Lapsen kaveri ilmoitti heti meille tullessaan

ettei siitä riitä ylimääräistä yhdelle tai kahdelle lapselle? Ja voihan sitä laittaa niille vieraileville pienemmät annokset selityksen kera: en osannut varautua ruokavieraisiin.. Pääasia nyt, että saavat edes hiukan syötävää, olisi moukkamaista jättää ilman. Tuosta toisten lasten kasvattamisesta: koskaan ei saisi lapselle sanoa, että sinun äitisi olisi pitänt opettaa jo tämä sinulle. Aikuinen ei koskaan saisi pönkittää itseään sillä, että arvostelee lapselle tämän vanhempaa. Jos aikuisella on jostain syystä kaamea tarve alleviivata omaa (olettettua) paremmuuttaan, niin sitä ei tehdä lapsen edessä. Vierasta lasta saa kasvattaa, mutta neutraalisti: "meillä ei käydä jääkaapilla ilman lupaa/ Tuo ei ole kohteliasta jne". Itse en myöskään näe ongelmaa siinä jos lapsi sanoo tulleessaan "mun pitää olla sit illalla viimeistään kotona" - siihen on helppo sanoa, että meillä voit olla siihen ja siihen asti, sitten meillä on muuta ohjelmaa. Vierailevalle lapselle voi myös tarvittaessa sanoa "oli todella kiva, että olit leikkimässä, mutta nyt meillä on muuta ohjelmaa ja sinun pitäisi lähteä".

ja silti olen sitä mieltä, että olisi moukkamaista olla tarjoamatta lapsen kaverille syötävää. Huonoja käytöstapoja en hyväksy, meillä eivät vierailevat ota kaapeista mitään eivätkä kutsu itseään pöytään. Ja meillä poistutaan pöydästä jos ruokaa arvostelee - niin omat kuin vieraatkin. Omat lapseni saavat kehuja niin koulusta kuin muualtakin erityisen hyvistä käytöstavoista joten en todellakaan usko, että tässä olisi kyse pelkistä käytöstavoista. 30-40 vuotta sitten oli tapana, että kylässä oleva jäi odottamaan lastenhuoneeseen kaverin perheen ruokailun ajaksi - miksi ihmeessä samaa tapaa pitäisi noudattaa nyt? Jos nyt viilataan pilkkua niin nimenomaan huonoihin käytöstapoihin kuuluu se, ettei vieraalle tarjota ruokaa :)

se, että yleisesti lapsen ruokailu ärsyttäisi, jos se olisi satunnaista. Mutta itse en ainakaan tykkäisi, jos jollakulla naapurin kersalla olisi tapana asua meillä ja syödä joka viikonloppu. Vielä kun kerran laittaa ruokasuunnitelmat uusiksi allergioillaa.



Ihan oikeasti, esimerkiksi 35&36, olisiko teille ok, jos erityisruokavalion omaava lapsi tulisi joka viikonloppu kylään vain ilmoittaen, että äiti antoi luvan syödä täällä. Kysehän ei ole kerrasta, vaan tavasta ja siitä, että lapsen äiti antaa lapselle luvan syödä heillä. Ja vastavuoroisuutta ei ole, vaan lapsi maleksii ap:llä ja syö heillä aina.



Meillä esimerkiksi on normaalisti syömässä minä, mies ja lapsi, jolloin ruokaa tehdään oikeasti aika vähän. Lapsi syö lapsen annoksen, enkä itsekään hirveästi syö. En tahdo tähteitä, joita pitäisi syödä seuraavanakin päivänä. Lisäksi meillä ei ole erityisruokavalioita omaa lihan syömättömyyttäni lukuunottamatta, joten keliakikko/laktoositon laittaisi kyllä koko pöydän uusiksi. En tällaista jaksaisi JOKA viikonloppu. Joskus on kiva olla oman perheen kanssa ilman ruokasuunnitelmien muutosta. Oman lapseni en ikinä antaisi käyttäytyä noin. Suosittelen ap:ta ottamaan yhteyttä lapsen äitiin, hän ei ole välttämättä tajunnut lapsen tökeröä käytöstä.

että meidän koti on lapsen vieraille mukava paikka. Mielelläni annan ruokaa kaikille. Meilläkin oli lapsuudenkodissa melkein aina yksi tosi mukava kaveri, jonka omassa kodissa oli kalsea tunnelma. Hän sai meillä lämpöä ja oli meille koko perheelle rakas. Surullisempaa olisi, jos kukaan ei tulisi meille lastemme kavereiksi. Kivahan se vaan on, että lapsilla on oman ikäistä seuraa.

