Mitä teen? Elämäni rakkaus otti aikanaan vuokseni avioeron

tosi moni mies ryhtyy toiselle kierrokselle ekan liiton lasten ollessa juuri teini-iässä. ja useimmiten nämä miehet käsittävät että "hinta" uudesta rakkaudesta on uusi perhe MUTTA yleensä miehet sopeutuvat ajatukseen aivan hyvin ja rakastunut mieshän mielellään lisääntyykin. joten ap ehkä on aivan ajan kysymys pelkästään. uuden kumppanin kanssa toisella kierroksella uusi perhekuvio on osa "kokonaispakettia" ja miehet tämän yleensä ymmärtävätkin-

Niin, ehkä tämä ap ei ole miehelle se elämän rakkaus, jonka kanssa tehdään "niitä rakkauslapsia". Jos mies ei enää halua lapsia, hänen mielestään perhekuviot on hänen osaltaan jo eletty. Mies haluaa vain helppoa elämää eikä ole niin umpirakastunut, että haluaisi tämän uuden hoitonsa kanssa jälkikasvua.

Eli mies erosi "elämänsä rakkaudesta" ja "rakkauslapsistaan" mennäkseen naimisiin jonkun vaan kanssa.. Just.

Voi teitä katkeria. Ei se rakkaus elämänkumppaniin liity lapsiin sisänsä. Ehkä mies on niin umpirakastunut, että haluaa viettää koko aikansa naisen kanssa?

Se on asia erikseen, että nuo lapsenteko-asiat olisi pitänyt selvittää etukäteen. Jos Ap on kertonut haluavansa lapsia, niin miten mies on vastannut tähän?

Onko ap siis jo naimississakin tämän miehen kanssa. Miten tämä lapsiasia ei ole tullut esille ennen naimisiin menoa?

Se on asia erikseen, että nuo lapsenteko-asiat olisi pitänyt selvittää etukäteen. Jos Ap on kertonut haluavansa lapsia, niin miten mies on vastannut tähän?

että asia on selvitetty etukäteen ja mies on selvästi vastannut, ettei halua lapsia.

Siitä vaan raskautumaan "vahingossa". Onpahan taas yksi yksinhuoltajaäiti lisää.

ei jaksa aloittaa kaikkea alusta, yövalvomisia jne. Haluaa olla kanssani, matkustella yhdessä ja olla hiukan vapaammin kun muutaman vuoden päästä hänen lapsensa ovat jo täysi-ikäisiä.

ap

Miksi hän ei halua lasta sinun kanssasi?

ymmärrän miestäsi täydellisesti. Ikävää että hän rikkoi aikanaan perheensä, koska jos ei olisi lähtenyt, hän voisi nyt nauttia haluamistaan asioista vaimonsa kanssa sen sijaan, että tappelee nyt lapsiasiasta sinun kanssasi.

ei jaksa aloittaa kaikkea alusta, yövalvomisia jne. Haluaa olla kanssani, matkustella yhdessä ja olla hiukan vapaammin kun muutaman vuoden päästä hänen lapsensa ovat jo täysi-ikäisiä.

ap

Miksi hän ei halua lasta sinun kanssasi?

ymmärrän miestäsi täydellisesti. Ikävää että hän rikkoi aikanaan perheensä, koska jos ei olisi lähtenyt, hän voisi nyt nauttia haluamistaan asioista vaimonsa kanssa sen sijaan, että tappelee nyt lapsiasiasta sinun kanssasi.

Harmi vaan, että siinä alkuhuumassa miehet harvemmin näkee nenäänsä pidemmälle tässä asiassa. Ja eipä aikaakaan kun ollaan samoissa ongelmissa kuin edellisessäkin avioliitossa. Mutta ainahan ongelman voi ratkaista taas siirtymällä seuraavaan.

