Olenko liian tiukka 3v, siivouksesta kyse

jotkut lapset tarvitsevat vähän uhkailua, roskiksella mekin ollaan uhkailtu ja välillä jopa toteutettu. Meillä 3v siivoaa iltaisin oman huoneensa. Jos ei siivoa niin lattialla olevat lelut menee roskiin. Aina on siivonnut.

Vaikka kotona pitää varmasti olla kivaakin, niin vanhempien tehtävä (ja tärkeä sellainen) on myös opettaa tähän elämään. Ja elämässä pitää korjata omat jälkensä. Tarkoitan,että ei kadulekaan voi heitellä roskia tai jos heittää ne pitää kerätä pois. Ja kotona pitää kaikkien siivota, että koti pysyy puhtaana ym. Ei tule sellaisesta lapsesta kenellekään ainakaan kivaa elämänkumppania isona joka ei joudu kotona lapsena mitään tekemään ja tekee kun itseä huvittaa. Taitaa tulla yksinäinen aikuisuus....

minusta meni yli ja oli ihan tarpeetonta.

Jos lapselle annetaan vaihtoehdot, että jos siivoaa, voi katsoa telkkua, jos ei siivoa ei katso, niin se on ihan riittävää. Pahinta mitä aikuinen voi tehdä on jäädä inttämään. Lapsi kyllä tietää miten saa piirrettyä katsoa.

Minulle tuli mieleen, että äiti oikeastaan yritti lahjoa lapsen siivoamaan sillä että sai katsoa piirrettyä, kun se siivoaminen oli niin tärkeää. Kyllä minunkin lapset ovat joissain tilanteissa valinneet mielummin sen ettei siivota ja se on ihan ok. Miksi se oli sinulle niin hankalaa?

En koskaan ole vänkännyt lasteni kanssa, neuvotellut kyllä useastikin. Neuvottelu tehdään normaalilla äänellä, ei vinkumalla tai huutamalla. Lapset kiukuttelevat ja kitisevät ja eivät tottele. Sellaista se elämä vaan on. En koskaan ole siihen hermostunut. Onneksi lapseni keksivät nopeasti miten saavat asioita tapahtumaan. Eli kysyvät lupaa, tekevät niinkuin pyydetään jne..

Kyllä sulla on tuuria kun et ole minun katrastani saanut, olispa hauska nähdä miten heitä kasvattaisit keskustelemalla :D

meillä on neljä lasta, joista vanhin on 4,5v. Jos sanon, että kerätkää lelut, se tarkoittaa sitä. Jos ei mitään tapahdu, kerään lelut lukon taakse. Nytkin meillä on sen takia kaikki muut lelut paitsi legot lukitussa komerossa.



Mutta tuossa alkutapauksessa olikin lelujen kerääminen ehtona piirrettyjen katsomiseen. Jos kerran tarkoittaa, että lelut pitää kerätä, jos niillä ei leiki, se pitää sanoa niin. Tottakai lapsi tulkitsee tuon piirretyt vasta lelujen keräämisen jälkeen niin, että leluja ei tarvi kerätä muutoin kun halutessaan katsoa piirrettyjä.



Itse näkisin, että vanhemman pitää kestää lapsen toistuva inttäminen ja jankkaaminen, vaikka se väliin kyllä työlästä onkin. Ite sanon vaan, että minä aikuisena päätän ja en ala väittelyyn. Yleensä se riittää lapsille..



Tuli tästä mieleen eräs kasvatusluento, jolle osallistuin taannoin. Siinä se sanoi, että jos lapselle esittää käskyn muodossa "voisitko" täytyy kestää se, että lapsi sanoo ei. Onhan siinä itse antanut vaihtoehdon, vaikka olisi ajatellut, ettei vaihtoehtoja oikeastaan ole. Lapselle annetaan tehtävät siis käskymuodossa, vaikka se tuntuis vähän tylyltäkin.



Mutta toisaalta, näyttäkääpä se vanhempi, joka ei ikinä missään tilanteessa sorru ylilyönteihin. Väitän, ettei sellaista vanhempaa ole.

No kai kaikki on yhtä mieltä siitä että siivous pitää tehdä silloin kun aikuinen siitä päättää. Mua ainakin ihmetyttää se miksi pitää ottaa noin kova keino kuitenkin pikkuasiassa. Pohjimmiltaan on kyse siitä että kasvattaako lapsia hyvällä vai pahalla.