Ei vaan siitä että perheen koko tapa eroaa miten kaverille mennään: Lapsi menee omasta aloitteesta, ei sovitusti.

Jos se ei ap.lle sovi niin mitä ottaa? Tai voisi sanoa että menkääs teille leikkimään!

Samalla ap voi antaa lapselle mukaan sanan että saa syödä tai mihin aikaan tulee kotiin syömään jos tahtoo että syö kotona.



Mutta yhä väitän että jos se toinen lapsi ei muka saa ruokaa kotonaan (mistä lie tuulesta temmattu väite) niin onhan se nyt ihan selvä lastensuojelu asia. Vai onko teistä normaalia ettei lapsi saa ruokaa?



Te tässä provoilette.

En tiedä miten joku saa päähänsä ettei perhe X ruoki lastaan. Vai onko siinä toisessa perheessä oletus että ap normaalina ihmisenä joko antaa lapselle ruuan kun he syövät TAI lapsi lähtee kotiin ruokailemaan.

Jo on vaikeaa lähettää sitten ruuan jälkeen vaikka omaa lasta sinne lapsen kaverille leikkimään lisää jos ei tätä tahdo kerran syöttää?



19

se, että yleisesti lapsen ruokailu ärsyttäisi, jos se olisi satunnaista. Mutta itse en ainakaan tykkäisi, jos jollakulla naapurin kersalla olisi tapana asua meillä ja syödä joka viikonloppu. Vielä kun kerran laittaa ruokasuunnitelmat uusiksi allergioillaa. Ihan oikeasti, esimerkiksi 35&36, olisiko teille ok, jos erityisruokavalion omaava lapsi tulisi joka viikonloppu kylään vain ilmoittaen, että äiti antoi luvan syödä täällä. Kysehän ei ole kerrasta, vaan tavasta ja siitä, että lapsen äiti antaa lapselle luvan syödä heillä. Ja vastavuoroisuutta ei ole, vaan lapsi maleksii ap:llä ja syö heillä aina. Meillä esimerkiksi on normaalisti syömässä minä, mies ja lapsi, jolloin ruokaa tehdään oikeasti aika vähän. Lapsi syö lapsen annoksen, enkä itsekään hirveästi syö. En tahdo tähteitä, joita pitäisi syödä seuraavanakin päivänä. Lisäksi meillä ei ole erityisruokavalioita omaa lihan syömättömyyttäni lukuunottamatta, joten keliakikko/laktoositon laittaisi kyllä koko pöydän uusiksi. En tällaista jaksaisi JOKA viikonloppu. Joskus on kiva olla oman perheen kanssa ilman ruokasuunnitelmien muutosta. Oman lapseni en ikinä antaisi käyttäytyä noin. Suosittelen ap:ta ottamaan yhteyttä lapsen äitiin, hän ei ole välttämättä tajunnut lapsen tökeröä käytöstä.

eihän sillä naapurin lapsukaisen äidin sanomisella ole merkitystä, se lapsi voi olla koko päivän jos meille sopii tai kehoitetaan lähtemään kun siltä tuntuu - ei todellakaan ole ongelma.

Minulle vastavuoroisuus ei ole niin tärkeää, itseasiassa parempi, että kokoontuvat meillä niin tiedän tarkemmin missä mennään ja mitä tekevät :)

Allerginen lapsi voi syödä meillä jos ruoka on hänelle sopivaa - jos ei ole niin ei luonnollisesti voi syödä. En lähtisi tietenkään erikseen valmistamaan hänelle ruokaa tai kauppareissulla miettimään naapurin lapsen allergioita, mutta voisin ottaa asian huomioon ruokaa laittaessani, ts. en ehdoin tahdoin laittaisi allergisoivaa ruokaa.

