Lapsen kaveri ilmoitti heti meille tullessaan

Mä en ruoki jatkuvasti lasteni naapurustossa asuvia kavereita. Pitkämatkalaiset saavat tietysti ruokaa, mutta heitä on aika harvoin. Mun mielestä jokainen voi käydä kotonaan syömässä. Alkuun joskus ruokin yhtä naapurin lasta, mutta lopetin sen, koska lapsi olisi ollut meillä syömässä joka päivä, kun vanhemmat olivat usein iltaisin pois kotoa ja lapsi ikäänkuin sysättiin meille iltahoitoon, kun meillä oli aina aikuinen kotona. Lapsi vielä pelkäsi olla yksin kotona ja olisi ollut meillä aina aika myöhään. Herkkuja meillä saavat tietysti kaveritkin, jos niitä omakin väki syö.



Kyydityksissäkin odotan jonkinlaista vastavuoroisuutta ja myös yökyläilyissä. En mä laske, montako kertaa me ollaan viety tms., mutta silloin jos me emme joskus pysty viemään, odotan, että toiset ymmärtävät tarjota kyytiä. Me ollaan kuitenkin valmiita kuskaamaan enemmän ja usein on myös lasten kavereita kyydissä.



Leikkimään ja oleilemaan meille saa tulla aina, mutta arki-iltaisin meiltä lähdetään klo 19 kotiin, koko iltaa en hoida naapuruston lapsia. . Meillä saa myös odottaa lasten huoneissa, jos ei kaverilla ole ruoka samaan aikaan.



Jos on vanhempien kanssa erikseen sovittu hoidosta ja/tai ruokailusta, toki autan, mutta automaattiseksi ruoka- tai hoitoautomaatiksi en ala.

Meillä tosiaan kyläilee lähimmät ystävät, lapsen kaverit ja heidän vanhempansa + perhettä, joten todellakin he kaikki ovat oikeutettuja olemaan täällä kuin kotonaan, koska lasken heidät kaikki PERHEESEEN.

Jos porukka voi kahvit keitellä niin miksei samantien parit leivät väsätä?

Tai jos kerta ruokaa tekee, niin kyllä siitä nyt varmasti 1-3 (ylimääräiselle) ihmiselle luulisi riittävän. Ei luulisi olevan noin iso asia.

Jos asuisin omakotitalossa, meillä olisi aivan varmasti ovi aina "päivälukossa", eli ovi aina avoinna ystävien mahdollisille kyläilyille.

Meillä ei mene KUKAAN muu jääkaapille tai keittele kahveja kuin minä, mieheni ja lapseni. Se on meidän perhe, perheeseen ei kuulu sukulaiset tai kaverit. Eikä meille myöskään tule ketään kuin erikseen sovittaessa.

Kaikki tarvitsevat, niitä jotka ovat tehneet selkeät pelisäännöt, ja niitä jotka ovat rajanneet "loiset"lasten ystäväpiiristä pois. Missä on ne joiden mukulat syö muualla? Vai onko ne niitä jotka kommentoi "no voi huhhuh mitä nipoja" + kirosana. Vai niitä jotka ovat tehneet tosi selkeät säännöt muiden muksujen suhteen ;-)

Ap

Kaikki tarvitsevat, niitä jotka ovat tehneet selkeät pelisäännöt, ja niitä jotka ovat rajanneet "loiset"lasten ystäväpiiristä pois. Missä on ne joiden mukulat syö muualla? Vai onko ne niitä jotka kommentoi "no voi huhhuh mitä nipoja" + kirosana. Vai niitä jotka ovat tehneet tosi selkeät säännöt muiden muksujen suhteen ;-)

Ap

Onko tässä ketjussa paljon niitä vanhempia, joiden lapset ruokailevat kylässä säännöllisesti.

On itsestään selvää, että jokaisen kodissa noudatetaan kyseisen kodin sääntöjä. Toki täytyy jotenkin selvittää, onko tällä lapsella kaikki hyvin omassa kodissa.

ovat juuri sellaisilta vanhemmilta, joiden omat lapset luuhaavat päiväkausia muiden nurkissa. Tässä(kin) ketjussa ovat puurot ja vellit menneet vallan sekaisin. Suurin osa ruuan tarjoamista kannattavista maalailevat kuvaa kärsivästä epävakaan perheen lapsesta, joka sen ainoan perhehetken kokee ystävänsä pullantuoksuisessa keittiössä. En kuitenkaan usko, että kukaan ketjuun vastanneista olisi oikeasti apua tarvitsevalta sitä kieltämässä, vaan kyse oli jälleen kerran vastavuoroisuudesta. Näin minä ainakin ap:n viestin koin.

