Lapsen kaveri ilmoitti heti meille tullessaan

Kai te nyt sentään pintapuolsest tunnette. Sano että lapsi syö tänään teillä ja seuraavalla kerralla teidän lapsenne syö heillä.

Ei voi ihmisten välinen kanssakäyminen olla niin vaikeaa, että kaikki pitää kierrättää netin kautta!

Ja kauhalla lapettavaa ruokaa. Ja riisiä. Ja pizzaa ja makaronilaatikkoa. Milloin mitäkin, tavallisia lapsiperheen ruokia. KOskaan ruokaa ei ole niin vähän, etteikö siitä voisi loihtia annosta myös parille lapsikaverille, koska teen isoja satseja kerrallaan.

Ei voi olla rahat noin vähissä ettei voi ruokaa LAPSELLE antaa.

HALLOO?!

Jaa miksi lapsesi ei saa muualla syödä?

No miksi sallit muitten syödä teillä?

Tuossahan on mieletön ristiriita.



Mistä päättelet ettei vieras lapsi saisi ruokaa kotonaan?? -Eikö pitäisi soittaa lastensuojeluun jos noin!



JOs sinua rasittaa lapsesi kaverin syöminen teillä ja ettei kaverilla "koskaan" leikitä niin pitäisikö sun laittaa lapsesi sinne toisaalle leikkimään?



Miten voikin olla noin vaikeaa?

Sinä olet tilanteessa ainoa joka mussuttaa, muuttamalla tilannetta asiat olisivat varmasti OK toiseelle perheelle!

Tämä on vaan ja ainoastaan sinun ongelma.

koulukaverin vanhemmasta.

Tai työntämään oma muksu huusholliin ruokailemaan - siis huusholliin jossa ei laiteta ruokaa.

Tai tiukistelemaan äidille. Lapset on kuitenkin jatkossakin samalla luokalla ja toiv.kavereita.

Ehkä tein kärpäsestä härkäsen. Voin mä tuota lasta ruokkia. Vaikka seuraavat vuodet. Täysi-ikäiseksi asti - 11v. jäljellä. Jihuu!

ap

olen minä. Voi hyvää päivää!

Haluan että lapset syövät meillä. Pienimmät niin pieniä että syövät tietysti kotona. Esikoisenkin oletan olevan pääsääntöisesti oman perheen kanssa samassa ruokapöydässä.

Lapseni käy kavereillaan, ja muiden kavereiden kanssa pelisäännöt hyvin selvät puolin ja toisin. Jos sovitaan, kaverit syö meillä ja meidänkin lapsi kaverilla. Mutta sovitusti.

Ko.kaverin luokse lapseni on usein mennyt leikkimään, mutta siellä ei kutsuta sisälle vaan aina leikitään ulkona. Ihan hyvä, paitsi kun sataa, kun on pilkkopimeää ja kylmää. Silloinkaan ei mennä sisälle leikkimään jostain syystä.

ap

tulee sunnuntaina aamupäivällä kylään ja ilmoittaa jo ovella että äiti sanoi että hänen pitää olla puoli yhdeksältä (illalla) viimeistään kotona. Ai että sapettaa. Mielestäni tätäkin kysytään aina ensin isäntäperheeltä.



Älä ap välitä saamistasi vastauksista. Ilmeisesti nämä ovat juuri niitä äitejä jotka eivät kasvata lapsiaan kotona...

...kuulostanut sille, että ongelma olisi se ruuan hinta tai määrä, mitä tämä lapsi teillä syö. Eikä myöskään se, että teidän lapsen pitäisi saada vähintään yhtä usein syödä tämän kyseisen lapsen kotona. Ihmettelen onko joillakin ihmisillä käsityskyky vain niin mustavalkoinen, että joka asiasta saadaan tällainen joko tai-vastakkainasettelu. Mielestäni oli ihan asiallinen viesti, josta kuuluu myös huoli ja välittäminen; miten voisin toimia tällaisessa tilanteessa, jotta se olisi kaikkien kannalta hyvä ratkaisu.



Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tuosta noin vaan olisi ehkä liioiteltua, kyllä suosittelisin ensin puhumaan äidin kanssa. Korostaisin ehkä sitä, että ongelma ei ole se itse ruoka vaan käytäntö millä asiat hoidetaan.

jokin viiraa nyt ihan oikeasti. Jaksat jankata ja jankata ihan tyhjänpäiväisestä asiasta.

Tottakai lapsen perustarve on saada ruokaa ja sinä väität ettei jossain joku saa ruokaa kotonaan!

Eli soitat lastensuojeluun, tollo.

Minä ainakin soittaisin jos et ruokkisi lapsiasi.

En tiedä mitä sinä siinä lässytät muuta, puhut vakavasta asiasta. Eli ei taida asia kuitenkaan olla kuten kirjoitat?



Toisien lapsia EI tartte kenenkään alkaa ruokkimaan tai ottaa kotiin koko päiväksi: jos lapselle sanotaan että viimestään ysiltä kotiin niin tottakai te voitte sanoa ettei tule ollenkaan tai sopii vaan viiteen saakka. Mikä nysväri oikein olet?

Kuvitteletko oikeasti että lapsi ei saisi mennä kotiin ennen yhdeksää tai lapsi lähtee teidän mukana klo 17 mummolaan jos sinne olette menossa?

Joku varmaan tekee näin..



Mikä sitten on sinusta SOPIMISTA ruokailun kanssa?

Jos lapsi teille vaan tulee ilman että puhut asiasta hänen äidin kanssa niin tottakai sun velvollisuus EI OLE ruokkia tätä lasta vaan voit sanoa hänelle että nyt lähtee kotiin kun alatte syömään.

Jos lapsi tulee teille ja äiti on kotona sanonut että saa syödä niin tarkoittaako tämä sinusta että olet velvoitettu antamaan lapselle ruokaa?

Sehän on vaan sinulle tieto että saa syödä; sinä taas et anna lupaa syödä siellä!

Ihme vääntäjä.



19

Tykkään tuosta lapsesta oikeasti, enemmän tosiaan korpeaa kodin tapa toimia. Tähän muuten liittyy juuri em. tapa tulla jo aamusta ja lähteä sitten illalla kun kehoitan lähtemään. Tämä molempina päivinä jos vain olemme kotona. Joskus lapsi on klo 19 aikaa sitten halunnut mennä yrittämään vielä toisellekin kaverille. Mummo saattaa soittaa lapselle päivän aikana, muut ei.

Katson miten tilanne etenee. Juttelen jossakin vaiheessa äidin kanssa. En lähde rankaisemaan ja syyllistämään mutta kieltämättä huolissani tuosta lapsesta olen. Lastensuojelu ei tälläiseen kevyeen tapaukseen tee mitään. Jospa tällä meidän kodilla on jokin tärkeä merkitys.

Selvästi oma ärtymys laski kun sain mukaviakin viestejä - ja kun sain tehtyä ruokasuunnitelmat uusiksi. Kohta syödään :-)

ap

jokin viiraa nyt ihan oikeasti. Jaksat jankata ja jankata ihan tyhjänpäiväisestä asiasta.

Meillä ihan sama ongelma, ja hyvä että tulee esille edes tällaisella keskustelupalstalla, jos kuumottaisi edes joidenkuiden vanhempien korvia kun ei tuollaisesta ilkeä tehdä kärpäsestä härkästä, kuten ap:llakin. ohis

Eli oma lapsi syö usein kavereillaan, vaikka olisi pitänyt tulla kotiin.



On saattanut lähteä kaverillaan käymään ja sitten soittelen, että pitäisi tulla syömään. Lapsi kertookin syöneensä jo siellä. Noh, onneksi tähän on tullut parannusta kun niin paljon siitä on puhuttu.