Todellisten ongelma-allergikkojen vanhemmat ovat sen verran tarkkoja, etteivät anna lastensa syödä "vieraissa" pöydissä. Yksittäinen rajoitus on helppo ottaa huomioon.

Itse teen ruokaa siten, että siitä riittää ylimääräiselle ruokavieraalle (en siis sitä ruokaa tehdessäni suunnittele, mutta en voi sietää tilannetta, että ruokaa olisi naftisti juuri se määrä, mitä kukin syö - meillä saattaa lapsi syödä eri päivinä eri määrän, samoin itse hieman siitä riippuen, olenko syönyt töissä lounaan mihin aikaan).

Jos ei kotona ymmärretä neuvoa, niin on ihan oikein, että sinä opastat myös vieraita lapsia.



Minua kaduttaa vieläkin, etten opettanut sisarpuoliani kiittämään lahjoista, kun he olivat pieniä. Vanhempansa eivät sitä ymmärtäneet tehdä. Sukulaiset jaksavat edelleen kummastella sitä, ettei lahjoista tule minkäänlaista kiitosta.

ja tarkoituksenamme oli herkutella tänään ravintolassa. Summa summarum; lapsi lähti kaverinsa kanssa Heselle (minä tarjoan kaverillekin) ja tuovat meille vanhemmille tullessansa hampurilaiset.



Lapsen kaverilla epävakaat kotiolot niin en tätä tiettyä kaveria lähetä herkästi kotiinsa.

Näitä aamusta iltaan kyläilijöitä riittäis täälläkin, ja lapsi / lapset on vasta 5v!!Että terkkuja vaan Vantaalle..

se ole jo jonkinlainen kiitos kun lapsi niin mielellään tulee teille syömään. Selvä kohteliaisuus sinua ja kokkaustasi kohtaan. :)

Minä laitan juuri sitä ruokaa mitä olen aikonutkin. Jos se sopii kaverille ja jos sitä on ylimääräistä, voin ruokkia ylimääräisen, muuten kaveri lähtee kotiin tai odottaa.

Antaisin ruokaa Ei ole koskaan vaivannut minua, että lasten kavereille menee se yksi ylimääräinen kauhallinen.

Jos todella tahdot lapsesi heidän perheeseensä syömään, lähetät sitten hänet sinne kylään samojen saatesanojen kanssa.

vaikka se miten moukkamaiselta teistä tuntuisikin. Meille se sata ylimääräistä annosta vain on taloudellisesti liikaa.

19, en sanonut ettei lapsi saa ruokaa kotonaan ollenkaan vaan ettei "äiti tee ruokaa päivällä"

Lapsella yhden kesk.ruoka-aineen allergia. Vältettävisdä mutta hankala juttu ruoanlaiton kannalta.

Jokin välimuoto tähän vkl-lapsen kanssa toimimiseen löytynee jatkossa. Viesteistänne huomaan etten ole ainoa jolle viisaat toimintatavat ovat hakusessa. Oma kasvuympäristö oli kyläilysääntöjen osalta kovin toisenlainen kuin nykymeininki.

Ap

Lapsuudessanikin eri perheillä oli erilaiset tavat: eräältä kaverilta piti mielellään lähteä pois siksi aikaa, kun he söivät ja myöhemmin sitten sai taas leikkiä yhdessä. Toisella ei koskaan edes tarjottu ruokaa, vaan odotettiin kaveria sen huoneessa tms., kunnes oli syönyt. Kolmannessa ruokaa sitten yleensä tarjottiin ja sitä sai mennä syömään.



Ensimmäiselläkin toki tarjottiin ruokaa, mikäli oli sovittu, että olen heillä kylässä koko illan jos vaikka vanhemmillani oli menoa. Mutta tämä aina sovitusti.



Meillä kotona osalle kavereista tarjottiin ruokaa, osalle useammin ja osalle haarvemmin, osaa taas oli kielletty syömästä kavereilla mitään.



En itse nyt eikää äitini silloin pitänyt lapsista, jotka tupataan kylään ruoka-aikaan ja vähän kuin käsketään syömään. Tai oletetaan, että saa syödä siellä vaikka mitään ei ole sovittu.