Noin pieni lapsi kun joko haluaa miellyttää vanhempia tai uhmata. Meillä mennään siivous selkeästi miellyttämisen kautta. Näytäs äidille kuinka monta legoa sulla on. Lasketaan yhdessä, laitetaan ne laatikkoon. Kaikilla on kivaa, siivous tuli tehtyä ja vältettiin täysin turha uhmakohtaus.





Mä en ainakaan koe vanhempana onnistuneeni jos provosoin lapsen uhmaan. Kyllä niitä lapsesta lähteviä taisteluita on ihan riittävästi, ei tarvitse itse varta vasten järjestää.



Kolmen äiti

Jos lapsi kieltäytyy silloin asiaa jatketaan samaan sävyyn eikä sanota kuin koiralle ISTU!



Lapselta kysytään mikähän siihen on syynä. Jos lapsi vaikka sanoo että jatkaa kohta leikkiä tai ei jaksa juuri nyt tai ei raaskii rikkoa näin kivaa leikkiä niin aikuinen neuvottelee asiasta ja etsitään paras ratkaisu! Tämä on kaikkien perheenjäsenten kunnioittamista!



Myös koulutusta elämää varten niin työ- kuin perhe-elämääkin. Neuvottelukykyinen menestyy akikessa paremmin kuin käskyttäjä tai käskyihin totutettu. Uskokaa huviksenne!

minusta meni yli ja oli ihan tarpeetonta. Jos lapselle annetaan vaihtoehdot, että jos siivoaa, voi katsoa telkkua, jos ei siivoa ei katso, niin se on ihan riittävää. Pahinta mitä aikuinen voi tehdä on jäädä inttämään. Lapsi kyllä tietää miten saa piirrettyä katsoa. Minulle tuli mieleen, että äiti oikeastaan yritti lahjoa lapsen siivoamaan sillä että sai katsoa piirrettyä, kun se siivoaminen oli niin tärkeää. Kyllä minunkin lapset ovat joissain tilanteissa valinneet mielummin sen ettei siivota ja se on ihan ok. Miksi se oli sinulle niin hankalaa? En koskaan ole vänkännyt lasteni kanssa, neuvotellut kyllä useastikin. Neuvottelu tehdään normaalilla äänellä, ei vinkumalla tai huutamalla. Lapset kiukuttelevat ja kitisevät ja eivät tottele. Sellaista se elämä vaan on. En koskaan ole siihen hermostunut. Onneksi lapseni keksivät nopeasti miten saavat asioita tapahtumaan. Eli kysyvät lupaa, tekevät niinkuin pyydetään jne..

Kyllä sulla on tuuria kun et ole minun katrastani saanut, olispa hauska nähdä miten heitä kasvattaisit keskustelemalla :D

tapoja kuin bioäidin harrastamat huutaminen ja hakkaaminen. Olet itse katraastasi tehnyt vaikean, eli kyllä he oppivat, jos lapset pääsevät pois luotasi.

jotkut lapset tarvitsevat vähän uhkailua, roskiksella mekin ollaan uhkailtu ja välillä jopa toteutettu. Meillä 3v siivoaa iltaisin oman huoneensa. Jos ei siivoa niin lattialla olevat lelut menee roskiin. Aina on siivonnut. Vaikka kotona pitää varmasti olla kivaakin, niin vanhempien tehtävä (ja tärkeä sellainen) on myös opettaa tähän elämään. Ja elämässä pitää korjata omat jälkensä. Tarkoitan,että ei kadulekaan voi heitellä roskia tai jos heittää ne pitää kerätä pois. Ja kotona pitää kaikkien siivota, että koti pysyy puhtaana ym. Ei tule sellaisesta lapsesta kenellekään ainakaan kivaa elämänkumppania isona joka ei joudu kotona lapsena mitään tekemään ja tekee kun itseä huvittaa. Taitaa tulla yksinäinen aikuisuus....

ihan järkyttävästi. Kun kotona on aivan sairas komento ja lelut uhataan vähän väliä viedä, ollaan kodin ulkopuolella kuin ellun kanat eli roskataan, rikotaan, nautitaan siitä, että kaikki ei ole täydellistä.

itkuinen vastaus oli, että ei leluja, kun äiti vie ne kaikki roskiin.



Onnellinen on se lapsi, jolla on niin siisti koti, että siellä ei ole mitään, millä leikkiä. Silloinhan siellä on rakastava äiti, jolla on kaikki maailman aika vain lapselleen, eikös?

