Onkohan niin, että suurin osa nelikymppisistä naisista

Pahoittelen viimeisen kappaleen kirjoitusvirheitä!

minä olen 42 vee ja omasta mielestäni erittäin kuivaihoiseksi atoopikoksi suht säilyneen oloinen, tosin en näe itseäni kaksikymppisen näköisenä, en todellakaan. Mutta en tupakoi enkä ota aurinkoa ja rasvaan ihoani reilusti.



Mutta ympäristöstä kuulen koko ajan kuinka näytän kaksvitoselta. En tiedä mistä johtuu, kun itse näen peilistä kyllä ihan nelikymppisen, joskin ei ole mitään kaulahelttoja sun muita, mutta silmien ympäriltä ja otsasta iän kyllä omasta mielestäni näkee.

Että joskus näinkin päin.

T: 40 v.

Minä, 45 -vuotias nainen käyn 23-vuotiaasta. Olen todistetusti nuorennäköinen.

Kyllä mä ainakin itse näytän kovasti ikäiseltäni. Ei roiku kaulanahka mutta silmien alla on hentoja ryppyjä ja iho ei ole enää ihan niin kiinteä kuin nuorena. Onneksi kroppani on lähes yhtä hyvä kuin nuorenakin.

kaikki luulee et oon 22, eiks oo ihquu.



Ja oikeasti, näytän kyllä ihan ikäiseltäni. Ja niin näyttävät samanikäiset ystävänikin, en oikeasti tunne ketään jota luullaan jatkuvasti kymmenen vuotta nuoremmaksi.

jotenkin säälittää. Varmaan teidän kaverit ja epätoivoiset miehet teitä kehuvat, kun tahtovat miellyttää. Totuus on kuitenkin, että ikä näkyy. Joskus vanhemmat naiset koittavat hämätä meikeillä, vaatteille ja hiuksilla, mutta eivät voi peittää juonteita nenäpielissä, silmänympäryksen veltostunutta ihoa ja kaulan poimuja.



Sen päälle tämä "olen niin nuorennäköinen" -lässytys vie vaan naiselta arvokkuutta pois. Arvostan naisia, jotka arvostavat itseään ja ikäänsä. Ovat ylpeitä rypyistään, eivätkä yritäkään kilpailla 20-vuotiaiden kanssa.



t. 24v. kosmetologi

mutta 40 olen.

kaikilla muillakin 40*?

just joo

mä olen se 42 v jota luullaan 25 vuotiaaksi, ja luulijat on yleensä tietty vieraita ihmisiä, kai nyt kaverit mun iän tietää :)))



Tosiaan itse näen peilistä rypyt ja muut, mutta kai siihen vaikuttaa moni muukin asia - hiukset, vaatteet... En vaan voi sille mitään että joka uudessa tilanteessa iästä puhuttaessa kuulen saman arvion. Mutta en itse ole sitä mieltä.



Ehkä yksi tekijä on se että mulla on vahvat miinuslasit? Ehkei silmärypyt niin näy paitsi kun riisun ne ja katson peiliin itse läheltä :D

jos muuta olettaa mun olevan n.30 ja olen 47, tarkoittaako se että yritän itse olla nuorempi ?

nuoremman näköisiksi? Ja että vielä suurin osa :O

Työskentelen naisvaltaisella alalla ja kyllä me ollaan vanhennuttu ihan siihen tahtiin kuin pitää ja en ole kuullut kenenkään luulevan itseään nuoremman näköiseksi. Pikemminkin moni luulee näyttävänsä kauhealta ja vanhalta ja saa oikein sanomalla sanoa, että olet oikeasti kuule tosi simpsakan näköinen nainen.

pitää itseään harvinaisen nuoren näköisenä ikäisekseen ja kokee olevansa ikätovereihinsa nähden hyvin säilynyt ja nuorekas? Olen miettinyt, mistähän se johtuu ja epäilen sen johtuvan siitä, että sitä näkee itseään aika vähän.

Peiliin katsoessaan on yleensä ihan kiva valaistus ja sitä katsoo kuitenkin naama peruslukemilla ja aika edullinen ilme kasvoillaan. Sitä ei tiedä, miltä näyttää puhuessaan ja nauruun purskahtaessaan ja kun kauhistuu tai kiukustuu jne. Sen näkevät muut. Kaikki rypyt ulkoilman kirkkaassa valossa, kaikissa kuvakulmissa, kaikissa valaistuksissa ja ilmeissä.

Oliskohan tässä pikemminkin se selitys, kun todellisessa nuorekkuudessa? Itse menin vessan phuessani miehelle ja vilkaisin peiliin ja huomasin näyttäväni puhuessani paljon ryppyisemmältä ja kaulan "heltta" vaan heilui puheen tahdissa! :O

nelikymppisiä naisia, jotka kilpailee kakskymppisten kanssa.

Ainoa paikka, missä tiedän näin tapahtuvan, on juoksukisassa yleisessä sarjassa, mihin voi osallistua minkä ikäinen tahansa ja siinä kilpailee jopa 16v ja 50v samassa sarjassa.