Mielestäni pääsääntöisesti jokainen syö kotona ja lapsen kavereita ei tarvitse ruokkia (ellei niin ole sovittu). Itsekin haluamme rauhallisen ruokailuhetken, jossa keskustellaan päivän kulusta. Siihen ei kuulu ylimääräisiä vieraita kuin erikseen sovittuna.

Meillä maatilalla ei ole tuota ongelmaa, kun on yhtä ja toista pikku puuhaan ikään kuin "ruokapalkalla". Kun meillä ei pidetä täysihoitolaa omallekaan porukalle, niin ei sitä pidetä myöskään vieraille ja niinpä meillä saattaa saada vaikka satunnainen ohikulkija saappaat jalkaan ja päästä töihin, tai ainakin jonkunlaisiin talkoisiin.



Toinen vaihtoehto olisi soittaa kaverin isälle (! äidille laitettu viesti ei nähtävästi ole mennyt perille), että et nyt tiennyt varata ruokaa vieraalle ja teillä on nyt vain 3 kalapuikkoa tarjolla ja on se niin ikävää kun vieraalla joutuu tarjoamaan pelkkää pottua ja näkkileipää.



Todellisuudessa useimmat pystyvät kerran viikossa jatkamaan ruokaa vedellä ja suolalla sen verran, että yhdelle lapselle löytyy annos. Kuitenkin juuri tästä syystä meillä ei viikonloppuisin syödä koskaan "paremmin", vaan silloin on halvinta ja riittoisinta ruokaa. Viikolla sitten ne sisäfilepihvit...

vaikka se miten moukkamaiselta teistä tuntuisikin. Meille se sata ylimääräistä annosta vain on taloudellisesti liikaa.

Niin erilaista tämä kulttuuri näköjään on. Joillekin on aivan itsestään selvää, että ruokailu on Oman Perheen Rauhallinen Hetki ja yhtä selvää sekin, että lähikaupasta on ostettu täsmälleen yhteen ateriaan jota tulee X annosta.

Meillä taas ei tuota mitään vaikeuksia, ei ainakaan taloudellisia ne 100 ylimääräistä annosta kuukaudessa. Hyvin usein ruokailijamäärä on tuplaantunut alkuperäisestä.

Mutta ei se mitään, laitetaan kattilaan reilummasti perunoita, tehdään sakea soosi tai suurus jauhoilla ja halvimpia mahdollisia sattumia pieninä palasina. En nyt ihan samalla hinnalla kaksinkertaista määrää ruoki, mutta ei ne ruokakulut ainakaan kaksinkertaistuisi. Perunat ovat muuten omalta maalta.

Mitään allergioita meillä ei huomioida, ja jos joku erikoisruokaa tarvitsee niin tuokoon tullessaan.

Se ei vie mua konkurssiin, vaikka täällä söisi joku lasten kavereista vaikka joka päivä. Tosi usein syökin. Jos ruokaa on vähän, niin siitä tasataan ja otetaan sit leipää vaikka lisäksi.

Jos niillä ei tehdä ruokaa kotona, niin ettei voi lähettää omaa lastasi sinne vastavuoroisesti syömään, niin eihän se ton lapsen vika ole.



Jos toi häiritsee sua, niin voithan soittaa sille äidille jos se ei muihin viesteihin vastaa.

talossa talon tavoilla. Eli jos jollekulle on ok syöttää naapurienkin lapset niin hyvä niin, mutta yhtälailla pitää kunnioittaa niitä, jotka eivät sitä tee. Mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä, eikä ihmisistä tule sen huonompia tai parempia sen mukaan montako ylimääräistä suuta ruokkii.



Meillä viikonloppuna syödään paremmin ja ruokaa varataan kaupassa jo oman väen mukaan. Moista ongelmaa ei ole ollut, että vieraatkin kuppaisivat meillä. Omalle on sanottu, että kotiin syömään viideksi ja vieraille sanotaan suoraan, että viidelta sitten kotiin koska meillä on ruoka-aika. Tietenkin jos joskus tulee kaverin vanhemmilta suoraan pyyntö, että voisiko katsoa perään ja ruokkia niin sitten ok. Ruokailu on meille perheen yhteinen hetki, enkä koe velvollisuudekseni ruokkia muiden lapsia.



