Lue keskustelun säännöt.
Ottaisitko vastaan tällaisen työn perheenäitinä?
24.11.2011 |
Minulle tarjottiin puolen vuoden reissutyötä. Siis oman firman sisältä, mutta puoleksi vuodeksi toisen osaston töihin.
Työ olisi äärimmäisen mielenkiintoista ja jos olisin sinkku, kiljuisin ilosta. MUTTA: työ on todella paljon matkustamista.
Käytännössä puolen vuoden ajan olisin kuukauden sisällä noin 10 päivää kotona, kaiken muun ajan reissaisin ympäri maailmaa. Ja todellakin ympäri maailmaa. Suunnitelmissa ainakin Dubai, New York, Sydney, Nuuk (Grönlanti), Lontoo, Rooma, Nairobi ja San Francisco. Kuukaudessa olisi kaksi ulkomaanmatkaa minne päin maailmaa tahansa.
Lapset ovat 11v, 9v ja 7v ja työ olisi tammikuusta toukokuun loppuun. Mies sanoi, että pystynee pyörittämään arkea kevään ja onhan tämä aikamoinen tilaisuus.
Mitä tekisitte? Reissaaminen olisi täyttä työtä, tuskin nähtävyyksiin jäisi aikaa - kokouksesta toiseen ja lentokenttähotellista kolmanteen. Promo- ja myynninedistämistyötä..
Äh! Miksei tällaisia tarjottu 15 vuotta sitten!!?
Kommentit (65)
Lapset ymmärtäisivät jo hyvin, että tilanne on väliaikainen, ja olisihan heillä ISÄ siellä kotona. Ja äitikin 10pv kuukaudessa. Lapset myös takuulla osaavat käyttää puhelinta, nettiä, skypeä, facebookia, meseä... mitä nyt vain yhteydenpitovälinettä.
Mieti esim. viime kesää; siitä on nyt puoli vuotta. Kuinka nopeasti aika rientää!
mutta ei huonoissa..rientäisikö se nopeasti lapsilla äidin ikävässä?
ymmärsin että puolen vuoden ajan yhdessä kuukaudessa oli 10 pv kotona..eli puolen vuoden aikana 10 pv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 kk ja lapset just hyvän ikäsiä, ei liian nuoria, eikä vielä liian vanhoja.
anna palaa gertrud!
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
lapsiani ajatellen. Lapseni ei todellakaan ole mikään epänormaali. Yleensäkään nykymaailmassa lapset eivät saa olla enää lapsia ja nämä asenteet selittävätkin kaiken.. Mutta en väitä tässä että jos joku tuntee ekaluokkalaisensa ISOksi ettei hän ole saanut olla tai saa olla oikealla tavalla lapsi.
Ja tässä ei ole ollut kysymys miehen matkatöistä. Toki isäkin on yhtä tärkeä jo tuon ikäisille lapsille.
lapsi olla lapsi ja mahdollisimman pitkään erossa liian kiireellisistä aikatauluista, jne.
Mutta meillä toimii myös tasa-arvoinen vanhemmuus ja hoitovapaakin on jaettu vanhempien kesken. Nyt, kun lapsi on jo 2-vuotias, hänellä on ihan yhtä hyvä olla isän kanssa kotona kuin olisi äidinkin. Ja en mä työpäivän jälkeen itse lähde mihinkään harrastuksiin tai tyrkkää lasta viikonloppuna vaikkapa mummolaan, vaan ollaan se aika yhdessä. Yleensä mies on jo lapsen kanssa käynyt kaupassa ja laittanut ruuan, joten niihinkään ei mene iltaisin aikaa. Toki sit siivotaan yhdessä ja mäkin teen joskus ruokaa, mutta niinhän se toki on järkevintä, että yhden, jo 2-vuotiaan lapsen kanssa kotona oleva nää päivittäiset asiat hoitaa, kun tuon ikäisen saa jo hyvin osallistettuakin mukaan ja hän tykkää käydä kaupassa.