Toisaalta myös oman lapsen kaverit ovat myös olleet meillä syömässä.

Kielenkäyttö paljastaa sossun vakiasiakkaan.

lukenut kuin aloituksen, mutta tuskin se kaverin äiti/isä on käskenyt lastaan teille syömään. On ollut varmaan vain puhetta luvasta, saako syödä jos on ruoka-aikana teillä... Ei tuo mulle ole mikään ongelma, tulee tehtyä muutenkin ruokaa aina yli tarpeen. Ja vastavuoroisuudesta, sehän toteutuu vain silloin jos lapsesi on kaverillaan kylässä. Vaikeaahan se on, jos ovat aina teillä. Joten miten jos laittaisit seuraavan kerran omasi kaverille kylään.

Ruokaa kyllä riittää 8-vuotiaan tytön kavereille, mutta yhtä lukuunottamatta vastavuoroisuus on täysin vieras sana! Kysymys on siitä, että aina meille ja vaikka koko päiväksi. Aina saa kehoittaa lähtemään kotiin, mutta sekään ei onnistu, koska vanhemmat on lähteneet vaikka kaupoille ja ketään ei ole kotona. Itselle ei tulisi mieleenkään laittaa lasta naapurille aamupäivällä ja sitten vaan häipyä iltapäivällä ostoksille. Ensinnäkin soittaisin jo aikaisemmin kotiin ja ennen ostoksille lähtöä aivan varmasti soittaisin kotiin tai sopisin asiasta kaverin äidin kanssa. Oletus on noissa omatoimisissa visiiteissä, että kotiin on lapsen voitava palata heti, kun isäntäväki niin toteaa.



Pahinta on, kun teen vuorotyötä ja sen takia olen välillä koulupäivän päätyttyä kotona. Aina nämä samat lapset tunkee meille iltapäivähoitoon, kun heillä ei ole ketään kotona ja mitään vakihoitoa ei ole sovittu vanhempien kanssa. Ikävää sanoa, ettei meille saa tulla, kun lapset vääntää itkua, kun pelkäävät olla yksin kotona. Ongelma on vaan siinä, että mä lähden töihin kolmen jälkeen ja haluaisin hetken olla omani kanssa kaksin ennen työiltaa ja katsoa läksyt. Enkä tosiaan laske lapseni iltapäivähoitoa kenenkään varaan vaan asia aina sovitaan vanhempien kanssa(jos menee kaverille) ja hänellä on ip-kerho paikka sitä varten, että sinne menee, jos ei ole muuta paikkaa ja ei tarvi tunkeilla muiden pakkopullana.



Sitten sieltä koulusta tullaan ja ekana ovelta toteaa vieras lapsi, että "mulla on kamala nälkä, teetkö ruokaa?" Ja mähän en 13-14 välillä tee lämmintä ruokaa, kun omani osaa syödä koulussa ja saa välipalaa vain tuohon aikaan. Samoin kerran äitini kävi tässä ja toi tullessaan irtohampurilaisen mäkistä. Kiva sitten sanoa, että "sori sinä vieras lapsi, mutta hamppareita on vain yksi ja mummu on sen meidän lapselle tuonut". Kristillisesti sekin jaettiin tasan sitten lasten kesken.

haluaisin tietää onko siellä kotona kaikki hyvin. On aika erikoista, ettei kotiin mennä koskaan leikkimään tai ettei sieltä koskaan kysytä lasta kotiin tai ettei lapselle tarjota ruokaa. Tottahan lapsetkin välillä tarinoivat, mutta tuollainen perhe-elämä ei välttämättä ole ihan normaalia. Pitäisin siis silmät ja korvat auki.