Ap, soita vanhemmille, esimerkiksi sille isälle. Selitä tilanne ja sano, että erityisruokavalio vaikeuttaa teidän ruokasuunnitelmia eikä tällainen peli vetele. Mitään ls-ilmoitusta ei liene asiallista tehdä sillä perusteella, ettei äiti tee päivllä ruokaa. Äithän voi olla vaikka töissä ja lapsella on lounaaksi tarjolla jotain eilisen tähteitä tms ja päivälliseksi sitten parempi ruoka. Meilläkin varsin usein toinen ruoka on helpompi kuin toinen, eikä sen kohdalla useinkaan voi puhua äidin tekemästä ruuasta, ennemminkin äidin lämmittämästä ruuasta. Toinen ruoka sitten on sellainen, johon on nähty vaivaa.

pojat saman ikäisiä. Eilen naapurin poika oli meillä yökylässä. Samalla kun syötiin iltapalaa, toki tarjosin naapurin pojalle myös. Samoin aamupalan..

Päivällä lähdin käymään kaupoilla.. Pojat meni naapuriin. Siellä naapurin "rouva" oli ruokkinut myös minun lapseni... Nyt tuli kotiin ja laitan ruokaa niin sanoin että myös tämä naapurin poika voi tulla syömään samalla kun tässä meillä kuitenkin on.



Itseäni varmasti ottais päähän jos "joutuisin" aina ruokkimaan myös vieraat lapset. Ymmärrän täysin ap näkökantaa..

Näitä aamusta iltaan kyläilijöitä riittäis täälläkin, ja lapsi / lapset on vasta 5v!!Että terkkuja vaan Vantaalle..

ollanko vallan samalta-alueelta..

meillä roikkuis myös ammu 9 ilta 20 lapsia sy

ömääs ja hoidossa kaiken aikaa...

kyllä alkaa tuntuu jo ihan kukkarossakin, kun en ole kuin kotona oleva pientuloinen :(

anna lounas, völipalat, päivälliset jopa ilatpalat...

ohjaa neuvo kasvata, keksi tekemistä, jotain mukavaakin herkuin jne jne

ja vanhemmat ei koskaan soittle/takstaa tms kysele miten sujuu, saati et osaisivat kiitosta edes joskus sanoa...

joskus kun olis menoa, tai oman lapsen lksyjä tms tekemistä ja sanon lapselle, et nyt pitää lähteä, tähän lapsi sanooo etttei ole mulle viel' soitettu, ei tartte vielä mä saan olla kasiin......

ja näitä meillä riittää, näitä lapsia

ja kyllä vanhemmat on keskivertokopulututeetuja, ei siis työttömiä , masentuneita, sostapauksia tms

ja tietenkään heille ei saa koskaan mennä !!!!

vuosien varrella lapseni on käväissyt kaksi kertaa heillä, noin puolisen tuntia !!

eli sanoisin, että hyväksikäyttöä on, vanhemmat on patalaiskoja, mieluusti makaavat itse sohvalla , tekevät kotihommansa, ja säästävät rahata omaan itseensä, käyvät risteilyllä jne

eli tee ap loppu tuosta, niin tehtiin mekin, vaikka lapset mukavia olivatkin

nyt emme joka kerta kun ovikello soi päästä heitä meille, vaan sanomme meille ei nyt sovi, nähdään toinen kerta tms

lapsi on sanut monia uusia kavereita, todella ihania kavereita joille on käytöstavat kotona tulleet tutuiksi, ja välillä leikitään myös heillä :)

omalle lapselle tekee kyllä hyvää joskus päästä kaverin luokse opettelemaan niitä käytöstapoja , ja kivaa leikkiä välillä toistenkin erilaisilla leluilla jne

tämäkin pointti hyvä ottaa huomioon !!!!!!

eli ei saa alistua toisten pompotteluille !

eri asia on jos epäileee oikeesti lapsen huonoa khtelua, niin silloin antaisin tuon sytöttämisen ja hoitamisen jatkua, jotta voisin tarkkailla lapsea ja tekisin sitten sos.ilmoituksen !

ap tee tuosta jatkuvast oleilusta loppu !

lapsesi ansaitsee tulla myös kohdelluksi hyvin ja

kutsutuksi kylään