Mitä teen? Elämäni rakkaus otti aikanaan vuokseni avioeron

Miehellä ed. liitosta kaksi teini-ikäistä. Minä haluaisin omiakin lapsia, mies ei enää. Ja lapsiasiasta nousee aina iso riita koska meidän näkemykset ovat niin erilaiset. Nyt mies ehdotti että voidaanko uudenvuodenpäätöksenä olla puimatta tätä lapsikysymystä vuoteen ja sitten palataan asiaan kun molemmat ovat omissa päissään asiaa miettineet ja otetaan kysymys silloin uudestaan esille. Koska jos me yritetään sitä nyt yhdessä ratkoa, riita siitä aina seuraa.

Miehellä ed. liitosta kaksi teini-ikäistä. Minä haluaisin omiakin lapsia, mies ei enää. Ja lapsiasiasta nousee aina iso riita koska meidän näkemykset ovat niin erilaiset. Nyt mies ehdotti että voidaanko uudenvuodenpäätöksenä olla puimatta tätä lapsikysymystä vuoteen ja sitten palataan asiaan kun molemmat ovat omissa päissään asiaa miettineet ja otetaan kysymys silloin uudestaan esille. Koska jos me yritetään sitä nyt yhdessä ratkoa, riita siitä aina seuraa.

Että ei se miehen mieli tuosta muutu vuodenkaan päästä. Kannattaa nyt vaan hyväksyä realiteetit.

lapset kuin ap:n miehellä ja myös uusi, suuri rakkaus.

Missään tapauksessa en halua aloittaa alusta ja tehdä uusia lapsia. Sillä ei ole mitään tekemistä miestäni kohtaan tunteman rakkauden kanssa. Olen lapseni tehnyt ja kasvattanut ja nyt on toisen elämänvaiheen aika. Jos mies minua kovin lapsentekoon painostaisi, tietäisin, että hän ei sitten lopulta olekaan minua varten.

Jos mies minua kovin lapsentekoon painostaisi, tietäisin, että hän ei sitten lopulta olekaan minua varten.

Sehän on luonnollista haluta lapsia suuren rakkautensa kanssa. Eli on täysin ymmärrettävää jos miehesi tahtoisi niitä.

Jos mies minua kovin lapsentekoon painostaisi, tietäisin, että hän ei sitten lopulta olekaan minua varten.

Sehän on luonnollista haluta lapsia suuren rakkautensa kanssa. Eli on täysin ymmärrettävää jos miehesi tahtoisi niitä.

haluta lapsia, jos jotakuta rakastaa? Kaikki eivät halua lapsia ollenkaan ja sekin on luonnollista. Katsos kun ihmiset ovat erilaisia.

Jos mies minua kovin lapsentekoon painostaisi, tietäisin, että hän ei sitten lopulta olekaan minua varten.

Sehän on luonnollista haluta lapsia suuren rakkautensa kanssa. Eli on täysin ymmärrettävää jos miehesi tahtoisi niitä.

tiedän monia joissa niin on lopulta käynyt.

toivottavasti et saa lapsia vaikka miehesi suostuiskin yrittämään

minun takiani juoksisin karkuun ja kovasti. Mitä sellaisella miehellä edes tekee, joka hylkää perheensä uuden rakkauden takia? Tekee sitä varmasti jatkossakin, lepattaa sinne minne tuuli tuivertaa.

että oli yhdessä yli 10vuotta miehen kanssa jolla oli jo 3lasta, nainen halusi lapsia, mutta mies oli ehdoton sen suhteen ettei enää lapsia halua, eikä myöskään naimisiin.



Pariskunta erosi vuosi sitten ja nyt miehellä on uusi nainen jolla on kaksi lasta edellisestä suhteesta, nyt pari kuukautta tapaamisesta ovat kihloissa, asuvat yhdessä ja yrittävät vauvaa, että niin se kelkka voi kääntyä kun se oikea tyyppi tulee vastaan :D

varmaan rakastunut tuosta vaan sammuuttaakin tunteensa ja nostaa kytkintä....

Kaikin tavoin parempi kuin lapsi





t. mies

Mies keski-iän kriisissään vaihtaa lennossa nuorempaan ja jättää samalla työllistävän perhe-elämän exänsä harteille.



Sitten parin vuoden päästä tämä uusi rouva haluaakin vauvoja ja mies miettii miten tässä näin kävi. Jompikumpi antaa sitten periksi, mutta on mukana jutussa enää puolella sydämellä.



Hyvässä lykyssä sitten vanha äijä päätyy takaisin vaipparumbaan ja samaan aikaan ne edellisen liiton lapset ovat jo kasvaneet ja entinen rouva nauttii täysillä omasta ajasta ja vapaudestaan.