Niin ja en siis todella meinaa, että sitten lapsi on iso, eikä tarvitse aikaa, kun on kolme tai seitsemän tai seitsemäntoista. Mutta mitä isompi lapsi, sen enemmän hän ymmärtää ja sen enemmän hänellä on ajasta ja maailmasta käsitystä. Voihan lapsellekin sanoa, että äiti luottaa teihin ja uskoo, että pärjäätte isän kanssa. Ja että pidetään yhteyttä tosiaan soittamalla, skypessä, jne. Tämän muutaman kuukauden jälkeen asiat palaavat ennalleen. Eikä se tosiaan nyt ole niin, etteivät he näkisi ollenkaan koko tuona ajanjaksona! Joskus aikoinaan saattoi olla tapana, että lapset oli vaikka kuukauden mummolassa kesällä ilman vanhempiaan. Ja paljon olen kuullut muisteluita siitä, kuinka se on ollut mukavaa ja sitä tosiaan muistellaan vielä aikuisenakin. Toki se nyt on hieman eri asia lähteä itse jonnekin, kuin että joku lähtee kotoa, mutta en nyt usko, että tuossa mitään hylkäämiskokemuksia pääsee kukaan keksimään, kun on jo kouluikäiset lapset kysymyksessä, jotka ymmärtävät, että aah, äiti on tän viikon työmatkalla, mut ens perjantaina sit taas nähdään. Ja vaikka talven jälkeen äiti ei edes matkustele enää. Tää talvi mennään näin ja opetellaan pärjäämään, vaikka äiti ei joka päivä kotona olekaan, mutta isä on!
Jos molemmat vanhemmat olisivat pois tai toinen olisi kokonaan sen 5kk pois, niin ehkä silloin kouluikäisetkin voisivat tuntea tulleensa hylätyksi. Mä nyt käsitin kuitenkin, ettei yksi poissaolojakso nyt kuitenkaan sitä kolmea viikkoa olisi? Tuo on kuitenkin vain 5 kuukautta ja vaikka ikävä on varmasti molemmin puolinen, niin tuon ikäinen jo ymmärtää, että äiti tulee takaisin ja tämä on vain väliaikainen elämänvaihe. Se isä on kuitenkin päivittäin kotona koko sen ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä tilaisuus ja lapsetkin tuon ikäisiä. Jos mies on aktiivisesti vastuussa lapsista niin miksi et voisi lähteä?
Ainoa juttu, että kyllä sun pitäisi saada normaaliin palkaakin tuntuva korotus tuon 5kk ajaksi. Voithan sanoa, että olet kiinnostunut työstä, mutta vain sillä ehdolla, että se näkyy myös palkassa.
ottaisin, koska a) lapset aika isoja, b) kyseessä on vain 6 kk, c) mies luvannut huolehtia arjesta.
En ottaisi omassa tilanteessani (lapset 4 ja 1) enkä pitemmäksi aikaa kuin tuo 6kk ennen kuin nuorinkin olisi, sanotaan nyt vaikka 15 ja lapsilla ei mitään erityisongelmia kuten kauhea murkkuikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin myös vastaavassa tilanteessa olevan isän samanlaista matkatyötä? (en vittuile, haluan tietää).
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
lapsiani ajatellen. Lapseni ei todellakaan ole mikään epänormaali. Yleensäkään nykymaailmassa lapset eivät saa olla enää lapsia ja nämä asenteet selittävätkin kaiken.. Mutta en väitä tässä että jos joku tuntee ekaluokkalaisensa ISOksi ettei hän ole saanut olla tai saa olla oikealla tavalla lapsi.Ja tässä ei ole ollut kysymys miehen matkatöistä. Toki isäkin on yhtä tärkeä jo tuon ikäisille lapsille.
Kyseessä on kuitenkin vain puoli vuotta ja UPEA mahdollisuus. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin myös vastaavassa tilanteessa olevan isän samanlaista matkatyötä? (en vittuile, haluan tietää).
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
lapsiani ajatellen. Lapseni ei todellakaan ole mikään epänormaali. Yleensäkään nykymaailmassa lapset eivät saa olla enää lapsia ja nämä asenteet selittävätkin kaiken.. Mutta en väitä tässä että jos joku tuntee ekaluokkalaisensa ISOksi ettei hän ole saanut olla tai saa olla oikealla tavalla lapsi.Ja tässä ei ole ollut kysymys miehen matkatöistä. Toki isäkin on yhtä tärkeä jo tuon ikäisille lapsille.
kyllähän ap omat lapsensa tuntee ja minä omani. En oikeastaan vastustanut ap:n lähtöä, itse en lähtisi..meidän perhe ja minun lapseni persoonallisuus on se mitä on. (eikä ole tosiaankaan mitään kehareita)
niin tuo miesasia: minunhan pitäisi osata vastata miehenä "hylkäisinkö" (sorry tuo liian voimakas sana alkuperäisessä viestissäni) omat lapseni puoleksi vuodeksi ;)
sama
Puoli vuotta on todella lyhyt aika kouluikäisiä ajatellen ja sinulle se on tosi hyvää hermolomaa perhearjesta. Lisäksi tuo on varmasti sellainen tarjous, ettei ihan heti toistu- näkisit maailmaa, palkka olisi varmaan hyvä jne.