Täysin oikea tapa. Ja toimiva. Lapsi oppii keräämään edellsiet pois uuden tieltä.



Meillä on saattanut kestää puolikin tuntia taistelua, mutta se kannattaa. Myöhemmin helpottuu kyllä.

lastenohjelmat. Meillä on tupakeittiö(eli kerrostaloasunnossa keittiö yhdessä olohuoneen nurkassa). Lapsi katsoo ohjelmia samalla kun itse käyn netissä, siivoan, teen ruokaa, hoidan vauvaa tms. Välillä istuu sylissäni ja tapitetaan yhdessä. Olen kyllä perillä juonesta ja puheista, koska lapsi ohjelmaa katsoessaan koko ajan. Kyselee ja minä vastaan.



Meillä mäkin uhkailen lelujen roskiin tai myyntiin laittamisella. On muutenkin pinna kireellä tän kaaoksen kanssa.

helpottakaa lasten ja omaa elämäänne viemällä osa leluista aina salaa pois vaikka kk. lapsikin leikkii paremmin kun ei ole sitä lelumerta siinä vaan voi keskittyä niihin harvoihin. Mielikuvituskin kehittyy!



Ja pliiiiis 3-vuotiaskin on vain pikkulapsi! Lempeästi lempeästi puhukaa ja neuvokaa!! Se varmasti palkitaan myöhemmin vai mistä luulette näitten vvvvv-haistattelevien nuorten ilmaantuneen?

vaihtaa television puolelle, jossa sotilaat ampuvat lapsia. Onneksi lapsi katsoo ohjelmaa yksin, niin ei tule sanomista?

vaihtaa television puolelle, jossa sotilaat ampuvat lapsia. Onneksi lapsi katsoo ohjelmaa yksin, niin ei tule sanomista?

Meilläkin lapset katsovat keskenään joskus piirrettyä, kun laitan ruokaa tms. Mutta meidän lapset eivät saa itse edes ottaa kaukosäädintä, eivätkä ota. Ja ainakin mulla on erinomainen kuulo, jos tenavat hievahtavatkin paikaltaan, vaikka selkä heihin päin olisikin.

Täällä on kyllä outoja paapojaäitejä liikkeellä. Ei vanhempien kuulu eikä tarvitse pitää aktiivista seuraa lapsille koko ajan, eikä myöskään tarvitse siivota lasten puolesta enää silloin, kun se siivoaminen on motorisesti lapselle jo mahdollista.

Kyllä ne haistattelijat tulevat ihan muualta, kuin niistä perheistä, joissa on säännöt ja kuri. Jos nyt ajatellaan vielä 60- ja 70-lukujen koululaisia, niin eipä paljon haistateltu, ja kodeissa oli kuri lapsille, kuten myös kouluissa. Liika löysäily ja paapominen se valitettavasti on, mikä vie ojasta allikkoon... Jotkut asiat vaan ovat sellaisia, että lastenkin on niitä tehtävä, vaikkei huvittaisi. Kuten siivoaminen.

Minä sanon 3-vuotiaalleni, että katsotaan piirrettyä sitten, kun lelut on siivottu tms.

Ja toistan tarvittaessa: ei piirrettyä, ennen kuin olet kerännyt lelut takaisin laatikkoon.

Ja sitten painin omiin askareisiini. Eikä lapsi todellakaan saa sitä piirrettyä.

odottelet sitten että siivoo pois jos lapsi esimekiksi muuttaa mielensä ettei halua katsoa piirrettyä koska ei halua siivota?

Jos ei halua siivota, ei katsota niitä videoitakaan. Siivous tapahtuu sitten illalla ennen nukkumaanmenoa, silloin yleensä meillä aikuinen siivoaa lasten kanssa lelut paikoilleen. Musta kolmevuotias on vielä turhan pieni ottamaan koko vastuuta huoneen siivoamisesta yksin.

mutta en voi olla ihmettelemättä roskista! Siis hyviä leluja voidaan tuosta vaan laittaa roskikseen! Miksei ennemmin vaikka kaappiin tietyksi ajaksi, niin kuin moni on ehdottanutkin?

ennen kuin aloitetaan uutta. Meillä on käytössä ihan sama sääntö, lelut pois lattialta ja sitten vasta leffaa. Samoin, jos halutaan legojen sijaan leikkiä vaikka junaradalla.

Muuten seurauksena on ihan älytön kaaos, jota ei kukaan muu suostu siivoamaan kuin äiti. Lapsi ei opi korjaamaan jälkiään jne.

