lapselle pikkusisarus ex.n kanssa
kun saatiin eka lapsi pidettiin selvänä, että myös toista yritetään. Erottiin, mutta haluan silti toisen lapsen. Ex.llä uusi avokki, mutta sanonut ettei lapsia heille yritetä. Ex kuitenki valmis lapsentekoon minun kanssa. Hänellä vahva "lapsia vaan yhden kanssa" periaate johtuen omasta isästään, joka siitti lapsia joka puolelle. Vauvakuume kova ja ex tosi hyvä isä.. Menisköhän käytäntö tosi hankalaksi?
Kommentit (7)
Jos se kaikille passaa, niin ei kai siinä sitte mitään.
Mutta tosiaan olis kyllä huomaavaista keskustella asiasta ensin myös exän uuden puolison kanssa.
Eli oltiin erottu, mutta mulle iski vauvakuume ja luonnollisinta oli jatkaa lapsentekoa saman miehen kanssa, jolta jo kaksi aikaisempaakin lasta oli alkunsa saaneet.
Minusta oli aivan oikein lapsiakin kohtaan ja selvempää kaikin puolin, että sisaruksilla on samat yhteiset vanhemmat, niin isä, kuin äitikin.
Siinä tekopuuhissa ja odotusaikanani lähennyimme toisiamme siinämäärin, että lapsen synnyttyä päätimme muuttaa jälleen samankaton alle koko perhe. Vaikka jotkut tuttavat varoittivat ja sanoivat, että olen hullu, niin nyt on jo kolmas vuosi alkamassa tätä uutta yhteistä taivalta. Saman kokeneena voin suositella lämpimästi.
Siis ap:n on pakko olla provo. Ymmärrän tätä kolmen lapsen isää, joka palasi yhteen äipän kanssa, mutta ap:n mies muka seurustelee.
Mutta kun nyt kaikkea wt-väkeä täällä pyörii, niin on tietysti mahdollista, että olet tosissasi. Siinä tapauksessa kehottaisin teitä juttelemaan terapeutilla kolmestaan asiasta. Siellä viimeistään ymmärrätte, mite on asian laita.
Exäsi voi ainakin lopettaa suhteensa jo valmiiksi, sillä se päättyy joka tapauksessa.
Mitä jos löytyykin sitten uusi? Jos haluaakin uuden kanssa ruveta sitten lasta saamaan, meneen "sama isä kaikilla" mönkään.
Ja miten uusi suhtautuu, jos eksän kanssa on eron jälkeenkin vielä lapsia saatu.
Onko se yksinhuoltajuus niin ok, että siihen ehdoin tahdoin halutaan toinen lapsi tuoda? En tuomitse yksinhuoltajuutta jne. mutta pohdituttaa tahallisen yksinhuoltajuuden tarpeellisuus.
Sitä en tiedä, oliko jompi kumpi tahoillaan uudessa parisuhteessa, mutta toisen lapsen tekivät eron jälkeen eikä tarkoitus ollut palata yhteen eivätkä palanneet.
Kumpikin ovat nykyään uusissa parisuhteissa, mutta tuskin tekevät niissä lapsia. Kaikilla ei tosiaan ole tarve lisääntyä useimpien kanssa, voi sitä uutta parisuhdetta ja uusperhe-elämää viettää muutenkin.
jos sopii kaikille osapuolille, eikä aiheuta draamaa lasten elämässä - ja nimenomaan siinä tapauksessa jos isä on hyvä isä ja haluaa hänkin lapsen. Lapset olisivat täyssisaruksia ja samanlaisessa tilanteessa keskenään. Paljon huonompi vaihtoehto olisi se, että tekisit yksinäisen lapsen jollekulle toiselle miehelle (joka siis ei olisi uusi puolisosi).
Onhan muitakin hedelmöittämiskeinoja kuin seksi - tämä siinä tapauksessa, että isä ei halua sabotoida uutta suhdettaan.