Meillä tosin tarjotaan satunnaisillekin vieraille ruokaa, jos satumme olemaan juuri syömässä, kun poikkeavat. Yleensä varsinkin päivän pääateria on senverran runsas, että jos joku vaikka tahtoo ottaa lisää niin siitä riittää. Lasten kaverit syövät meillä käydessään ja lapsemme syövät kavereillaan ollessaan. Teineillä varsinki on ennakoimaton ruokahalu, en koskaan laske, että yksi asia per nenä.

Meillä asuu isi, äiti, kolme teiniä ja kolme pienempää

ja huomasin, että vastaajat ovat ainakin ihan eri ikäluokkaa kuin minä. Nimittäin sitä ikäluokkaa, jolla ei itselläänkään ole kovin kummoista kotikasvatusta.



Mun lapsuudessani ei kellekään ollut epäselvää, että ensin kysyttiin äidiltä, "saanko mennä xx:lle kylään" ja tämä xx kysyi kotonaan "voiko xz tulla meille tänään". Jos homma sopi, niin ok. Ja oletuksena oli, että kyläreissua ei sijoiteta ruoka-aikaan (joka tuolloin ainakin oli melko säännönmukainen kaikissa ns. tavallisissa perheissä) eikä vierailu kestänyt paria kolmea tuntia pidempää. Tai jos kesti, vanhemmat sopivat siitä etukäteen.



Ruokapöytään tuppautuminen oli epäkohteliasta, ja oli ihan tavallista, että vieras lapsi saattoi leikkiä lastenhuoneessa tai ulkona sen aikaa kun isäntäperhe söi. Ja se oli ihan ok. Jos sai kutsun pöytään, ehkä meni, ehkä ei, ja sanoi että "kiitos, mutta äiti käski kotiin syömään kun meillä on ruoka silloin ja silloin".



Omat lapseni ovat vielä pieniä, mutta kunhan kasvavat, en minäkään aio kylän kakaroita ruokkia. Paitsi jos on pidemmästä vierailusta kyse. Meistä ruokailuhetket ovat perheen yhteisiä hetkiä, jolloin jutellaan ja rauhoitutaan. Samoin mielestäni saunassa käynti on vain oman perheen juttu, ja muutenkin iltojen ja sunnuntaipäivien rauhoittaminen.



Opettakaa hyvät ihmiset lapsillenne jotain käytöstapoja, vaikkette itse niitä enää omaisikaan! Monet ihmiset kuitenkin osaavat ajatella, mikä on hyvää käytöstä ja mikä ei, ja lapset saavat elämään aika huonot lähtökohdat, jos ovat jo valmiiksi huonotapaisia.

ettei siitä riitä ylimääräistä yhdelle tai kahdelle lapselle?

Ja voihan sitä laittaa niille vieraileville pienemmät annokset selityksen kera: en osannut varautua ruokavieraisiin.. Pääasia nyt, että saavat edes hiukan syötävää, olisi moukkamaista jättää ilman.



Tuosta toisten lasten kasvattamisesta: koskaan ei saisi lapselle sanoa, että sinun äitisi olisi pitänt opettaa jo tämä sinulle. Aikuinen ei koskaan saisi pönkittää itseään sillä, että arvostelee lapselle tämän vanhempaa. Jos aikuisella on jostain syystä kaamea tarve alleviivata omaa (olettettua) paremmuuttaan, niin sitä ei tehdä lapsen edessä. Vierasta lasta saa kasvattaa, mutta neutraalisti: "meillä ei käydä jääkaapilla ilman lupaa/ Tuo ei ole kohteliasta jne".



Itse en myöskään näe ongelmaa siinä jos lapsi sanoo tulleessaan "mun pitää olla sit illalla viimeistään kotona" - siihen on helppo sanoa, että meillä voit olla siihen ja siihen asti, sitten meillä on muuta ohjelmaa. Vierailevalle lapselle voi myös tarvittaessa sanoa "oli todella kiva, että olit leikkimässä, mutta nyt meillä on muuta ohjelmaa ja sinun pitäisi lähteä".