Ihan oikein opettaa 3-vuotiaalle hieman vastuuta omasta toiminnasta tällä tavalla.

Taitaa siellä erään vastaajan herranterttu olla teininä viskomassa kaljapulloja rikki paikallisen leikkipuiston porttiin, kun ei ole ikinä tarvinnu siivota jälkiään niin miksi ihmeessä ajattelisi, että se sotku ketään häiritsee.

Ja mä olisin tehnyt just niin kuin ap

vaihtaa television puolelle, jossa sotilaat ampuvat lapsia. Onneksi lapsi katsoo ohjelmaa yksin, niin ei tule sanomista?

Meilläkin lapset katsovat keskenään joskus piirrettyä, kun laitan ruokaa tms. Mutta meidän lapset eivät saa itse edes ottaa kaukosäädintä, eivätkä ota. Ja ainakin mulla on erinomainen kuulo, jos tenavat hievahtavatkin paikaltaan, vaikka selkä heihin päin olisikin. Täällä on kyllä outoja paapojaäitejä liikkeellä. Ei vanhempien kuulu eikä tarvitse pitää aktiivista seuraa lapsille koko ajan, eikä myöskään tarvitse siivota lasten puolesta enää silloin, kun se siivoaminen on motorisesti lapselle jo mahdollista. Kyllä ne haistattelijat tulevat ihan muualta, kuin niistä perheistä, joissa on säännöt ja kuri. Jos nyt ajatellaan vielä 60- ja 70-lukujen koululaisia, niin eipä paljon haistateltu, ja kodeissa oli kuri lapsille, kuten myös kouluissa. Liika löysäily ja paapominen se valitettavasti on, mikä vie ojasta allikkoon... Jotkut asiat vaan ovat sellaisia, että lastenkin on niitä tehtävä, vaikkei huvittaisi. Kuten siivoaminen.

60-luvulla lapset ei katsoneet yksinään televisiota, niin että siinä sinulle hieman perspektiiviä.

Lasta ei pidä jättää yksin katsomaan televisiota tai DVD:tä. Näin sanoo yksiselitteisesti MLL:n sivuilla asiantuntija. Se ei ole paapomista vaan lapsesta huolehtimista. Mutta sitähän ei nykyäiti tee, sillä on oma elämä selkä lapsiin päin.

kerään illalla kaiken irtonaisen ja vien roskasäiliään. Saa miniä sanoa hyvästi vaatteilleen, meikeilleen, kirjoilleen ja läppärilleen. Yhdesä lasten kanssa siivotaan ja hyvä tulee!

ei tarvitse enään ihmetellä mistä näitä hemmoteltuja, "kaikki mulle heti nyt kun haluan" lapsia tulee :D :D



Kun aikuinen sanoo, aikuista totellaan. Ei tuollaisista asioista, kuten jälkien siivoaminen, keskustella/neuvotella.

Meillä 3 v erittäin voimakas uhmainen neiti. Jäljet siivotaa kyllä. Ja roskiin lentää lelut ym jos ei siivoa. Jos jaksaa levittää lelut, jaksaa myös korjata jälkensä.

7 v monesti ilmoittaa ettei ole minun orjani, vastaan etten minäkään hänen joten jos kuitenkin jokainen korjaisi omat jälkensä...



Taistellaan useasti viikossa lelujen/omien tavaroiden siivouksesta. En anna periksi. Päiväkodissa myös pitää lelut korjata leikin jälkeen.

Autan toki leikissä. Yhdessä siivoamme monesti. Usein auttaa jo se, että olen vieressä ja lapsi siivoaa pienemmällä taistelulla :)

Lastenhuone on leikkimiseen, siellä ei tarvitse leluja kerätä pois kuin siivouspäivänä kerran viikossa. Enhän itsekään vaadi miestä raahaamaan kuntopyörää varastoon aina pyöräilyn jälkeen, vaikka ei se pyörä oikeasti TV-huoneeseen kuulu.



Meillä ei tavaroita viedä roskikseen eikä lapsia uhkailla. Tämähän on heidän kotinsa. Mutta kun ihan pienestä alkaen ovat olleet kaikissa kotitöissä mukana, niin eivät edes osaa inttää vastaan siinä vaiheessa, kun on aika siivota. Mutta sitä ei koskaan tehdä, koska äiti niin käskee. Ehkä tässä on meidän ja ap:n perheen ero: meillä ei tarvitse miellyttää äitiä vaan itseään.