Lasten suhteen ei voi tehdä kompromisseja tai niistä seuraa vain surua. Ketään ei voi pakottaa/painostaa isäksi vastoin tahtoaan. Se on liian iso asia ja vaikuttaa koko loppuelämään äärimmäsen merkittävällä tavalla. Jokainen raskaus, joka alkaa epärehellisesti, on liikaa ja isän vastahakoisuus välittyy varmasti lapsille ja tuhoaa vanhempien välisen suhteen.



Toisaalta lasten ja oman perheen haluaminen on yhtä merkittävä asia, joten siitä luopuminen on liian katkeroittavaa ja myös tuhoaa lopulta parisuhteen.



Lapsia ei saa tehdä elleivät molemmat osapuolet sitä varmasti halua ja ole valmiita vähintään 20-vuotiseen sitoutumiseen - henkisesti ja taloudellisesti. Sitä paitsi lapsi voi syntyä vammaisena, jolloin vanhempien vastuu ja huoli lapsesta ei lopu koskaan, kun lapsi ei välttämättä ikinä itsenäisty. Se on yksi realiteetti, joka on otettava huomioon. Silloin molempien vanhempien vapaat päivät olisivat sitten mennyttä.



Mieti mitä haluat ap. Jos haluat perheen, tee se miehen kanssa, joka haluaa sitä myös.

Lasten suhteen ei voi tehdä kompromisseja tai niistä seuraa vain surua. Ketään ei voi pakottaa/painostaa isäksi vastoin tahtoaan. Se on liian iso asia ja vaikuttaa koko loppuelämään äärimmäsen merkittävällä tavalla. Jokainen raskaus, joka alkaa epärehellisesti, on liikaa ja isän vastahakoisuus välittyy varmasti lapsille ja tuhoaa vanhempien välisen suhteen.

Toisaalta lasten ja oman perheen haluaminen on yhtä merkittävä asia, joten siitä luopuminen on liian katkeroittavaa ja myös tuhoaa lopulta parisuhteen.

Lapsia ei saa tehdä elleivät molemmat osapuolet sitä varmasti halua ja ole valmiita vähintään 20-vuotiseen sitoutumiseen - henkisesti ja taloudellisesti. Sitä paitsi lapsi voi syntyä vammaisena, jolloin vanhempien vastuu ja huoli lapsesta ei lopu koskaan, kun lapsi ei välttämättä ikinä itsenäisty. Se on yksi realiteetti, joka on otettava huomioon. Silloin molempien vanhempien vapaat päivät olisivat sitten mennyttä.

Mieti mitä haluat ap. Jos haluat perheen, tee se miehen kanssa, joka haluaa sitä myös.

kun olet nyt suhteessa, jolla ei ole tulevaisuutta?



Eroa välittömästi, niin ehdit vielä hankkia ne lapset. Mä ymmärrän sekä sua että miestäsi.



Ennenkuin minulla oli lapsia, olisin katkeroitunut suhteessa, jossa ei tehdä enää lapsia, jos nyt taas joku haluaisi kanssani lapsia, en niitä enää tekisi, koska en jaksaisi enää aloittaa alusta.



Nykyinen mieheni ilmoitti 5 min tapaamisen jälkeen, että ei saa lapsia ja minä ilmoitin, että ei se mitään, en halua niitä enää. Muussa tapauksessa olisin jatkanut matkaa.

Kiusasin häntä, että voi kohta lähteä toiselle kierrokselle, kun lapset ovat jo teini-iässä. Kuulemma kiitos ei, ei aio ottaa minusta eroa ettei joudu juuri yllämainitun tilanteen eteen.

Tästä syystä mieheni sanoi, ettei koskaan aio erota minusta. Kiusasin häntä, että voi kohta lähteä toiselle kierrokselle, kun lapset ovat jo teini-iässä. Kuulemma kiitos ei, ei aio ottaa minusta eroa ettei joudu juuri yllämainitun tilanteen eteen.

Lapset ovat se isoin ja tärkein asia, mistä pariskunnan vain on oltava samaa mieltä. Muuten kaikki kärsivät.