Hauskaa kun teillä on ympärillä tuollaisia keski-ikäisiä naisia, jotka kaikki luulee olevansa nuoremman näköisiä ja kilpailee parikymppisten kanssa :D

Kertokaa mulle, mistä ne kilpailee? Juoksuajoista vai moukarinheitosta vai mistä.

jotenkin säälittää. Varmaan teidän kaverit ja epätoivoiset miehet teitä kehuvat, kun tahtovat miellyttää. Totuus on kuitenkin, että ikä näkyy. Joskus vanhemmat naiset koittavat hämätä meikeillä, vaatteille ja hiuksilla, mutta eivät voi peittää juonteita nenäpielissä, silmänympäryksen veltostunutta ihoa ja kaulan poimuja.

Sen päälle tämä "olen niin nuorennäköinen" -lässytys vie vaan naiselta arvokkuutta pois. Arvostan naisia, jotka arvostavat itseään ja ikäänsä. Ovat ylpeitä rypyistään, eivätkä yritäkään kilpailla 20-vuotiaiden kanssa.

t. 24v. kosmetologi

Omasta mielestäni olen ihan nelikymppisen näköinen (olen 39). Mutta olen hyvin pieni ja hoikka enkä käytä raskaita meikkejä enkä rouvamaisia vaatteita. Ehkä se vaikuttaa, koska minua luullaan aina nuoremmaksi. En siihen kylläkään mitenkään tietoisesti pyri. Enhän minä oikeasti ole VANHA, joten so what.

iän puolesta kenenkään kanssa enkä oikein muutenkaan. Minua ihmetyttää lähinnä se, miksi se on sen kaksikymppisen tämän "kilpailun" johdossa olevan mielestä niin tavattoman ärsyttävää, jos nelikymppinen näyttää nuorelta? Luulisi olevan lohdullista, koska vielä se aika tekee tepposensa hänellekin. :)



t. se 42 vee rahjus

Mitäs mä tekisin itselleni, kun oon nelikymppinen ja kukaan ei koskaan usko sitä! Aina loksahtaa leuka lattiaan ja sitten tuijotetaan hetki silmät ymmyrkäisinä ja mutistaan: "Mitääää, mä luulin et sä oot jotain 26-27.."

ja kun esittelen jälkikasvuni omiksi lapsikseni, sitäkään ei millään meinata uskoa. Aina luullaan, että siskon kanssa ovat liikkeellä! (naperot 20 ja 17v)

Sattuu olemaan vaan niin pirun hyvät geenit, ettei ensimmäistäkään juonnetta ole tähän naamaan eksynyt, vaikka tupakoinkin.



Kolmekymppisenä vielä kyseltiin alkossa ja yökerhojen ovella papereita.



Jotkut vaan on nuoremman näköisiä, minkä sille sitten voi!

Ja ei, en yritä esittää yhtään nuorempaa kuin olen!

22 ja 28v ja meitä luullaan sisaruksiksi. Ehkä nuorten miesten kohteliaisuutta mutta näin on käynyt useammin kuin kerran. Kukaan ei usko mua lasteni äidiksi:D Olen jo 50v, ja varmasti ikäiseni näköinen mutta rypytön ja hymyilevä. Ehkä se tekee mut nuoremman näköiseksi.



Viime talvena yksi vanhemman tyttäreni ikäinen kaveri rupesi ihan tosissaan tekemään tuttavuutta kun olimme viikon samassa paikassa työmatkalla (ei siis ollut pöksyihin menossa vaan ystävystymistä). Hämmästyi aivan täysin kun kerroin että voisin olla hänen äitinsä, ei ollut koskaan ollut kiinnostunut vanhemmista naisista. Tiedä häntä, pidän kyllä nuoremmista miehistä mutta olen onnellisesti aviossa.



Ei mua häiritse olla omanikäisen näköinen, se on vain ulkoista ja sisältä olen yhtä nuori kuin ennenkin!

Muutenkaan en ole juurikaan omassa ystäväpiirissä törmännyt ajatteluun, että muka oltaisiin erityisen nuoren näköisiä. Ennemminkin ne jutut ovat ihan päinvastaisia, rupsahtamista manaillaan :D



Mutta sellaista tiettyä iän ja kokemuksen tuomaa itsevarmuutta on suurimmalle osalle kertynyt, huolimatta fyysisestä lakastumisesta. Onneksi niin, vaikka onhan se tavallaan traagista, että kun vihdoin koet olevasi sisäisesti tasapainossa, ulkonäön parhaat päivät ovat jo kuin "mennyttä".

jonkin verran päälle 30 vuotiaiksi. Mutta ihan oikeasti en ole elämäni aikana nähnyt ikinä 40v naista, jota voisi oikeasti luulla 25-vuotiaaksi.



Melkoisia luonnonoikkuja täällä av.lla



ps. olen kyllä itsekin joskus sortunut jollekin naiselle kehumaan, että voi ku olet ihan parikymppisen näköinen jne.. miehet varsinkin sanovat mielellään naiselle, että ei kai tää sun lapsi oo, täytyy olla sun sisko. Silloin saa pimppaa helpommin.