseään. Musta tuntuu etten halua enään olla kiltti vaan teen just miten musta tuntuu muista välittämättä vaikka loukkaisinkin toisia. Mua on aina kuitenkin saanut loukata.ap
munkeista saa mielihyvää ja mitä enemmän kerää mielihyvää saa hyvän olon. Siispä kannattaa syödä munkkeja. Se joka on syönyt eniten munkkeja elämänsä aikana voittaa ja voi olla tyytyväinen elämäänsä.
Muille ei muuten kannata vittuilla. Voi saada puukosta. Siksi ilkeily ei kannata. Siispä kannattaa pysyä kilttinä.
Olisi hölmöä saada puukosta pelkän ylimielisen käytöksensä johdosta. Kyllä harmittaisi, kun jäisi munkit syömättä.
Tässä on elämäntarkoitukseni. Älä häiritse muita ja syö nöyrästi mahdollisimman monta munkkia, kuin jaksat.
Ei hitto miten vaikea siitä on päästä eroon. Ei helppoa. Koko uskonnon voisi kuopata johonkin syvälle. Toisten huomioon ottaminen...my ass. Miksi?
Jos oikeasti tunnustettaisiin, että uskonnot on bluffia niin kaikkien elämästä tulisi vaan tosi paljon jännempää. =) Eikä kukaan ajattelisi mitään muuta kuin itseään. Musta tuntuu etten halua enään olla kiltti vaan teen just miten musta tuntuu muista välittämättä vaikka loukkaisinkin toisia. Mua on aina kuitenkin saanut loukata.ap
munkeista saa mielihyvää ja mitä enemmän kerää mielihyvää saa hyvän olon. Siispä kannattaa syödä munkkeja. Se joka on syönyt eniten munkkeja elämänsä aikana voittaa ja voi olla tyytyväinen elämäänsä.Muille ei muuten kannata vittuilla. Voi saada puukosta. Siksi ilkeily ei kannata. Siispä kannattaa pysyä kilttinä.
Olisi hölmöä saada puukosta pelkän ylimielisen käytöksensä johdosta. Kyllä harmittaisi, kun jäisi munkit syömättä.
Tässä on elämäntarkoitukseni. Älä häiritse muita ja syö nöyrästi mahdollisimman monta munkkia, kuin jaksat.
Elämässä pitää siis kerätä nautintoja ja vältellä ongelmia ja onnettomuuksia. Eniten nautintoja keränyt kuolee tyytyväisenä!
Eihän siitä hyödy mitenkään, samalla lailla se itsekäs pyrkyrikin kuolee, eikä tule takaisin kuin se pyyteetön ja korkeamoraalinenkin. Itsekkäällä ehtii vaan olla aika paljon mukavampi ja jännempi elämä...
;-DD
Joo, en usko tuonpuoleiseen enkä mihinkään taivas/helvetti -asetelmiin.
Minusta materiaa pitää olla vain sen verran, että elää suht mukavasti. Enempään ei kannata tähdätäkään. Tärkeää on rakkaus ja lähimmäiset, ja SEN VERRAN hyvä elämä, että kestää itseään ja valintojaan.