Täällä aina maristaan, jos äiti uskaltaa repäistä, mutta samat naamat marisevat vielä vanhainkodissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin myös vastaavassa tilanteessa olevan isän samanlaista matkatyötä? (en vittuile, haluan tietää).
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
lapsiani ajatellen. Lapseni ei todellakaan ole mikään epänormaali. Yleensäkään nykymaailmassa lapset eivät saa olla enää lapsia ja nämä asenteet selittävätkin kaiken.. Mutta en väitä tässä että jos joku tuntee ekaluokkalaisensa ISOksi ettei hän ole saanut olla tai saa olla oikealla tavalla lapsi.Ja tässä ei ole ollut kysymys miehen matkatöistä. Toki isäkin on yhtä tärkeä jo tuon ikäisille lapsille.
kyllähän ap omat lapsensa tuntee ja minä omani. En oikeastaan vastustanut ap:n lähtöä, itse en lähtisi..meidän perhe ja minun lapseni persoonallisuus on se mitä on. (eikä ole tosiaankaan mitään kehareita)niin tuo miesasia: minunhan pitäisi osata vastata miehenä "hylkäisinkö" (sorry tuo liian voimakas sana alkuperäisessä viestissäni) omat lapseni puoleksi vuodeksi ;)
sama
joku kk 10 pv kotona.. eli siinä tapauksessa vähän eri asia. sori
sama
samoin myös vastaavassa tilanteessa olevan isän samanlaista matkatyötä? (en vittuile, haluan tietää).
joku puhuu täällä lasten HYLKÄÄMISESTÄ puoleksi vuodeksi... Jos on normaali kouluikäinen lapsi, niin ehkä ymmärtää, että äiti on töissä ulkomailla, eikä ole hylännyt. Kaksivuotias tätä ei vielä välttämättä ymmärrä. Ja eihän äiti ole koko viittä kuukautta poissa. Eri asia, jos lähtisi puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin ilman perhettä.
Miten musta taas tuntuu, et tääl on joitain katkeria ja kateellisia äitejä heti puukottamassa, kun mahdollisuus tulee. Jos kyse olisi lasten isästä, niin ei kukaan ajattelisi, etteikö voisi lähteä ja varsinkaan kukaan ei puhuisi hylkäämisestä. Varmaan, jos isä kertoisi tällaisesta tilaisuudesta ja perheen äiti ei haluaisi hänen lähtevän, niin siinäkin tapauksessa täällä valitettaisiin äidille, että estää miestään lähtemästä ja sehän on vain muutama kuukausi, eikä mies ole kokoaikaa poissa, että kyllä he pärjäävät!
Miehillä tuollainen matkatyö on yleisempää, mutta eipä kukaan heitä kritisoi, vaikka olisivat aina viikot vaikka toisella paikkakunnalla ja vain viikonloppuisin kotona. Ihan yhtä lailla se isäkin on vanhempi kuin äiti, lapsilla on koko ajan yksi vanhempi kotona! Eikä kukaan ole puolta vuotta yhtäjaksoisesti pois kotoa kuitenkaan.
lapsiani ajatellen. Lapseni ei todellakaan ole mikään epänormaali. Yleensäkään nykymaailmassa lapset eivät saa olla enää lapsia ja nämä asenteet selittävätkin kaiken.. Mutta en väitä tässä että jos joku tuntee ekaluokkalaisensa ISOksi ettei hän ole saanut olla tai saa olla oikealla tavalla lapsi.Ja tässä ei ole ollut kysymys miehen matkatöistä. Toki isäkin on yhtä tärkeä jo tuon ikäisille lapsille.
kyllähän ap omat lapsensa tuntee ja minä omani. En oikeastaan vastustanut ap:n lähtöä, itse en lähtisi..meidän perhe ja minun lapseni persoonallisuus on se mitä on. (eikä ole tosiaankaan mitään kehareita)niin tuo miesasia: minunhan pitäisi osata vastata miehenä "hylkäisinkö" (sorry tuo liian voimakas sana alkuperäisessä viestissäni) omat lapseni puoleksi vuodeksi ;)
sama
joku kk 10 pv kotona.. eli siinä tapauksessa vähän eri asia. sorisama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkisin skypen ja juttelisin joka päivä lasten kanssa livenä. Lisäksi lähettelisin kortteja ja paketteja.