Miehesi voi sinnitellä vielä muutaman vuoden kunnes lapset täysi-ikäisiä.

Et tainnut ihan ymmärtää pointtia?

Kirjoitit "Tästä syystä mieheni sanoi, ettei koskaan aio erota minusta". Siis mistä syystä?

Et tainnut ihan ymmärtää pointtia?

Kirjoitit "Tästä syystä mieheni sanoi, ettei koskaan aio erota minusta". Siis mistä syystä?

t. sivullinen

Et tainnut ihan ymmärtää pointtia?

Kirjoitit "Tästä syystä mieheni sanoi, ettei koskaan aio erota minusta". Siis mistä syystä?

kumpi on tärkeämpi, parisuhde vai perhe?



Onko järkevää ap:n erota nyt - ehkei noin hyvää parisuhdetta tule enää koskaan vastaan?

Epätoivoisia tapauksia myös nämä jotka biologisen kellon tikittäessä sitten hätäpäissään reippaasti neljänkympin lähestyessä tekevät jonkun oudon kanssa lapsen. Sekö hyvä malli lapselle sitten?

Vuodet kuluvat. Kaikkea ei aina saa. Ehkei enää koskaan suurta rakkautta, vaikka lapsia saisikin.

eikä jatkukaan pitemmän päälle!

Kertokaa miten ratkaisitte. Eihän noista puskahuudoista ole kellekkään mitään hyötyä.

no minä olin kaikinpuolin todella sopivan miehen kanssa, joka periaatteessa halusi lapsia "sitten joskus". No, vuodet kuluivat, ja hän täytti 39 (oli mua 8 v vanhempi) ja kysin, että eikös nyt ennen 40 v synttäreitä pitäisi tulla isäksi. no, periaatteessa, mutta... Silloin tiesin, että ei tuu mitään ja en jäänyt odottelemaan.



Toki eri tilanne siinä mielessä kuin ap:llä, että ap:n mies sanonut heti että ei halua enää lapsia.



Ap:n täytyy miettiä sitten sitä, että kuinka paljon niitä lapsia haluaa ja pystyykö sitten katkeroitumatta elämään ilman niitä lapsia. Jos esim tulee ero, niin katkeroituuko sitten, että tuolle ¤#%¤ uhrasin haluni tehdä lapsia ja tässä sitä ollaan. Itsekkyyttä peliin. Ja kukaan ei voi tehdä ratkaisua puolestasi. Tsemppiä.



Mä itse olen todella onnellinen, että erosin tuosta sitten joskus miehestä. Sain kaksi ihanaa lasta ja hyvän uuuden miehen.

ei tod ole mikään itsestäänselvyys. Monet hyvät miehet ovat kolmekymppisinä jo varattuja.

Sain kaksi ihanaa lasta ja hyvän uuuden miehen.

Joko jompi kumpi myöntyy toisen kantaan ja sitten yritetään rakentaa elämä niin, ettei se omista toiveistaan luopumaan joutunut katkeroidu, tai sitten molemmat lähtevät omiin suuntiinsa toteuttamaan haaveitaan.



Itselleni lapset olivat niin merkittävä ja ehdoton asia, että jatkoin etsintää siihen saakka kunnes löysin miehen jolla on samat ajatukset tulevaisuuden suhteen (iso perhe, naimisiin, lapset hoidetaan kotona jne.) Minun kohdallani kannatti, mutta tietenkään kukaan ei voi luvata ap:lle, että kun teet näin ja näin niin lopputulos on takuulla onnellinen.



Todella surullinen tilanne ap:lla, tästä taas näkee miten tärkeää on suhteen alussa rakentaa perusta kunnolla eikä vain nauttia uudesta ihastuksesta; puhua kaikki asiat ja arvot heti selviksi ja kuunnella ja sisäistää mitä se toinen todella sanoo ja tarkoittaa, eikä vain ajatella että kaikki kyllä lutviutuu aikanaan koska kyseessä on tosirakkaus... Voimia molemmille, ap:lle ja miehelle.