Kaikki tarvitsevat, niitä jotka ovat tehneet selkeät pelisäännöt, ja niitä jotka ovat rajanneet "loiset"lasten ystäväpiiristä pois. Missä on ne joiden mukulat syö muualla? Vai onko ne niitä jotka kommentoi "no voi huhhuh mitä nipoja" + kirosana. Vai niitä jotka ovat tehneet tosi selkeät säännöt muiden muksujen suhteen ;-)

Ap

Onko tässä ketjussa paljon niitä vanhempia, joiden lapset ruokailevat kylässä säännöllisesti.

On itsestään selvää, että jokaisen kodissa noudatetaan kyseisen kodin sääntöjä. Toki täytyy jotenkin selvittää, onko tällä lapsella kaikki hyvin omassa kodissa.

Ilmeisesti sellaisia vanhempia ei ole olemassa,joiden lapset syövät aina kylässä... Ei ainakaan minun lapseni kuin erikseen kutsuttuina.

Mistä niitä lapsia sitten tulee?

Ei ole koskaan vaivannut minua, että lasten kavereille menee se yksi ylimääräinen kauhallinen.



Jos todella tahdot lapsesi heidän perheeseensä syömään, lähetät sitten hänet sinne kylään samojen saatesanojen kanssa.

menekkiä. Minua vaivaa tämä ruokapalvelun itsestäänselvyytenä pitäminen toisen äidin puolelta. Itse en samaan pysty, ehkä olen liiankin tarkka vastavuoroisuudesta? Joka tapauksessa ei tämä ole lapsen vika joten syökööt meillä.

Lapsella on kyllä keskeinen ruoka-allergia joka sitten vaikuttaa ruoanlaittoon. Ehkä pitää alkaa jo perjantaina kaupassa tämä ottamaan huomioon...

ap

ehkä äiti on sanonut hänelle vain: jos kaverin luona tarjoillaan ruokaa, sinulla on lupa ottaa. Ei tarvitse tulla kesken leikkien käymään kotona. - Ja lapsi ilmoittaa: minä syön teillä tänään.



Toivoisitko siis äidin soittavan erikseen ja korulausein kyselevän sopiiko tämä? Voisitko todellakin vastata siihen, että Ei käy?



Jos et tahdo lasta ruokkia, voi ilmaista sen ihan kohteliaasti lapselle itselleenkin: Kuulehan, meillä alkaa nyt ruoka-aika, niin käy sinäkin tässä välissä omassa kodissa syömässä. Tule tunnin päästä uudelleen kylään.



Kaikesta sitä saakin ongelman aikaiseksi.

jääkaapilla niin sanoin hänelle (ystävällisesti) suoraan että kuule nyt minä kerron sinulle jotain mitä sinun äitisi olisi jo pitänyt kertoa. Nimittäin että muiden kaapilla ei käydä, eikä kylässä ilmoiteta että on nälkä, vaan odotetaan aina kiltisti että talon asukkaat kutsuvat syömään. Jos kutsua ei tule, niin syödään kotona. Selitin vielä että tämä on hyvä jokaisen tietää, sillä itsensä kutsuminen ruokapöytään saattaa antaa todella töykeän kuvan. Lapsihan ei voi tätä itse tietää, eli jonkun on se hänelle kerrottava. Minusta teet tälle lapselle palveluksen jos sanot ihan asiallisesti että hyviin tapoihin kuuluu odottaa kutsua, tai syödä kotona. Minun lapseni ystävä ei huomautuksesta pahemmin loukkaantunut (tai ei ainakaan sanonut mitään, tuijotti vain suu auki ja nyökkäsi) eikä sen jälkeen ole käynyt omatoimisesti ottamassa voileipiä. On kyllä syönyt meillä, mutta aina minun tai poikani kutsumana.