:)
ensinnäkin: sinulla ne valttikortit on nyt neuvotella, eli vaadit palkkaa lisää. Kukaan hullu ei lähde minkään ylläpidon perässä maailmalle. Päivärahatkin puolittuvat jos työnantaja maksaa ruuat.
Oletko ylempi toimihenkilö? Siinä tapauksessa sinulle ei korvata matka-aikaa. Tarkoittaa, että siinähän lentelet omalla ajallasi pitkiä lentoja, koitat nukkua istuvillasi lentokoneessa, kärsit aikaeroista jne. ihan ilmaiseksi!
Siinä matkustamisessa työkseen ei oikeesti ole mitään hienoa. Believe me.
Mene jos houkuttelee, mutta älä hitossa ole niin tyhmä että ilmaiseksi.
Soitin tänään puoliltapäivin miehelle, että minulla menee tänään myöhään töissä näiden työntekijäuudistusten takia. Että tulisin vasta seitsemältä.
Sanoin kolme asiaa:
-tee ruokaa lapsille (ruoka-aika klo 17)
-ota pesukoneesta pyykit kuivumaan, jotta farkut ehtii kuivua aamuksi (lähden ostamaan joululahjoja)
-katso, että kolmasluokkalainen tekee läksyt (la-su ei ehdi, on menoja)
Tulin kotiin klo 19. Lapset tulivat eteisessä vastaan, sanoivat, että on nälkä ja että isä nukkuu. Kaikki olivat pelanneet tietokoneella koko koulunjälkeisen ajan. Siis 5-7 tuntia putkeen riippuen lapsesta.
Ruokaa ei oltu edes aloitettu. Pyykit olivat koneessa. Kolmasluokkalaisen läksyistä ei tietoakaan.
En kestä. Miksi miehet saa edes elää? Ihan tajutonta!
Mä taidan ottaa lapset mukaan ja reissata niiden kanssa sen puoli vuotta. Olen niin käsittämättömän ärsyyntynyt tällä hetkellä.
ap
(en kommentoi tähän viestiketjuun enää)
Miehesi on opittava vastuuta. Sitä ei opi kun on aina se vaimo varmistamassa, jotkut asiat tarttee kantapään kautta oppia. Mene jo!!
Ja alkuperäiseen kysymykseenkin vastaus oli tietysti että KYLLÄ!
Soitin tänään puoliltapäivin miehelle, että minulla menee tänään myöhään töissä näiden työntekijäuudistusten takia. Että tulisin vasta seitsemältä.
Sanoin kolme asiaa:
-tee ruokaa lapsille (ruoka-aika klo 17)
-ota pesukoneesta pyykit kuivumaan, jotta farkut ehtii kuivua aamuksi (lähden ostamaan joululahjoja)
-katso, että kolmasluokkalainen tekee läksyt (la-su ei ehdi, on menoja)Tulin kotiin klo 19. Lapset tulivat eteisessä vastaan, sanoivat, että on nälkä ja että isä nukkuu. Kaikki olivat pelanneet tietokoneella koko koulunjälkeisen ajan. Siis 5-7 tuntia putkeen riippuen lapsesta.
Ruokaa ei oltu edes aloitettu. Pyykit olivat koneessa. Kolmasluokkalaisen läksyistä ei tietoakaan.
En kestä. Miksi miehet saa edes elää? Ihan tajutonta!
Mä taidan ottaa lapset mukaan ja reissata niiden kanssa sen puoli vuotta. Olen niin käsittämättömän ärsyyntynyt tällä hetkellä.
ap
(en kommentoi tähän viestiketjuun enää)
kirjoittanut. Ihan uskomattomalta tuntuu että olisi tuollainen mies ja patistaisi lähtemään ja se että ap edes harkitsisi lähtöä (= todellakin jättäisi lapset heitteile jättäessään tuollaisen isän hoiviin!
Ja mä kun luulin että sulla on ihana mies (tai sit tuo ei ole ap!)
Nuo lapsethan ovat jo isoja ja eivät tarvitse ikänsä puolesta paapomista.
Olin itse matkatöissä kun kuopukseni oli alle 3 vuotias. Työ vei neljänä päivänä viikossa ulkomaille. Enkä usko lasteni kärsineen tästä.