Näin. Taas yksi kakkosnainen, joka on ihan h-moilasena nyt kun sai rikottua avioliiton, mutta taitaakin jäädä luu käteen. Näitä on nähty jo monet kerrat. Kuinka te kakkoset voitte olla noin naiveja?

olleet ihan yhtä naiveja? Sama mies...

vähän ihmettelen sitä, että jos molemmilla on alusta asti ollut tiedossa, että toinen haluaa lapsia ja toinen ei, niin miksi menitte kimppaan? Siis jos todella kumpikaan ei halua joustaa.

paitsi että mies ei eronnut minun vuokseni enkä ollut koskaan kakkosnainen, mutta siis miehellä oli jo lapsia edellisestä suhteesta, eikä halunnut lisää. Minä tein hyvin selväksi, että minä lapsia haluan, enkä tule koskaan mieltäni muuttamaan, eli se on joko minä ja lapset tai ei kumpikaan. Tilanne ei ollut silloin mitenkään ajankohtainen, en halunnut lapsia vielä moneen vuoteen, mutta en myöskään halunnut tuhlata molempien aikaa suhteeseen joka joskus loppuu siihen, että ero on väistämätön vain tämän asian takia.



Loppujen lopuksi tehtiin sopimus, että voidaan tehdä lapsia, mutta minä hoidan yöheräämiset (mikä musta oli muutenkin itsestään selvää, mies menee kuitenkin töihin aamulla) ja järjestetään asiat niin, että saadaan myös lapsivapaata aikaa, eli välillä ollaan ihan kahdestaan, ja välillä mies tai minä voi lähteä illaksi tuulettumaan kavereiden kanssa. Mies oli tympääntynyt lapsiarkeen exänsä kanssa juuri siitä syystä, ettei koskaan nähnyt kavereitaan, ja joutui työpäivien lisäksi kaitsemaan lasta koko ajan kotona ollessaan ja valvomaan yöt. Tämän vuoksi ei halunnut enää lisää lapsia.



Meillä on siis nyt toimittu näin kaikkien lasten kohdalla. Aina pidetty huolta siitä, että aina joskus pidetään ihan kahdenkeskinen päivä/viikonloppu, ja sillontällön mies lähtee kavereidensa kanssa istumaan iltaa, ja välillä minä taas lähden kavereiden kanssa ja mies jää kotiin lapsia hoitamaan. Molemmat olleet tyytyväisiä, ja mies tietysti rakastaa lapsia yli kaiken.

paitsi että mies ei eronnut minun vuokseni enkä ollut koskaan kakkosnainen, mutta siis miehellä oli jo lapsia edellisestä suhteesta, eikä halunnut lisää. Minä tein hyvin selväksi, että minä lapsia haluan, enkä tule koskaan mieltäni muuttamaan, eli se on joko minä ja lapset tai ei kumpikaan. Tilanne ei ollut silloin mitenkään ajankohtainen, en halunnut lapsia vielä moneen vuoteen, mutta en myöskään halunnut tuhlata molempien aikaa suhteeseen joka joskus loppuu siihen, että ero on väistämätön vain tämän asian takia.

Loppujen lopuksi tehtiin sopimus, että voidaan tehdä lapsia, mutta minä hoidan yöheräämiset (mikä musta oli muutenkin itsestään selvää, mies menee kuitenkin töihin aamulla) ja järjestetään asiat niin, että saadaan myös lapsivapaata aikaa, eli välillä ollaan ihan kahdestaan, ja välillä mies tai minä voi lähteä illaksi tuulettumaan kavereiden kanssa. Mies oli tympääntynyt lapsiarkeen exänsä kanssa juuri siitä syystä, ettei koskaan nähnyt kavereitaan, ja joutui työpäivien lisäksi kaitsemaan lasta koko ajan kotona ollessaan ja valvomaan yöt. Tämän vuoksi ei halunnut enää lisää lapsia.

Meillä on siis nyt toimittu näin kaikkien lasten kohdalla. Aina pidetty huolta siitä, että aina joskus pidetään ihan kahdenkeskinen päivä/viikonloppu, ja sillontällön mies lähtee kavereidensa kanssa istumaan iltaa, ja välillä minä taas lähden kavereiden kanssa ja mies jää kotiin lapsia hoitamaan. Molemmat olleet tyytyväisiä, ja mies tietysti rakastaa lapsia yli kaiken.

Hyvä jos teillä toimii. Aika hyvin nukkuvia lapsia teillä tainnut olla sitten? Aikamoisen riskin nimittäin otit luvatessasi hoitaa kaikki yöheräämiset, jos lapset olisivatkin valvottaneet hirveästi. muutenkaan ei kuulosta kovin tasavahvalta teidän vanhemmuutenne.

tekisi lapsia sellaisen kanssa, joka ei niitä halua. Ensinnäkin se on väärin tulevia lapsia kohtaan, että heitä ei ole todella haluttu.



Toiseksi kolmen lapsen äitinä tiedän, että lapsen saamiseen liittyy niin paljon riskejä ja ennalta määrittelemättömiä asioita, että koskaan ei voi luvata toiselle, että sinulle ei tule olemaan lapsista vaivaa.



Itsekään en kakkoskierroksella enää lapsia tekisi. Sinänsä helppo ymmärtää ap:n miestä.

Mies kuulostaa hyvin itsekkäältä, on itse saanut kaiken mutta sulle ei soisi vanhemmuutta!

Ja vaikka yhteispääätöksellä lapsia siunaantuisikin, olisiko moinen mies todella tukena ja turvana tositilanteessa.