Samoin olen muille ruuasta kitiseville vieraille ("yök pasakaalia. Sitä minä en syö")ihan ystävällisesti kertonut että kylässä ei sovi arvostella ruokia. Jos ei tykkää niin sanoo vain kohteliaasti ei kiitos, ja ottaa lautaselleen jotakin muuta. Kaikki lapset eivät saa kasvatusta kotonaan, joten minusta meillä on yhteinen velvollisuus tarjota sitä kasvatusta näillekin lapsiparoille :)

Kerro, että tule parin tunnin kuluttua uudestaan, kunhan olet syönyt kotonasi. Minusta tuollainen on häikäilemätöntä käytöstä lapsen äidiltä.

jotain mitä lapsi ei voi syödä ja lähettäisin kotiin syömään. Mielestäni tehtäväni ei ole ruokkia muiden lapsia ainakaan joka viikonloppu, eikä varsinkaan tehdä ruokia sen mukaan mitä joku ulkopuolinen ei-kutsuttu vieras voi syödä.

Aikuisen velvollisuus on kasvattaa myös muitten lapsia, mikäli paljastuu kömpelöt sosiaaliset taidot. Jos sukulaisperhe käy kylässä ja sen tyttäret valittavat pöydässä liki kaikesta, ohjaan ystävällisesti, mutta jämäkästi pois pöydästä. Veljeni vaimoineen ei tätä ymmärrä tehdä, mutta meillä on pöydän ääressä omat sääntömme.

En odota mitään korulauseita ja aneluja. Samaa mieltä olen yhteisestä kasvatusvastuusta :-)

Mutta mutta: Olen tietysti sanonut lapselle että äiti varmaankin odottaa syömään, käypäs kotona syömässä, kysy äidiltä lupa, tapana on jne. - lapsi sanoo pyörein silmin: ei äiti laita pvällä ruokaa. Tai soittaa äidille ja äiti sanoo että syö vaan. Joka kerta.

Mitäs tästä mietitte?

ap

Ihan ok, minusta ainakin mukavaa kun lasten kaverit syövät meillä. Kiva hetki. Omille lapsilleni opetan, että ruokaa mennä pyytämään kylässä, mutta voi syödä jos kutsutaan pöytään.

En odota mitään korulauseita ja aneluja. Samaa mieltä olen yhteisestä kasvatusvastuusta :-) Mutta mutta: Olen tietysti sanonut lapselle että äiti varmaankin odottaa syömään, käypäs kotona syömässä, kysy äidiltä lupa, tapana on jne. - lapsi sanoo pyörein silmin: ei äiti laita pvällä ruokaa. Tai soittaa äidille ja äiti sanoo että syö vaan. Joka kerta. Mitäs tästä mietitte? ap

jos niillä ei laiteta edes ruokaa :D

Mahdoitkohan vähän liioitella..?

etteivät syö ruokaa kavereilla. Mehu/keksitarjoilut yms.asia erikseen.

Eniten vaivaa meidän ruokatarjoilujen pitäminen itsestäänselvyytenä. Kiitos olisi kiva kuulla. Ei mekään mitään pohattoja olla, mutta ei ole sydäntä laittaa lasta pois kun ei kotona ruokaa saa.

ap

jos lapsella tosiaankin on nälkä eikä kotona tarjota ruokaa. Voisitko ehkä kysyä hänen äidiltään millaiset ruoka-aikataulut heillä on, kun tuntuu ettei mene koskaan yhteen teidän aikataulujen kanssa?

Ei ole koskaan vaivannut minua, että lasten kavereille menee se yksi ylimääräinen kauhallinen.

Jos todella tahdot lapsesi heidän perheeseensä syömään, lähetät sitten hänet sinne kylään samojen saatesanojen kanssa.

Ei kaikkea ruokaa ole ylimääräistä, kuten vaikka broilerinkoipia.

Jos lapsi on nälissään, äiti ei laita ruokaa, niin ole sinä Hyvä Äiti ja ruoki vierasta käenpoikaa.



Jos taas vituttaa ihan kunnolla, sano äidille suoraan, ettet tahdo ruokkia hänen jälkikasvuaan. Kirjoita tekstiviesti, jos et ääneen voi sanoa.



Tai soita lastensuojeluun, että se-ja-se ei syötä lapsiaan, menkää tarkistamaan kodin tilanne.